Suomen vapaamuurarit

Suomen vapaamuurarit

Hymy-lehden numeroissa 5-6/2004 julkaistut listat

Nämä jäsenlistat ovat syksyltä 2003. Jäsenet esitellään paikkakuntien mukaan. Jäsenen nimeä seuraa hänen ammattinsa. Numero lopussa kertoo loosin, johon jäsen kuuluu.

Loosit

1. Suomi loosi Helsinki
2. Tammer loosi Tampere
3. Phoenix loosi Turku
4. Johannes loosi Helsinki
5. St. Henrik logen Helsingfors
6. Satakunta loosi Pori
7. Yrjänän loosi Lahti
8. Helsinki loosi Helsinki
9. Joonialais loosi Tampere
10. Tavastia loosi Tampere
11. Acacia loosi Helsinki
12. Kokko loosi Kokkola
13. Aurora loosi Helsinki
14. Savo loosi Kuopio
15. Brahea loosi Jakobstad
16. Karelia loosi Lappeenranta
17. Päijät loosi Lahti
18. Vaasa loosi Vaasa
19. Olavi loosi Savonlinna
20. Eureka loosi Helsinki
21. Owla loosi Oulu
22. Kymi loosi Karhula
23. Franciscus loosi Rauma
24. Otava loosi Helsinki
25. Hiram loosi Helsinki
26. Porthan loosi Turku
28. Jyväs loosi Jyväskylä
29. Vaaka loosi Riihimäki
30. Kaleva loosi Joensuu
31. P. Michaelin loosi Mikkeli
32. Tehi loosi Lahti
33. Pilari loosi Tampere
34. Osiris loosi Helsinki
35. Botnia loosi Seinäjoki
36. Näsi loosi Tampere
37. Agricola loosi Turku
38. Faros loosi Hanko
39. Kemi loosi Kemi
40. Rova loosi Rovaniemi
41. Delta loosi Karhula
42. Hypotenuusa loosi Pori
43. Vuoksi loosi Lappeenranta
44. Mithra loosi Kouvola
45. Gemma loosi Helsinki
46. Sumeri loosi Helsinki
47. Sibelius loosi Hämeenlinna
48. Pietas loosi Pieksämäki
50. Mooria loosi Helsinki
51. Vaski loosi Vaasa
52. Sirius loosi Helsinki
53. Pursi loosi Rauma
54. Kulmakivi loosi Lahti
55. Langinkoski loosi Karhula
56. Fides loosi Kuopio
57. Kaltio loosi Oulu
58. Koski loosi Valkeakoski
59. Ursus loosi Pori
60. Vuori loosi Jyväskylä
61. Humanus loosi Helsinki
62. Torna loosi Ruotsi
64. Tammerkoski loosi Tampere
65. Valtaköysi loosi Helsinki
66. Clementia loosi Turku
67. Pontus loosi Lappeenranta
68. Fraternitas loosi Turku
69. Nuntius loosi Kuopio
70. Nekton loosi Helsinki
71. Kastelli loosi Turku
72. Tankar loosi Kokkola
73. Fregatti loosi Rauma
74. Curia loosi Helsinki
75. Harppi loosi Tampere
76. Pohjantähti loosi Helsinki
77. Pruukki loosi Seinäjoki
78. Jaakko Ilkka loosi Seinäjoki
79. Salpa loosi Lahti
80. Patria logen Helsingfors
81. Tellus loosi Helsinki
82. Hangethe logen Hangö
83. Khadam loosi Lieksa
84. Byblos loosi Kouvola
85. Hämeenlinna loosi Hämeenlinna
86. Argentum loosi Riihimäki
87. Pyramidi loosi Helsinki
88. Orion loosi Helsinki
89. Paita loosi Kajaani
90. Nomos loosi Helsinki
91. Ratina loosi Tampere
92. Lohja loosi Lohja
93. Kilpi loosi Jyväskylä
94. Kalla loosi Kuopio
95. Pohjan loosi Vaasa
96. Moreeni loosi Tampere
97. Unnukka loosi Kuopio
98. Tierna loosi Oulu
99. Suorakulma loosi Helsinki
100. Sacklen loosi Pori
101. Takoja loosi Tampere
102. Joensuu loosi Joensuu
103. Porras loosi Mikkeli
104. Merras loosi Lahti
105. P. Laurin loosi Lohja
106. Graniitti loosi Helsinki
107. Kaiku loosi Oulu
108. Sydän-Häme loosi Valkeakoski
109. Laatokka loosi Jyväskylä
110. Satama loosi Kuopio
111. Aboensesloosi Turku
112. Mänttä loosi Tampere
113. Harmonia loosi Helsinki
114. Muurariloosi loosi Helsinki
115. Biarmia loosi Rovaniemi
116. Portti loosi Hämeelinna
117. Herttua loosi Pori
118. Espoo loosi Espoo
119. Castellum loosi Porvoo
120. Pooki loosi Oulu
121. Viapori loosi Helsinki
122. Pallas loosi Lahti
123. Veljeys loosi Helsinki
124. Luxor loosi Helsinki
125. Kouta loosi Kajaani
126. Sarastus loosi Turku
127. Kehä loosi Vantaa
128. Gemini loosi Espoo
129. Lauha loosi Kauhajoki
130. Kaivos loosi Lohja
131. Oriens loosi Kuopio
132. Terwa loosi Oulu
133. Nokia loosi Tampere
134. Union loosi Helsinki
135. Hymnus loosi Helsinki
136. Lohkokivi loosi Vantaa
137. Mäki loosi Lahti
138. Espoo Kolmas loosi Espoo
139. Nordost loosi Helsinki
140. Kanava loosi Lappeenranta
141. Keltti loosi Kouvola
142. Kukouri loosi Kotka
143. Rakentaja loosi Pieksämäki
144. Kaanaa loosi Tampere
145. Cygnaeus loosi Jyväskylä
146. Marski loosi Mikkeli
147. Lux loosi Joensuu

AAVASAKSA: Aho Ilmari Juha toim.joht. 62.

AHLAINEN: Etelätalo Ari Juhani kauppias 100, Paldanius Matti Emil Juhani VTM 6.

ALAJÄRVI: Liljamo Yrjö Hermanni hammaslääkäri 35, Tallbacka Sakari kamarineuvos 77.

ALAVUS: Palovuori Veli-Matti liikkeenharjoittaja 35, Välimäki Yrjö Eino ekonomi 35.

ANJALANKOSKI: Hailia Raimo pankinjoht. 44, Heikkilä Pertti Olavi maanviljelijä 84, Welin Pekka automyyjä 32.

ANTTOLA: Kunnas Matti Klaus asianajaja 103.

ASIKKALA: Iso-Kuusela Martti Tapani toim.joht.103.

ASKOLA: Bjurström Knut Hannes lentotoimintaryhmän johtaja 121, Blomqvist Olavi Klas valtiot. maisteri 50.

DEGERBY: Toivola Jaakko Juhani kultaseppä 87.

DRAGSVIK: Nordbäck Tauno Kalevi distriktsinspektör 82.

ELIMÄKI: Huovinen Olli Oskari yrittäjä 22, Vesuri Juha Pertti asianajaja 119.

ERÄJÄRVI: Olin Kauko Olavi toiminnanjohtaja 9.

ESPOO: Aalto Pertti Antero toim.joht. 118, Aho Juhani Samuel lääket.lis. 70, Aho Jyrki Juhani dipl.ins. 70, Aho Timo Olavi myyntipääll. 46, Ahola Juhani Ilmari
asianajaja 87, Ahos Erkki Olavi lääket. lis. 52, Airisto Kari Pentti talousjohtaja 106, Aittola Jukka Kustaa arkkitehti 123, Alanko Mika Petteri lakimies 13, Alcenius Peter markkinointipääll. 74, Alho Jukka Martti valmiuspäällikkö 24, Aitonen Mikko Antero professori 136, Andersson Raymond Bengt optikkomestari 90, Andronikos Janne Petri opiskelija 118, Apajalahti Mikko Aulis msc.met. 134, Arhi Mika Johannes markkinointipääll. 138, Arina Markku Ilmari dipl. ins. 114, Arjas Antti professori 44, Aromaa Olavi Johannes insinööri 81, Arvela Aarno Jorma asianajaja 114, Arvela Pentti Johannes dipl.ins. 58, Arvola Ville Kyösti dipl.ins. 50, Bauer Wolfgang Harry pääsuunnittelija 13, Berg Erkki Ilkka viestintäkonsultti 90, Bergendahl Henrik Jarl-Henrik lakiasiainjohtaja 124, Blom Markus Mikael systeemisuunnittelija 80, Blomqvist Mauno Valdemar näyttelijä 70, Christiansen Ari Mika liikkeenjohdon konsultti 5, Danielsson Jan-Eric toimitusjohtaja 24, Einistä Pekka Olavi dipl. ins. 51, Enberg Kari Michael toim.joht. 113, Ennevaara Kai Paavo ylilääkäri 87, Erkkilä Pekka Tuomas toim.joht. 62, Erkkilä Pellervo Frans Heikki toim.joht. 4, Ertama Pertti Martti LKT 138, Ervamaa Hannu Erkki varatuomari 107, Etholen Harri Paavo Sakari johtaja 8, Falkstedt Kari Väinö företagare 80, Feldt Kurt Vilhelm toim.joht. 70, Forsberg Asko Juhani dipl.ins. 74, Forsman Börje yrittäjäneuvoja 20, Forsström Lauri Tapani toim.joht. 128, Gestrin Lars Johan företagare 80, Girs Fredrik Ragnar toim.joht. 80, Grann af Juhan Heikki toim.joht. 61, Gref Carl-Gustaf FM 5, Grön Eino Joel taiteilija 87, Gustafsson Ralf Erik apulaissihteeri 118, Haapajoki Väinö Ilmari varatuomari 65, Haapalinna Risto Kalevi dipl.ins. 99, Hagman Christer Johan merkonom 5, Hakala Heikki Lassi toim.joht. 34, Hakamäki Pertti Johannes arkkitehti 127, Hakapää Eero Antero dipl.ins. 124, Hakonen Markku Rauni FM 135, Hallikainen Are Aaro FM 61, Halmela Antero johtava konsultti 135, Hanhimäki Pekka Ilari underwriter 11, Hannonen Pentti Sulevi dipl.ins. 11, Hannuksela Carl Olav rahoituspääll. 80, Hansiin Kim Emil toim.johtaja 76, Haramo Mikko Lauri johtaja 52, Harju Aaro Matias pääsihteeri 25, Hassi Yrjö Johannes metsäneuvos 8, Haukka Heikki Oskari pankkiiri 25, Haukka Jukka Jyrki maat. ja metsät, lis. 19, Head David Charles int. sales marketing manager 134, Heikkilä Tero Juhani markkinointipääll. 70, Heikonen Seppo Tapio toim.joht. 123, Heiskanen Tomi Pertti toim.johtaja 61, Helaniemi Kari Juhani sijoitusjohtaja 50, Helavaara Risto Sakari dipl.ins. 10, Helle Erkki-Pekka Juhani asiantuntijalääkäri 25, Hellenberg Timo Tapani eu-päällikkö 24, Helvamo Yngve Allan luotto päällikkö 1, Herlevi Pekka Matti ekonomi 121, Hiironen Erkki toim.joht. 90, Hiltunen Harri Kalevi johtaja 1, Hirvonen Jussi yrittäjä 65, Hissa Antti valt.maisteri 138, Hollmen Aarno Ilmari professori 61, Holttinen Esa Antti kehityspääll. 128, Honkanen Antti Juhani yksikön johtaja 65, Honkanen Pentti Arvi dir.mus 65, Hopeavuo Jouko Olavi toim.joht. 24, Huhtamäki Simo Toivo toim.joht. 87, Hult Mika Krister toim.johtaja 65, Huovinen Harri Wilhelm otk. valtiot.maisteri 52, Huvinen Markku Tapani lääket.lis. 124, Hytönen Risto Ilmari metsänhoitaja 8, Häkkinen Timo Hannu projektijohtaja 76, Hälisten Peter Alexander dipl.ekonom 82, Häme Olavi Juhana tiedotuspäällikkö 81, Hämäläinen Petri Erkki varatoim.joht. 46, Ikäheimonen Jouko Sakari johtaja 119, Illi Esko Antero vara-amiraali 46, Isotalo Jorma Tapani teknologiapäällikkö 34, Jaakonsalo Timo Antero varat. 11, Jalkanen Lauri toim.joht. 13, Johansson Yngve Jean toim.johtaja 74, Jokinen Esa Kalervo järjestelmä asiantuntija 135, Jokinen Tarmo Jaakko toim.joht. 113, Jurmu Hannu oopperalaulaja 45, Järvinen Armas Aatos valtiot.lis. 76, Järvinen Kalevi Esa hall.puheenjoht. 76, Järvinen Pentti Johannesye-evl.evp.72, Järvinen Timo Sakari markkinointipääll. 124, Kaartinen Raimo johtaja 94, Kaasila Esko Juhani liikennejohtaja 4, Karjalainen Martti Lauri hallintojoht. 24, Kainulainen Hannu Lauri dipl.ins. 13, Kaivola Jukka Tapani myyntipääll. 45, Kalaja Kalle Aleksi opiskelija 50, Kalliola Jukka Severi konsultti 70, Kallioniemi Matti Harri FM 71, Kanerva Pentti Gustaf insinööri 11, Kangas Martti Ville johtava konsultti 114, Karenius Juha Pekka ammattilentäjä 34, Karhenmaa Erik Olavi ekonomi 70, Karkkolainen Veli Matti toim.joht. 11, Karlsson Matti Jaakko toim.joht. 123, Karstela Veli-Pekka myyntipääll. 45, Karvantera Reino Rafael varatuomari 8, Karvonen Hannu Kullervo ekonomi 11, Kasanen Kari Pekka chief engineer 65, Kataila Martti Johannes osastonjohtaja 99, Katainen Pentti rakennuttajapäällikkö 20, Kauppinen Pekka Erkki ekonomi 135, Kauttu Teemu Antti varatuomari 123, Keinonen Harri Sakari KTM 87, Kerko Harri Olavi musiikinmaisteri 130, Kervinen Jukka Panu liikkeenharjoittaja 76, Ketonen Matti Veikko varatoim.joht. 88, Ketonen Timo Urho talous- ja hallintojohtaja 20, Kiiski Heikki Juhani tekninen päällikkö 123, Kiiskinen Sauli Olavi toim.joht. 128, Kitinoja Manu Antti johtaja 107, Kivilä Ari Juhani talouspäällikkö 70, Knuutinen Pentti Ilmari henkilöstö- ja tiedotusjohtaja 24, Kokkila Jussi Tapio varatuomari 25, Kokko Kauko Erik dosentti 1, Kolve Pertti Verner oik.tiet.kand. 124, Korhonen Jouko Antero pianisti 106, Koskinen Pekka Urho konsultti johtaja 29, Kosonen Erno Yrjö insinööri 52, Kotiranta Jari Juhani dipl.ins. 127, Kristoffersson Rolf Erik professori 13, Krokfors Harri Risto account manager 106, Kuitunen Kari Veli Muisto asianajaja 3, Kulmala Kari Juhani toim.johtaja 65, Kumlin Klaus Juhani toim.johtaja 45, Kuntsi Kari Johannes insinööri 65, Kuorikoski Raimo Elja dipl.ins. 24, Kurki Kari Klaus kehitysjohtaja 100, Kuronen Tauno Eemeli johtaja 4S, Kuusijärvi Pasi llpo toim.joht. 138, Kuusimäki Ahti Antero toim.joht. 113. Kuuskoski Pekka Juhani dipl.ins. 121, Kyti Rafael Eero varatuomari 99, Käkelä Sappo Juhani toim.joht. 90, Kärkkäinen Hannu Kalervo ylijohtaja 24, Kärkäs Tuomo Juhani yhteysjohtaja 121, Kääriäinen Heikki Mikko toim.joht. 52, Lahkela Tapio Taisto insinööri 52, Laine Jarmo Juhani pankinjoht. 1, Laitasato Jukka Tapani asianajaja 8, Lampen Jorma Johannes dipl.ins. 52, Lampen Pekka Matti ekonomi 76, Lampio Erkki Juhani tutkimuskonsultti 8, Lappalainen Juha Kalervo country manager 135, Lassila Juha Samuli pastori 90, Latola Jouko Jaakko valtiot, maisteri 81, Laukkanen Paavo Tapio toim.joht. 76, Laulajainen Jukka Jorma toim.joht. 13, Launiainen Erkki Olavi hall.puheenjohtaja, Laurila Juhani Erkki toim.joht. 13, Law William Wai Yan yrittäjä 11, Lavanti Jorma Kalervo insinööri 4, Lehmusvuo Risto Veli yksikönjohtaja 50, Leino Jorma Tapio toim.joht. 113. Leisti Martti Kalevi toim.joht. 134, Lempiäinen Erkki Antti johtaja 114, Leppäkoski Raimo Johannes toim.joht. 118, Leppänen Raimo Uolevi merkonomi 13, Levander Yngve Rudolf toim.joht. 65, Levänen Pentti Armas varatuomari 14, Liintola Rainer Aarne yrittäjä 52, Lindberg Leif Gerhard lääkäri 81, Lindberg Tom Harry dipl.ins. 73, Lindgren Timo Henrik ekonomi 90, Lindman John Erik hali.puheenjohtaja 118, Lindström Frank Ole toim.joht. 45, Lindström Kaj Holger riskienhallintajohtaja 76, Linko Pentti Juhani oik.k.asiamies 118, Lipponen Martti Sakari apulaiskaupunginjohtaja 8, Lohi Martti Aukusti toim. joht. 24, Lope Jaakko Antti projektipäällikkö 52, Luukkonen Sami Juhani partneri 11, Lyytinen Tapani Eero rakennusinsinööri 52, Maila Yrjö talouspääll. 50, Majander Nils-Eric Juhani ekonomi 1, Majanen Timo Antero rehtori 113, Makkonen Eero Olavi hali. puheenjohtaja 98, Malinen Pekka Kalevi tekn.lis. 74, Malmiranta Jouko Olavi varatuomari 45, Malmivaara Marko Matti dipl.ins. toim. joht. 90, Martikainen Reino Olavi aluepäällikkö 13, Marttala Lassi Pekka toim.joht., dipl. pianisti 130, Massinen Tuomas Tapani dipl.ins. 50, Matalamäki Tapani Jaakko tavaratalonjohtaja 88, Matikainen Esko Juhani johtaja-ylilääkäri 4, Mattila Pekka Sakari toim.johtaja 45, Matula Jukka Tapio markkinointijoht. 135, Mellavuo Pekka Juhani merkonomi 118, Merijärvi Matti Antero dipl.ins. 4, Metsi Aarne Olavi kenttäpäällikkö 81, Meurman Jukka Heikki professori 1, Mikkonen Esa Eero toim. joht. 13, Mitro Erkki Juhani KTM 25, Muhonen Jukka Petteri dipl.ins. 128, Murtoniemi Viljo osastopäällikkö 46, Myrrä Veikko Toivo yrittäjä 81, Mäenpää Jouko Allan insinööri 38, Mäkelä Lauri Johannes dipl.ins. 61, Mäkelä Sami Marko musiikin maisteri 124, Mäkelä Tero Juhani meriarkeologi 115, Mäki Heikki Yrjö ekonomi 65, Mäkinen Hannu Antero tuoteinsinööri 87, Mäkitalo Jukka Vilho tekn. lis. 34, Mäntysalo Matti Iisakki toim.joht. 128, Naumanen Lasse Veikko toim.joht. 20, Nevasalo Simo Kauko ekonomi 106, Niemelä Kauko Kalevi majuri 50, Nieminen Esa Antero tuotantojohtaja 50, Nieminen Jani Marek dipl.ins. 5, Nieminen Jouni Antero dipl.ins. 50, Niinimäki Reijo Juhani hallinnollinen avustaja 106, Nikolainen Markus Veikko varatuomari 81, Nordbury Pertti Juhani liikennelentäjä 13, Nordman Pehr-Olof Markus regional manager 74, Nousiainen Eero Albin insinööri 24, Nousiainen Jorma Tauno toim.joht. 25, Numminen Kalevi Teuvo dipl.ins. 50, Numminen Olavi Johannes dipl.ins. 50, Nupponen Jarmo Tapio toim. joht. 52, Nyberg Eero Olavi toim.joht. 1, Nyberg Kaj Markus 128, Nyberg Timo Harry 128, Nyberg Timo Petteri merkonomi 118, Nykänen Mika Ilmari viestintäpäällikkö 128, Nylund Jaakko Ilmari vice VD 5, Oittinen Kari Juhani johtaja 21, Ojala Ilkka Juhani varatuomari 61, Ojala Risto Ilmari tehtaanjohtaja 42, Ojanen Tarmo Veli toim.joht. 11, Oksanen Juhani Vilho toimialajohtaja 29, Ollila Petri Lauri maat.metsät.tri 61, Orama Olli FT dos. 87, Paakkinen Unto Ensio dipl.ins. toilm.joht. 90, Pakarinen Raimo Wilho Juhani 1, Palas Rainer Aulis rehtori 113, Palsala Arto Armas asianajaja 25, Parhiala Jukka Pekka ekonomi 81, Partanen Veli-Pekka Juhani toim.joht. 65, Parviainen Aimo Olavi chairman of the board 74, Passinen Matti Tapio lennonjohtaja 12, Palonen Olli Jouko toim.joht. 11, Perjo Pekka Urpo sisustusarkkitehti 76, Perttilä Olli Pekka dipl.ins., toim.joht. 123, Pesonen Ahti Antero dipl.ins. 81, Pietarinen Jari-Jukka dipl.ins. yksikön johtaja 61, Pietilä Jouni Päiviö lääkäri 8, Pilkama Eero Ilmari metsänhoitaja 52, Pinomaa Arto Juhani toim.joht. 106, Poikonen Hannu Kalervo isännöitsijä 45, Pomoell Carl Olavi suunnittelujoht.114, Poukka Jarl Tapio toiminnanjoht. 1, Puskala Rauno Kullervo dipl.ins. 24, Pylkkänen Heikki Tapio koulutuspäällikkö 134, Päivölä Jouni Kalevi johtaja 87, Pälli Pentti Pekka ekonomi 4, Pänkäläinen Harri Juhani toim.joht. 81, Pätynen Pekka Sakari toimialajohtaja 89, Pääkkö Erkki Antero toim.joht. 32, Pöllä Hannu Jaakko järjestöpäällikkö 52, Pönni Heikki Juhani atk-konsultti 99, Räihä Seppo Kalevi tukkumyyjä 128, Ranin Martti Matti johtaja 20, Rantama Veli-Pekka myyntipääll. 118, Ratia Viljo Olavi evl. 1, Raunio Matti Juhani verkostojohtaja 135, Rautalahti Pentti Olavi vuorineuvos 7, Rautasalo Heikki Tuomo kapellimestari 113, Rautvuori Kimmo Erkki kht-tilintarkastaja 135, Reen Juhani Martti toim.joht. 123, Reijonen Heikki Yrjö Olavi tekn. tri. 1, Reinius Risto Edvard ekonomi 50, Rinne Heikki Pentti evl. evp. 138, Rissanen Juha-Pekka rahoituspääll. 90, Rissanen Marko Tapio tavararyhmäpäällikkö 135, Rissanen Paavo Johannes asiantuntijalääkäri 124, Rokka Lauri Kaarlo myyntijohtaja 65, Ropa Simo Juhani aluejohtaja 135, Roschier Paul Veli dipl.ins. 52, Rosendahl Heikki Alarik area manager baltics 8, Runkosuo Lauri Kalevi arkkitehti 50, Runokangas Ilkka Olli insinööri 81, Rydman Risto Pellervo dipl.ins. 1, Räisänen Esa Juhani 45, Räsänen Auvo Olavi toim.joht. 20, Ratto Veikko Ilmari dipl.ins. 123, Saarela Tuukka Lauri liikennelentäjä 45, Saarinen Klaus Eero myyntijoht. 88, Saarinen Touko Jorma toim.joht. 106, Salakka Olli Yrjö toim.joht. dipl.ins. 123, Salama Risto Veikko dipl.ins. 50, Salminen Asko Ensio kiinteistöjoht. 123, Salminen Kari Kullervo dipl.ins. 61, Salminen Vesa Kalevi lie. tech. 74, Salo Jaakko Olavi dosentti lääket. ja kir.tri. 4, Salo Kari Karl toim.joht. 121, Salomaa Tapani toim.joht. 87, Salonen Jukka Olavi johtava lääkäri 8, Salonen Matti Sameli toim.joht. 105, Salonoja Jaakko Aarne ekonomi 52, Salusjärvi Heikki Mikael dipl.ins. 20, Sandell Kyösti Kalevi vuokraamopäällikkö 87, Saravuo Kimmo Sakari toim.joht. 4, Sarvaranta Olli-Pauli Juhani insinööri-eversti.tekn.tri 119, Schmidt Tom Matti dipl. ins. 38, Seppälä Aaro tuotekeh.johtaja 45, Seppälä Pekka Juhani insinööri 138, Seppänen Arto Ilmari oopperalaulaja 46, Seppänen Esko Tapani aluepäällikkö 121, Silanterä Pertti Martti dipl.ins. 26, Silfverberg Hans-Erik verkst.dir. 5, Silfverberg Ulf Thomas Konrad verkst.dir. 5, Silpiö Antero Lauri varatuomari 74, Siltala Pekka Sakari palvelupäällikkö 88, Similä Jyrki Timo toim.joht. 113, Sinisalo Lauri Markus merikapteeni 53, Sipilä Erkki Olavi dipl.ins. 52, Sipilä Kari Jaakko tekn.tri. 34, Sipilä Risto Jyrki toim.joht. 124, Sipinen Tuure Veikko varatuomari 1, Sistonen Eero Juhani 138, Siukola Heikki Juhani oopperalaulaja 25, Sokka Ossi Olavi asianajaja 87, Stening Klas Henrik tullräd 80, Stigzelius Karl Johan business development manager 87, Stormbom Jens Veikko toim.joht. 62, Stubin Arnold Evert tilintarkastaja 25, Suhonen Mauri Olavi valtiot, maist. 8, Suihkonen Jukka Matti Kalevi lääkintöneuvos 8, Sundholm Patrik Harry konsultti 118, Sundqvist Håkan Valdemar hamnkapten 15, Säde Ari Kyösti kultaseppä 65, Säynäslahti Juhani Anton jaostopäällikkö 45, Taavitsainen Timo Valter toim.joht. 76, Taipalus Juha Matti myyntijoht. 106, Takacs Zoltan viulutaiteilija 1, Tammilehto Lauri Ensio insinööri 25, Tamminen Arto Matias rakennusarkkitehti 11, Tamminen Reino Tuomas yli-insinööri 52, Terho Karl Rafael myyntijoht. 1, Terämaa Seppo Yrjö toim.joht. 76, Tiihonen Jarmo Antero dipl.ins. 1, Tiihonen Otto Eljas tekn. tri. 1, Tilli Johann Mikael oopperalaulaja 106, Tissari Lassi Antero dipl.ins. 67, Toivo Kauko Uolevi ekonomi 42, Toivonen Pekka Tapio viestinnän suunnittelija 99, Toropainen Tapio Toivo dipl.ins. 50, Tossavainen Matti Lauri toim.joht. 56, Tulenheimo Matti Antero asianajaja 3, Tunkelo Eino Heikki tekn. tri professori 1, Tuohimetsä Martti Olavi psykiatri 50, Turtonen Rami Antti myyntipääll. 138, Tusa Jaakko Matti johtaja 134, Tynkkynen Markku Petteri tulosyksikön johtaja 60, Työppönen Jorma Martti rehtori 25, Tähtinen Eero Olavi ekonomi 127, Tähtinen Jorma Juhani 65, Unho Juha Sakari ramp-mies 136, Uoti Jorma Juhani htm 70, Uotila Kai Erkki valtiot.maisteri 76, Uotila Risto oik. kand. 90, Urho Juha Pentti kehitysjohtaja 8, Uski Antti Olavi varatuomari 123, Uusitalo Juhani Päiviö myyntipääll. 65, Uusitalo Uwe Veikko asianajaja 139, Vaalamo Kari Juhani ekonomi 81, Wager Alf Carl lainopin kand. 4, Vainio Markku Väinö dipl.ins. 52, Vakkilainen Ari Juhani graafikko 118, Vallinoja Tapio Hannes heraldikko 11, Valpas Markku Ahti hallintojoht. 1, Varis Kyösti Tapio professori 76, Wegelius Yrjö Albert sisustusarkkitehti 76, Wehrt von Mike Markus ins. 108, Vendrasco Paul 134, Westermarck Elias professori 24, Wiegand Wolfgang Joachim toim.joht. 45, Viita Seppo Kullervo dipl.ins. 50, Vikgren Lasse Antero KTM 45, Vikkula Kari Antero varatuomari 118, Vikkula Olli Sakari arkkitehti 99, Villikari Risto kommodori 46, Virtanen Harri Kalevi kultaajamestari 113, Virtanen Kari Kustaa KTM 121, Wiskari Juha-Pekka toim.joht. 136, Vuorela Vesa Veikko metsänhoitaja 36, Vuorensola Antero timo toim.joht. 50, Vähäkoski Timo Juhani talouspääll. 20, Väliaho Erkki johtaja 99, Vanninen Lasse Juhani lentokapteeni 45, Ylinen Veli-Matti kiinteistöpäällikkö 118, Ylönen Markku Olavi varatuomari 55, Äberg Alt Birger osastopäällikkö 87, Äikää Tauno professori 25, Öhman Kaj Alexander lääkäri 88, Österberg Kurt Erik pääkonsuli 80, Östman Roger lääkäri 13.

EURA: Haapanen Klaus Terho toim.joht. 59, Lehtonen Veikko Hannu peruskoulunopettaja 59.

EVIJÄRVI: Salmen Erkki Antero kunnanjohtaja 72.

FORSSA: Saarto Jukka Martti ekonomi 61, Sava Reijo Kalervo pankinjoht. 108, Soini Jussi koulunjohtajasi.

HAAPAJÄRVI: Heikkilä Juha Kullervo päätoimittaja 12.

HAAPARANTA: Andelin Leo Torsti tehtaanjohtaja 62, Svedjeholm Karl-Erik Alfred tullinjohtaja 62.

HAAPAVESI: Karppinen Reijo Ilmari tilintarkastaja 107.

HALIKKO: Nyholm Äke Ensio insinööri 37.

HAMINA: Eskolin Erkki Ensio toimialajohtaja 22, Hermelin Keijo Olavi logistiikkapäällikkö 22, Kantola Raimo Eero varatuomari 55, Kilpi Taru Tapio toim. joht. 55, Klami Juha Olavi aluejohtaja 55, Kuosmanen Pertti Juhani pankinjoht. 22, Lahti Esko Kari johtava konsultti 55, Laitila Hannu Kalevi rak.arkkitehti 55, Laubach Dieter Gisbert merikapteeni 41, Lenkkeri Lasse Petteri hali.puheenjohtaja 55, Mäkelä Erkki Antero rikoskomisario 22, Niiniaho Jorma Juhani toim.joht. 55, Paukkala Olli Jussi hotelli-ja ravintolalinjan johtaja 55, Pelkonen Juho Heikki pankinjoht. 55, Perälä Martti Eero apteekkari 67, Puonti Auvo Kalervo toim.joht. 4, Päivelin Raimo Olavi henkilöstöpäällikkö 85, Rajala Reijo Juhani ravintoloitsija 22, Ranta Aulis sisäinen tarkastaja 142, Raukko Pekka Olavi liiketoiminnanjohtaja 55, Rautajoki Kaarlo Tuomas controller 85, Rikkinen Olli Simo rak.insinööri 55, Saanila Ilkka Juho liikkeenharjoittaja 22, Seppälä Risto Tapio myyntipääll. 55, Tepponen Tuomo Olavi toim.joht. 55, Toikka Timo Tapani toim. joht. 55, Vaulo Janne Toivo 55, Virta Veikko Väinö agrologi 55.

HANKO: Ahokas Seppo Tapio tekn. kapteeni 38, Airo Jorma Antero dipl.ins. 38, Alopaeus Mauno Mikael institutsofficer 82, Berndtson Jan Verner produktchef 82, Dahlgren Nils-Erikjohtaja 38, Eklund Hans-Häkan speditor 82, Fagerlund Kim Axel ing. 82, Geust Gustaf laboratoriechef 82, Granqvist Tom Erik ingenjör 82, Heinonen Reijo Matti toim.joht. 38, Hentula Ari Martti yksityisyrittäjä 38, Idman Sven Sigurd dir.cant. 82, Isaksson Jan Mika krögare 82, Kakki Paavo Juhani lastintarkastaja 38, Kekkonen Pentti Johannes toim.joht. 38, Kekkonen Tapio Juhani osastopäällikkö 38, Koisi Jari Antero dipl.ins. 38, Kyander Tom med.lic. 82, Laakso Pekka Ilmari toim.joht. 38, Lammassaari Tapio Henrik johtaja 38, Lindberg Martin FM 82, Lindfors Kurt Viking fartygs agent 82, MannstrBm Lars ingenjör 82, Merikanto Kalevi Kaarlo ekonomi 118, Merita Jari Hakan ingenjör 82, Mustakangas Raimo Tapio myynti- ja markkinointipääll. 38, Niemi Veli-Matti johtaja 38, Pihlström Pertti Olavi markkinointipääll. 38, Räisä Risto Elmar toim.joht. 38, Sato Tapio Keijo tehdaspäällikkö 38, Stenlund Per-Erik Helge FM 82, Sundström Guy optiker 82, Suominen Veikko Armas toim.joht. 38, Sysmäläinen Matti Reijo apteekkari 38, Tigerstedt Bob Torulf ingenjör 82, Valtimo Eero Jarmo komentajakapteeni 38, Vapaavuori Arto majuri evp. 38, Wennerqvist Robert Ensio sjökapten 82, Öhman Holger Karl byggmästare 82.

HARJAVALTA: Jutila Lasse Antti matpäällikkö 39, Paananen Torsti Juhani toim.joht. 42, Tervo Reino Juhani varatoim.jöht. 42.

HARTOLA: Sertti Reijo Olavi toim.joht. 50.

HATTULA: Ahto Martti Ilmari varatuomari 47, Honkavuori Ari Kalevi toim.joht. 47, Kari-Koskinen Yrjö Pekka erikoishammasteknikko 85, Kelho Jari Risto myymäläpäällkko 116, Kuosa Matti Juhani dipl.ins. 85, Lahervuori Pertti Ilmari toim.joht. 85, Nieminen Ari Juha erik. hammasteknikko 47, Nurminen Uolevi Toivo koulunjohtaja 47, Parviainen Jouko Armas hammaslääkäri 47, Piha Jarmo Eero lehtori 47, Raitanen Antti Juhani ortopedian erik.lääkäri 47, Rindell Peter liikkeenharjoittaja 85, Salminen Jorma Ensio toim.joht. 116, Tarpeenniemi Harri Kalevi toim.joht. 47, Viljanen Arto Juhani asianajaja 137, Zsembery Istvan kellarimestari 131.

HAUHO: Jääskeläinen Kullervo Viljo urkuri 47, Ojala Jussi Pertti agronomi 24.

HAUKIPUDAS: Hahtonen Harri Lasse toim.joht. 12, Hahtonen Leo Eerik toim. joht. 132, Husso Jarmo Juhani toim.joht. 98, Nimmo James Andrew toim.joht. 57.

HAUKIVUORI: Pursiainen Ossi koulutoimenjohtaja 143.

HAUSJÄRVI: Ainola Kalle Juhani dir.mus. 29. Heinonen Veikko Olavi pankinjoht. 29, Metsä-Simola Timo dipl.ins. 29, Nurmi Oiva Kosti yli-insinööri 29, Virtanen Olli Jari toim.joht. 29.

HEINOLA: Aas Nils Jörgen vahtimestari 17, Aronen Alpo Kalevi pankinjoht. 17, Bergman Antti toim.joht. 17, Eskola Osmo Olavi optikko 17, Farshid Djamshid tulkki 17, Grönqvist Erkki Juhani toimialajohtaja 11, Haapasaari Jarkko Eero ylilääkäri 54, Huttunen Kalervo metsänhoitaja 17, Hämäläinen Timo Hartti arkkitehti 17, Järvinen Pekka Juhani toim. joht. 17, Kahra Alpo Juhani pankinjoht. 131, Keskinen Urpo Kauko opettaja 17, Kokko Vilppu Erik kiinteistövälittäjä 17, Koski Jukka Kalevi tuotantojoht. 17, Kosonen Esa Tapio dipl.ins. 17, Laakkonen Pentti Kalevi paikallisjohtaja 17, Lappalainen Raimo Olavi dipl.ins. 17, Meriläinen Heikki Juhani dipl.ins. 54, Rosberg Georg Erik dosentti 17, Saarela Pekka Juhani toim.joht. 17, Seppä Matti Einari kaupunginins. 54, Siukola Raimo Edvin koulunjohtaja 17, Vainio Jaakko Olavi rehtori 17, Vainio Pauli Matteus rkm 17. HEINÄVESI: Korhonen Matti Väinö lääket. lis 69.

HELSINKI: Aalto Pekka Juhani varatuomari 52, Aaltonen Alpo Hilarius piiripäällikkö 36, Aaltonen Arto Heikki toim. joht. 88, Aamurusko Arimo Kalevi aluepäällikkö 76, Aarrevaara Aimo Johannes johtaja 121, Aas Knut Olav varatuomari 13, Ahjo Risto Olavi rkm 67, Ahlavuo Erkki Reino päätoimittaja 11, Ahlgren Markku Heikki säätiönjohtaja 11, Aho Tapio Kalervo pankinjoht. 50, Ahola Jorma August johtaja 25, Ahola Timo Eetu asianajaja 25, Ahonen Jaakko Matias toim.joht. 28, Ahonen Juha Antero dipl.ins. KTM 90, Ahonen Pertti Wilhelm talousneuvos 47, Ahti Albert Marko class teacher 134, Ahtikari Kyösti Ilkka rkm 106, Ahto Antti Yrjänä FM 114, Ahtokari Reijo Aulis fil.toht. 61, Ahvenainen Timo Antero toim. joht. 88, Aine Aimo Leo ekonomi 42, Alahuhta Kaarlo Juhani toim. joht. 124, Alanen Jaakko Aarne liikennetarkastaja 88, Alanen Ville Antero kirurgi 137, Alanko Matti Lauri emeritusprofessori 24, Alaviuhkola Risto Antero varatuomari 34, Albayrak Yilmaz toim.joht. 87, Alho Markku Olavi 1, Alho Olli Valmari ekonomi 1, Aito Leo markkinointi- ja viestintäjohtaja 124, Aminoff Erkki Raymond toim.joht. 46, Anteroinen Jukka Pekka meriupseeri 119. Anttonen Pasi Matti markkinointijohtaja 88, Ant-Wuorinen Olavi Anton pääkonsuli 1, Apajalahti Matti toiminnanjohtaja 114, Arajuuri Aimo Pentti Olavi ekonomi 1, Arjavalta Aimo August eversti 90, Aro Kalevi Antero toim.joht. 20, Arvonen Ari Veikko Antero johtaja 3, Asumaa Martti Kalervo ekonomi 4, Aunola Matti Ilmari isännöitsijä 25, Bachmann Heikki Antero hali. puheenjohtaja 4, Backman Ossi Yrjö projektijohtaja 76, Berg Juhani Ismo 1, Bister Hannu Uolevi kapellimestari 123, Biström Caj Rafael 80, Björses Kari Ilmari johtaja 76, Bollinger Hans Peter 139, Bonsdorf Atte Maximillian atk-suunnittelija 11, Borg Erkki Johannes 119, Borg Helge Thorvald toim.joht. 11, Bäckström Bo Age Ferdinand varatuomari 6, Carlson Karl Valter dipl.ins. 87, Carpen Jussi Otto valt.maist. 20, Christiansen Ari Rol-Erik marknadskoordinator 80, Durchman Eero Olavi kauppaneuvos 11, Ekholm Kari Toivo VTM 25, Ekholm Vesa Tapio toim.joht. 76, Elo Eino Emil 50, Emeleus Fjalar Ernst toim.joht. 87, Enarvi Janne Eliel laatupäällikkö 81, Enestam Matti Juhani toim.joht. 25, Engroos Göran landskapsarkitekt 5, Ennekari Risto Sakari valt.maist. 13, Ennevaara Mikko Kyösti toim.joht. 124, Enroth Kaj Owe Arvid avd.chef 5, Eriksson Gerhard Gustaf toim.joht. 22, Eriksson Hemmo Urho toim.joht. 25, Eriksson Magnus toim. joht. 70, Ertama Arto Petri dipl.ins. 45, Ertama Bertel Erik kapellimestari 45, Eskelinen Erkki Ilmari lääkintöneuvos 114, Eskola Veikko Olavi toim.joht. 7, Espo Seppo Juhani lehtori 54, Falck Hans Mikael med.lis. 80, Finne Juhani yrittäjä 76, Forsgärd Nalle Styrbjörn valt.maist. 11, Forsman Hans Göran johtaja 99, Forssen Ilpo Lasse arkkitehti 121, Granfelt Pauli Henrik dir.mus. 1, Granfelt Timo Henrik järjestelmäasianhoitaja 106, Granroth Erkki Alfred dipl.ins. 20, Grans Leif Johan tandläkare 80, Gurdamar Ugur Ahmet insinööri 65, Gädda Karl Gunnar yliarkkitehti 65, Haapalinna Ilkka Osmi komentaja 99, Haapanen Eino Jalmari hallintojoht. 1, Haapanen Tuomas Jaakko professori 26, Haavikko Raimo Aro kiinteistöneuvos 1, Haavisto Simo Malakias dipl.ins. 28, Hakala Antti Einari dipl.ins. 50, Hakavuori Matti Heikki johtaja 83, Hakkarainen Aulis Emil professori 8, Hakkarainen Matti Antero 81, Hakkarainen Pekka Juhani toim.joht. 65, Hall Keith Robert muusikko 134, Hallberg Reino Ilmari metsänhoitaja 59, Halli Antti Yrjänä opetusneuvos 121, Halme Ilkka Sakari 114, Halmela Erik Johannes sijoitusjohtaja 45, Halonen Pentti Eino konsuli 70, Halsas Erkki Johannes apteekkari 50, Hamunen Vesa Kauko toim.joh. 76, Handley Louis Eugene johtaja 11, Handley William Hendrik myyjä 134, Harnuksela Olavi komisario 87, Happonen Tomi Toimi toim.joht. 113, Harden Reijo Mauri toim.joht. 65, Harju Pekka Olavi markkinointipääll. 116, Harjula Asko Eerik hall. päällikkö 114, Harmaja Pekka Uolevi myyntipääll. 20, Hartikainen Sam Peter osastopäällikkö 113, Hasila Elia Lauri talousneuvos 11, Haukatsalo Charles Nicolas KTM 34, Haukka Väinö varanotaari 74, Hautamäki Martti Johannes lvis-ins. 86, Heikkanen Lasse Juha ekonomi 92, Heikkonen Paavo Erkki toiminnanjohtaja 87, Heikkonen Pekka johtaja 7, Heinonen Kai Ilmari oik.kand., pankinjoht. 124, Heinonen Reino Ilmari konsultti 70, Heinänen Erkki Niilo professori 76, Helaniemi Erkki Ilmari lakimies 1, Helaniemi Kaarle Ensio suurlähettiläs 1, Helaniemi Lauri Ensio komentajakapteeni 1, Heliövaara Mikko Ahti arkkitehti 4, Helle Timo Tapani projektipäällikkö 4 Hellevaara Pentti Juhani toim.joht. 25, Heltimoinen Juha Olavi logistiikkajohtaja 86, Hemmi Jaakko Pellervo dipl.ins. 1, Hemmilä Pekka Juhani neuvottelupäällikkö 20, Henelius Ulf Jarlson sektionch 80, Hertta Raimo Ilmari kauppaneuvos 11, Hiienkoski Jaakko Juhani toim.joh 70, Hiitola Antti Ilmari suunnittelija 13, Hiitola Hannu Tapani toim.joht. 135, Hiitola Hannu Mikko toim.päällikkö 61, Hinberg Klaus Kalevi toim.joht. 99, Hirvonen Anssi-Pekka oopperalaulaja 25, Hirvonen Mika Pekka lentokapteeni 127, Hissa Erkki Pentti varatuomari 106, Hiukka Ilkka Sakari majuri 87, Hohenthal Nils Petri trubaduuri 135, Hohti Kari Uolevi toim.joh 64, Hokkanen Heimo Sakari hallintomaisteri 81, Holm Normand Karl pääsuunnittelija 106, Holmlund Carl-Erik dipl.ekon. 8, Hongisto Pentti-Markku toiminnanjohtaja 135, Honkanen Ahti Kustaa toim.joht. 81, Honkanen Pekka Ole museonjohtaja 4, Honkonen Timo Ensio laulutaiteen lehtori 25, Horkka Jukka Aulis toim.joht. 20, Hornytzkyj Seppo Ilmari tutkija 99, Horttanainen Esa Kalevi kuntatoimenjohtaja 83, Hovila Turkka Juhana myyntiedustaja 11, Huhta Antero Viljo toim.joht. 124, Huhtiniemi Reino Edvard arkkitehti 46, Huju Teuvo Tapani rehtori 40, Hulsi Lauri Eerik talousneuvos 4, Hurme Lauri Viljam toim.joht. 76, Hime Matti Mainio varapääjohtaja 3, Hursti Harras Franciscus oopperalaulaja 25, Huttunen Ari Jukka kehitysjohtaja 138, Huttunen Martti Kalevi kansainvälisten asioiden päällikkö 4, Huttunen Toivo Juhani toim.joht. 11, Huunan-Seppälä Antti Johannes dos., lääket.kir.tri 124, Huikonen Olli Antero lakimies 65, Hynninen Tom Kurt yrittäjäneuvos 76, Hyvärinen Keijo Antti kapellimestari 65, Hyvärinen Markku Rauno levikkipäällikkö 14, Hyvärinen Paavo Eero Johannes metsänhoitaja 8, Hyytiäinen Reino Armas Heikki 1, Häkkinen Veijo Untamo linjanjohtaja 46, Häkkinen Yrjö Samuel ekonomi 1, Häkkä Martti Antero kamreeri 46, Hämäläinen Jorma Erkki toim.joht. 46, Hämäläinen Tapio Emil teatterineuvos 123, Häyhtiö Jaakko Tapani turvallisuusjohtaja 119, Häyrinen Kauko Kalervo rkm 61, Högel Edmund August materiaalijohtaja 33, Höysti Matti Eerik toim.joht. 34, Ignatius Jaakko Pentti osastonylilääkäri 2, Ihalainen Urho Pentti erikoishammaslääkäri 136, Iivonen Pekka Juhani ylitarkastaja 13, Ikävalko Kari Kalevi myyntipääll. 90, Ilmonen Arne August toim.joht. 52, Ilmonen Kari Robert tekn.tri 45, Ilvesviita Rolf Carl Bernhard dipl.ins. 1, Immonen Timo Pekka lakimies 87, Impivaara Ari Juhani järjestöpäällikkö 34, Ingerö Pentti Tapani dipl.urkuri 20, Innala Riku Risto rakennusinsinööri 90, Jaakkola Tuomo Antero myyntipääll. 90, Jacobson Tommy Christian tekn. tri. 4, Jahkola Antti Allan ylilääkäri 8, Jahnukainen Jouko Juhani toim.joht. 106, Jalasvirta Pertti Juhani toim.joht. 24, Jalkanen Kusti Jalo dipl.ins. 113, Jansson Robert Vilhelm dipl.ins. 1, Jarock Jyri Alpo tuotantojoht. 87, Jenytin VValle Waldemar 11, Joki Rauno projektipäällikkö 124, Jokinen Paavo Vladimir pääjohtaja 8, Jokinen Raimo Kalevi tilintarkastaja 99, Jokipaltio Hannu Tapani kasinon johtaja 20, Jouppi Lauri Heikki pankinjoht. 50, Juha Matti Kullarvo insinööri 4, Julin Heikki Ilmari hali. puheenjohtaja 50, Junnila Kalle Antti Juhani dipl.ing. 5, Juntunen Esko Akseli eversti 12, Juntunen Jorma Juhani professori 4, Juola Sami Ville ktk61, Juuranto Karl Gustaf pääkonsuli 114, Juurela Teuvo lakimies 70, Juutinen Raimo Artturi maalarimestari 135, Juvonen Eino Antti toim. joht. 13, Juvonen Rainer Viljo yliopettaja 106, Jämsen Pertti Ilmari markkinointipääll. 70, Järnefelt Richard Yrjänä tutkija pianisti 74, Järvi Matti Juhani toim. joht. 65, Järvikare Pentti Einari johtaja 88, Järvinen Kari Kalevi myyntipääll. 70, Järvinen Kari Olavi toim.joht. 36, Kaarlas Erik Rudolf toim.joht. 70, Kainulainen Jarmo Tapio kanttori 34, Kaipainen Markku Antero lääket. tri 50, Kaituri Mauri Urpo ylitarkastaja 105, Kalenius Raimo Einar toim.joht. 52, Kalliala Aarne Elis näyttelijä 130, Kallio Tapio Kurt vaihtoautopäällikkö 119, Kallio Timo Toivo erikoishammaslääkäri 4, Kalliomäki Eero Salomon opetusneuvos 25, Kalliomäki Solmu Jaakko myyntijoht. 25, Kanerva Seppo Ahti ye-kommodori 76, Kankaanpää Jari Toivo lääket.lis. 106, Kankkunen Kullervo Onni 45, Kannari Mauno Ilmari dipl.ins. 70, Kanto Thor Aarne metsänhoitaja 24, Karenius Helge Jaakko johtaja 34, Karenius Kalevi Keijo toim.joht. 34, Karhu Auvo Tapani toim.joht. 113, Karhunen Niilo Aukusti lääket.lis. 8, Karimaa Risto Heikki toim.joht. 87, Karjala Jorma Johannes FM 87, Karjalainen Jussi Pirkka dipl.ins. 38, Karjalainen Kauko Johannes FT 113, Karjalainen Yrjö Juhani oik.kand. 124, Karjanmaa Matti yrittäjä 20, Kärkölä Eero Kalevi kiinteistöneuvos 1, Karu Heikki Hannu KTM 24, Karvinen Jukka Ilmari eversti 74, Karvinen Timo Erkki FM 88, Kasurinen Pentti Ilmari elokuvaohjaaja 76, Kataja Matti Hemming myyntipääll. 24, Katajavuori Matti Kalevi toim.joht. 76, Kauhanen Risto-Matti valtiot.maisteri 45, Kauppila Antti Jaakko professori 21, Kauppinen Esa-Pekka ekonomi 24, Kauppinen Jouko asianajaja 45, Kautovaara Jukka-Pekka insinööri 124, Kauttu Tuomo Riku asianajaja 134, Kavander Tom Tryggve dipl.ekon. 121, Keitele Jukka toimittaja 106, Kekäläinen Jorma Olavi toim.joht. 11, Kekäläinen Juhani Pekka myyntipääll. 70, Kemiläinen Matti Sakari liikkeenjohdon konsultti 124, Kemppainen Jukka Mauri yksityisyrittäjä 38, Keränen Erkki Juhani myyntipääll. 11, Ketola Klaus Erkki pankinjoht. 20, Kettunen Pentti Tapio aluemyyntipääll. 136, Kiesi Jyrki Uolevi toim.joht. 11, Kiljunen Seppo Juhani valtiot.maisteri 76, Kinnunen Heikki Pentti näyttelijä 130, Kirkas Kalle Uuno ekonomi 50, Kirma Heikki Raimo KTM 61, Kitsi Hannu Juhani dipl.ins. 74, Kivelä Kari Juhani toim.joht. 11, Kiviniemi Jaakko agronomi 90, Klemettilä Reijo Huvo toim.joht. 113, Kohonen Jukka Olavi toim.joht. 20, Koiso-Kanttila Timo Erkki toim.joht 121, Koivisto Pentti Olavi ekonomi 20, Koivukangas Eino Johannes toim.joht. 123, Kojamo Jussi accountmanager 5, Kojonen Jarmo Ukko varatuomari 13, Kokkala Heikki Kullervo kom.kapt.evp. 45, Kokkila Ilpo Erkki johtaja 50, Kolamo Eero Petteri kauppaneuvos 34, Kolehmainen Heikki Juhani varatuomari 1, Kolhonen Heikki Kalervo yrittäjä 88, Koit Pekka Ensio toim-joht. 119, Kolso-Kanttita Kimmo Kalevi toim.joht. 61, Komppa Keijo Kalervo teatteri neuvos 25, Konkola Matti Antero komentaja evp. 1, Kontio Helge Hilpas toim.joht. 70, Konttinen Samu Petteri myyntijoht. 88, Koponen Ari Eero KTM 114, Koponen Eero Matti pankinjoht. 114, Korhonen Erkki Tapio lehtori diplomipianisti 99, Korhonen Jouko Sakari projektijohtaja 65. Korhonen Kari Markus ostaja 114. Korhonen Olli Väinämö toim.joht, 99, Korhonen Tuure Aulis toim.joht. 11, Korpelainen Lauri Alvar valt. tiet. tri. 61, Korpi Juha Olavi toim.joht.11, Korpijaakko Martti Antero valtiot. maist. 4, Koskela Antti Arvo insinööri 124, Koskela Lasse Herbert taloustiet. maist. 11, Koskelainen Heikki Juhani ekonomi 81, Koskimies Jouko Heikki eversti 46, Koskinen Erkki Aulis merkonomi 13, Koskinen Jukka Tapani hall. puheenjohtaja 114, Kosonen Risto Kalervo apulaisjohtaja 34, Kotilainen Pekka Juhani lakimies 13, Kotiranta Antti Kustaa lääkintöneuvos 25, Kourujärvi Arto Juhani kauppias 13, Kronlund Krister Heikki KTM 50, Kuikka Arvo musiikkieverstiluutnantti 13, Kukkola Seppo Ilmari valt.maisteri 70, Kukkonen Heikki Lauri Juhani tekn. tri. 1, Kulha Keijo Kalevi fil.tohtori 76, Kumpulainen Olli Aarre lääkäri 77, Kunnari Matti Juhani jur.kand. 5, Kuortti Seppo Juhani toim.joht. 34, Kurvinen Olli Veikko majuri 138, Kuula Kari Juhani toim.joht. 106, Kuula Pentti Risto musiikin lisensiaatti 106, Kuusivaara Tuomo Tapani henkilöstöpäällikkö 48, Kuuttinen Raimo Antero faktori 90, Kyhälä Risto Aarre dipl.ins. 124, Küttner Peter Paul Eino vakuutusneuvos 8, Kyyhkynen Karl Juhani arkkitehti 1, Kamari Pasi Tapio yrityssuunnittelujohtaja 1, Kärkkäinen Tuomas Lauri eläinsairaalan johtaja 24, Käyhty Juha Ensio tekninen johtaja 34, Kääpä Risto Olavi johtaja 106, Laakso Aku-Pekka Antero päätoimittaja 46, Laakso Ensio Kalervo koulutussuunnittelija 46, Laakso Erkki Sakari osastonjohtaja 34, Laakso Jarmo Sakari it-päällikkö 138, Laakso Kari Ilmari järjestelmäasiantuntija 118, Laakso Mikko Sakari it-asentaja 138, Laakso Pekka Juhani innovaattori 138, Laakso Risto-Heikki arkkitehti 4, Laaksonen Aarne Emil talousneuvos 4, Laaksonen Matti Jorma ekonomi 52, Laaksonen Pentti Kalervo toim.joht. 4, Laento Kari Tapio varatuomari 25, Laento Toivo Kalervo varatuomari 25, Lahti Tapio Arvi myyntipääll. 13, Lahtinen Olavi Johannes arkkitehti 34, Lahtinen Tapani Kari markkinointijohtaja 42, Laihanen Vekko Petter toim.joht. 11, Laikari Esko Juhani yli-insinööri 123, Laine Jaakko Einari professori 48, Laine Juhani Kalervo varatuomari 74, Laine Olli Vitalis dipl.ins. 25, Laine Rauno A. dipl.ins. 88, Laine Timo Ensio 105, Laitinen Leevi Kalevi hall. puheenjohtaja 87, Lajaste Erkki Juhani toim.joht. 45, Lamberg Henrik Juho laulutaiteen lehtori 90, Lami Tauno Reino lääkintöneuvos 20, Lampi Risto Pekka toim. joht. 99, Lampikoski Eero Johannes eversti 88, Landen Kyösti Juhani toim. joht. 46, Lankinen Paavo Keijo 20, Lappalainen Jorma Juhani apulaisjohtaja 110, Lappi Risto Juhani ylilääkäri 52, Lares Osmo Juhani suurlähettiläs 1, Larmi Teuvo Kaarlo professori 21, Larnemaa Ari Edvard toim.joht. 124, Larste Seppo Juhani valtiot. maisteri 50, Larvio Pentti Olavi dipl.ins. 43, Laukkanen Jorma Niilo ekonomi 20, Laukkanen Jussi Anders toim.joht. 20, Laukkanen Matti Kalevi tuotantopäällikkö 52, Laulajainen Kimmo Ilmari atpl.lns. 46, Launo Peter Mikael yht.maisteri 74, Lauritsalo Ami ekonomi 61, Lausmaa Lauri Edvard varatuomari 25, Lehmus Jaakko vuorineuvos 21, Lehmuskallio Väinö Sakari pääsihteeri 1, Lehmusvuo Eero Olavi talouspääll. 87, Lehtihalmes Tauno Untamo näyttelijä 14, Lehtinen Heikki Olavi myyntipääll. 127, Lehtinen Matti Kalervo professori 13, Lehtinen Raimo Esa varatuomari 1, Lehtinen Tapio Mikael toim.joht. 113, Lehtomäki Timo Ensio toim.joht. 29, Lehtomäki Vesa Kalevi johtaja 25, Lehtonen Mika Pekka markkinointijohtaja 20, Leidenius Bror Albert agrologi 24, Leino Kari Olavi toim.joht. 114, Leino Pekka Einari dipl.ins. 113, leka Risto Olavi liikennelentäjä 65, Lemmetty Markku Matti varatuomari, Leppinen Aleksej Aljosha taloustiet. maisteri 4, Leppäluoto Ari Juhani johtaja 128, Leppälä Wilhelm Kustaa eversti 88, Levä Jaakko Tapani opistoupseeri luutnantti 8, Liede Tarki Eero arkkitehti 65, Liemola Lasse Lars-Erik toim. joht. 65, Liira Juha Pentti erikoislääkäri 4, Lilja Pentti Lennart kiinteistöpäällikkö 9, Limmonen Olavi Kauko pankinjoht. 90, Lindbohm Heikki Sakari toim.joht. 25, Lindgren Aimo Arvo toim.joht. 135, Lindholm Veikko Antero hall. puheenjohtaja 116, Lindroos Leif Erik johtaja 65, Lindroos Raimo Aatos kehityssuunnittelija 8, Lindström Kaj Kurt henkilöstöjohtaja 24, Linna Veikko Kalevi dipl.ins. 34, Linnolahti Karl Ensio ekonomi 81, Lintu Yrjö toim.joht. 65, Lipponen Jyrki Tapani aluepäällikkö 34, Liukkonen Mauri Juhani 118, Liusvaara Jouko Kullervo eversti 46, Lod Tomi Olavi alliance director 99, Loimukoski Jorma Tapio varatuomari 74, Lounasmeri Matti Pekka varatuomari 50, Lukkarinen Vilho eversti, valtiot.tri 46, Lukman Kalevi Artur toim.joht. 87, Lummepuro Veli-Matti Antero pankinjoht. 4, Lunden Risto Jorma toim.joht. 123, Lunden Risto Waldemar hall. puheenjohtaja 1, Luoma Hannu Tapani toim.joht. 70, Luukas Risto Raimo hall. puheenjohtaja 20, Luukkainen Kalevi Matti toim. joht. 34, Luukko Mikko Antero valt.maist. 13, Luumi Jaakko Markus myyntijoht. 88, Lyly Tapio Kalervo projektipäällikkö 81, Lystimäki Kalevi Nestori dipl.ins. 46, Lähdesmäki Tuomo Juhani toim.joht. 66, Lähdevirta Juhani professori 46, Lähdevuori Jukka-Pekka toim.joht. 88, Löfgren Mikko Edvard markkinointijohtaja 60, Löfgren Pekka Johan ostopäällikkö 121, Lönnqvist Erik Wilhelm toim.joht. 76, Lönnqvist Rabbe Knut insinööri 13, Madanat Suheil Saleh kaupunkisuunnittelija 24, Maijala Seppo Juhani ekonomi 33, Makkonen Erkki toim.joht. 95, Makkonen Heikki Juhani johtaja 4, Malinen Pekka Raimo tekn.tri 61, Maliniemi Juha Elias konsultti FM 119, Mamontoff Leo johtaja 76, Mankki Jorma Samuli ekonomi 70, Manninen Raimo Emil insinööri 81, Mantere Seppo Tapio hammaslääkäri 25, Mantila Antti Ilmari toim.joht. 61, Markkola Ilkka Jaakko toim.joht. 8, Marno Anssi tage toim.joht. 20, Martikainen Jorma Kyösti oopperalaulaja 34, Martikainen Matti tuotantojoht. 25, Martimo Jorma Ludvig asennus ja huoltopäällikkö 8, Marttila Antti Nestori lääket. ja kir. tri 52, Matikainen Yrjö Ilmari dipl.ins. 50, Matikkala Anti Samuli fil.yo 119, Mattila Hannu Erkki oik.kand.119, Mattila Pentti Osmo rkm 87, Mattlar Olli Juhani metsänhoitaja 20, Melvas Hanu Juhani arkkitehti 87, Mentu Ari Veikko eur.ing. 76, Merilampi Matti Johannes aluejohtaja 113, Meroniemi Esko Sakari konttorinhoitaja 20, Mertanen Jukka Lasse muusikko 50, Metsänen Timo Antero suunnittelujohtaja 70, Metsärinne Kaj Peter lt. dosentti 66, Mettälä Pentti Eero ekonomi 70, Miettinen Kimmo Kalevi palopäällikkö 87, Miettinen Matti toim.joht. 4S, Miettinen Pentti Antero ylihammaslääkäri 99, Miettinen Reijo Ilmari metsänhoitaja 44, Mikkonen Hannu Ensio johtaja 1, Minkkinen Reino Juhani arkkitehti 20, Moisio Pentti Tapani johtaja 44, Moliis Raine Henrik merkonomi 1, Mustakallio Martti Ernst oikeusneuvosmies 25, Mustonen Jouko Martti ekonomi 24, Mustonen Tommi Taneli lakimies 76, Mutikainen Matti Olavi kauppaneuvos 65, Muttilainen Kari Tuomo johtaja 112, Muukkonen Kari Juhani myyntipääll. 46, Myllylä Mikko Juhani VTM 24, Myllymaa Lasse Valtteri laulunopettaja 70, Myllynen Hannu Kalervo ekonomi 65, Myyryläinen Pentti Kalervo ins.kenraalimajuri evp.52, Mäiseli Kalevi toim.joht. 46, Mäkelä Paavo Kristian dosentti 46, Mäkeläinen Risto Kalevi johtaja 34, Mäkinen Ilkka Tapani myyntipääll. 106, Mäkiö Timo Jaakko koordinaattori 8, Määttänen Hannu Kalevi osastopäällikkö 135, Mönkkönen Harri ekonomi 121, Natunen Jarmo Kalevi kuljetuspäällikkö 65, Naulapää Pertti Eino tekn.tri 135, Niemi Olavi Niilo ekonomi 38, Niemi Pekka Jyrki varatuomari 24, Nieminen Pertti Sakari toim.joht. 88, Nieminen Risto Ossi tietoturva-asiantuntija 138, Niittylä Pekka Vesa toim.joht. 52, Nikkonen Risto markkinointijohtaja 70, Nikunen Aimo Olavi metsänhoitaja 50, Nissinen Keijo Aulis johtaja 99, Nissinen Pentti Ilmari dipl.ins. 50, Nordberg Lars Valdemar käsityöneuvos 80. Nordblad Henri Ensio yo-merkonomi 81. Nordenswan Korpi-Jaakko Einari johtaja 29, Norokorpi Jukka Veli johtaja 11, Nouro Tauno Ilmari varatuomari 4, Nukarinen Reino Juhani tekn.johtaja 52, Nummela Kaarlo Uolevi varatuomari 128, Nummela Yrjö Antero projekti-insinööri 113, Nuorttila Panu lääkäri 24, Nurmi Esko Viljo professori 25, Nurmimäki Kalervo Väinö dipl.ins. 50, Nurminen Uolevi Kyösti rovasti 99, Nuutila Arto Juhani ylilääkäri 8, Nyberg Arno Paul apulaisjohtaja 11, Nyfors Petri Jukka promotions manager 138, Nysten Lars Alarik vicehäraddshövding 80, Närhi Pertti Johannes konsultti 76, Oittinen Petri Tapani ylivahtimestari 46, Ojala Erkki Olavi varatuomari 87, Ojala Heikki Antero ekonomi 127, Ojala Ilmari Johannes opetusneuvos 99, Ojala Pentti Juhani kht 119, Ojala Seppo Aulis hallintoneuvos 61, Ojalehto Antti Eerik myyntijoht. 90, Ojanen Arvo Antero liikkeenjohdon konsultti 106, Oksman Jari Arvo KTM 113, Opas Matti Juhani rahoitusasiantuntija 106, Paalanne Arto Hjalmar managing director 134, Pajunen Olli Edvard toim.joht. 65, Pakkanen Matti Armas lääket. tri 61, Paldanius Jukka Vilho opistoupseeri 105, Paloranta Pentti Juhani johtaja 86, Palotie Yrjö Veikko hali. puheenjohtaja 25, Palsanen Jukka mainostuottaja 65, Papadopoulu Kimon ravintoloitsija 46, Parkkonen Tomi muusikko 45, Parmala Simo-Pekka varatuomari 52, Paronen Ossi Pellervo myyntipääll. 52, Parre Pentti Osmo dipl. ins. 45, Parvinen Arvi Lauri lääkäri 6, Parvio Pentti Olavi toiminnanjohtaja 87, Pasuri Pentti kauppaneuvos 34, Patronen Reijo Heikki toim.joht. 121, Pauhakari Kimmo Into projektipäällikkö 113, Pekanmäki Kalle Antero ylilääkäri 7, Pekkanen Toivo Kustaa kanttori-urkuri 75, Pellikka Kimmo Johannes opiskelija 65, Pellikka Timo Eino asianajaja 11, Peltola Kalevi Jaakko insinööri 50, Peltomaa Rauno toiminnanjohtaja 90, Peltomäki Olli Juhani toim.joht. 13, Peltonen Jorma Uolevi insinööri 119, Pentzin Viking Karl asianajaja 87, Perasto-Bernitz Evald insinööri 90, Perkki Juhana Väinö talousneuvos 11, Perkonsalo Hannu Yrjö toim. joht. 119, Pesonen Kari Urho suunnittelujohtaja 121, Petterson Martti Birger hall. puheenjohtaja 87, Pettilä Hannu Kristian jaostopäällikkö 52, Phillips Richard Pierre-Guy 134, Piekkanen Markku Juhani logistiikkapäällikkö 81, Pietarinen Vilho Sakari dir.cant. 74, Pietilä Kari Olavi myyntipääll. 11, Pietiläinen Jukka Kullervo myyntipääll. 20, Piipponen Matti Juhani professori 1, Piironen Juha Pekka varatuomari 81, Pikarinen Anssi Vilho tiedottaja 90, Pilke Aarne Valter osastopäällikkö 34, Pilto Aarne Antero liikkeenharjoittaja 45, Pilz Leo Leopold toim.joht. 139, Pineda Roger Gacula myyntipääll. 134, Pirjetä Markku professori 124, Pirttiniemi Matti Olavi dipl.ins. 20, Pitkälä Erno Hugo metsänhoitaja 8, Pohjanmäki 0lli-Pekka toim.joht. 110, Pohjola Seppo Kalervo dosentti 16, Pokela Martti Eliel professori 90, Pokela Toni Kristian toim. joht. 127, Pollari Veikko Jaakko toim.joht. 34, Poppius Timo Juhani ekonomi konsultti 1, Prepula Paavo Jaakko Ilmari toim.joht. 2, Priewert Walter Rafael oik.kand. 74, Proctor Ward Harry sales manager 81, Prokkola Esko Henrik FM 99, Pullinen Erkki kapellimestari 90, Punakivi Kari Tapani varatuomari 25, Punkka Teuvo Keijo rkm 25, Puolakka Heikki Juhani toim.joht. 11, Puputti Esa-Tapio yrittäjä 76, Putkisto Juhani Kalle toimialajohtaja 8, Putkonen Tapio Matti hammaslääket.lis. 50, Puumalainen Asko Juhani dosentti 11, Pyyskänen Seppo Juhani insinööri 124, Pärnänen Ari Veikko musiikinopettaja 127, Raade Raino Antero tietohallintojoht. 65, Rahikainen Lars Åke dipl.ekon. 114, Rajakaltio Atri Vilhelm merkonomi 70, Rajakaltio Kari Vilhelm dipl.ins. 61, Rakkola Vesa Tapani projekti-insinööri 90, Ranin Matti Helge teatterineuvos 20, Raninen Klaus Aksel Benito valtiot, maist. 1, Rantamo Jussi Aarno kehitysjohtaja 46, Rappu Pekka Kari toim.joht. 124, Ratilainen Ilkka Juhani ohjelmoija 87, Ratilainen Petri kanttori 87, Ratilainen Reino isännöitsijä 87, Raukko Rauno liikennelentäjä 45, Rautavirta Heikki Taneli dipl.ins. 50, Rautvuori Erkki Kaarlo metsänhoitaja 8, Ravela Arto Kalervo dipl.ins. 34, Reijula Kari Edward ylilääkäri 70, Rein Matti Emil autokoulunjohtaja 90, Rekola Pekka Johannes dipl.ins. 20, Reunanen Rauno Hannu käyttöpäällikkö 114, Riitamaa Seppo Olavi toim.joht. 97, Rilla Reijo Osmo toim.joht. 61, Rintamäki Jorma Antti ylilääkäri 7, Rissanen Juhani Kalervo merikapteeni 70, Ritala Mauri Johannes rakennusinsinööri 74, Roininen Petri Tuomo pankinjoht. 142, Rokkanen Antti toim.joht. 45, Romppanen Jouni Arno myyntipääll. 88, Rongain Carl Anders projektipäällikkö 135, Ronkainen Kari Antero toim.joht. 34, Rouhe Jukka Antero johtaja 74, Rovio Jukka Tapio toim.joht. 90, Runne Ossi Yrjö musiikkineuvos 52, Ruokonen Kim Tapani dipl.ins. 1, Rusama Eero Toivo johtaja 45, Rutanen Olli Tapio valtiot. maist. 1, Ruuskanen Matti Olavi varatuomari 1, Ruuskanen Raimo Tapani controller 87, Ryynänen Matti Väinö dipl.ins. 81, Ryynänen Pauli Harto jaostopäällikkö 74, Ryyppö Eero Antero toim.joht. 74, Röhr Raul Edvard toim. joht. 81, Saarela Mauno Johan toim.joht. 34, Saastamoinen Kari Tuomo toim.joht. 113, Sademies Tapio Olavi toimistopäällikkö 135, Sajakorpi Ismo Jukka tv-ohjaaja 65, Sallamaa Matti Einar varainhoitaja 61, Salmi Harri Sipri toim.joht. 46, Salmi Heikki A. professori 8, Salmi Juha Ilmari toim.joht. 121, Salmi Sipri Armas toim.joht. 46, Salo Pekka Tapio sijoitusjohtaja KTM. 2, Salo Petri Ilari myyntimies 81, Saloheimo Yrjö Olavi autoinsinööri 70, Salomaa Jorma Lennart 20, Salomaa Pekka Urho professori 34, Salonen Janne Kristian asiakasneuvoja 118, Salonen Juhani Viljo dipl.ifls.113, Sandberg Jussi Johannes hall. puheenjohtaja 96, Sandell Kauko Adolf asiamies 87, Santala Emil varatoim.joht. 25, Sarparanta Mikko Jaakko lainopin kand. 20, Sarvilinna Timo Sakari ekonomi 8, Saukkonen Sakari Antero toim.joht 123, Saunamäki Juha Samuli apulaisrehtori 81, Sauro Pentti Oskari johtaja 74, Savia Jussi Klaus arkistonhoitaja 106, Sawo Mikko Väinö apteekkari 61, Savolainen Arvo Vihtori johtaja 34, Savolainen Erkki Jorma toim.joht. 114, Savolainen Osmo Erkki tuottaja 88, Savolainen Sulo Ferdinand arkkitehti 87, Savolainen Unto Aukusti ekonomi 13, Savolainen Vilho Päiviö anestesialääkäri 4, Schild Peter Robert liikkeenharjoittaja 119, Schröder Hans Valter toim.joht. 135, Seistola Aimo Jooseppi työnjohtaja 34, Selenius Rauno Olavi toiminnanjohtaja 61, Selinheimo Klaus Kaarle ekonomi 34, Seljavaara Seppo toim. joht. 114, Seppälä Seppo Jouko restonomi 24, Sertti Heimo Pekka yrittäjä 50, Setälä Antti Erkki FM 11, Setälä Esa Tapani myyntipääll. 8, Setälä Olavi Mikko toim.joht. 121, Sierla Yrjö Jarmo Tapani varatuomari 4, Sihvonen Matti dipl.ins. 50, Silander Seppo Antero toim.joht. 46, Siljamäki Hannu Kalevi ylitarkastaja 11, Silolahti Leo Aarne Juhani 1, Silvo Jukka Sakari tilintarkastaja 81, Simojoki Jaakko Jalmari kirkkoherra 136, Sipilä Risto Sakari asianajaja 135, Siren Stig Erik johtaja 132, Sirviö Seppo Tapio rehtori 50, Sistonen Juhani toim.joht. 113, Siven Aimon Alvar myyntipääll. 45, Sjöstrand Jaakko Aarre varatuomari 25, Snellman Raimo Tapio kultaajamestari 113, Snellman Seppo John autoliikkeenjohtaja 25, Soikkeli Otso Viking apul. tullitarkastaja 46, Soivio Tapio Into graafikko mjd 92, Solovjew Nikolai dipl.ins. 4, Somero Matti Kalevi toim.joht. 88, Someroja Sakari Juha työhygieenikko 127, Sonnerstad Ib Carit operativ direktör 5, Sopanen Arto Ilmari kht tilintarkastaja 119, Staff Pasi Kristian upseeri 1, Stenberg Harri Olari valokuvaaja 13, Stenfors Hjalmar John Jorma avd.chef. 5, Ström Einar Olavi hall. puheenjohtaja 4, Strömberg Mauri Ivar tekniker 90, Sumari Pertti Friedrich lääkintöneuvos 65, Sundström Erik Paavo varatuomari 24, Sunell Ossi Juhani valtiot, maist. 1, Suni Jukka Ilmari läkare 80, Suni Kari Olavi av-tuottaja 61, Suojärvi Tauno Adolf dipl.ins. 26, Suoperä Harri Eelis toim.joht. 74, Svenblad Harry Holger arkkitehti 80, Sysimetsä Heikki professori 1, Säkkinen Pauli Juhani projektipäällikkö 106, Sääskilahti Kalle August ekonomi 121, Taht Alexander Theodor 80, Taht Magnus Alexander direktör 80, Takala Matti Kalevi dipl.ins. 124, Takki Tapio Toivo oik.tri 99, Talari Tapani Erkki komentajakapteeni 8, Talvi Mikko Elijas hovioikeudenneuvos 25, Tammilehto Kauko Kalevi päätoimittaja 81, Tammisto Jari Matti toim. joht. 20, Tanskanen Pentti Olavi hall. puheenjohtaja 81, Tapaninen Jaakko Juhani opettaja 88, Tapio Perttu Ilmari pastori 1, Tapionlinna Matti Toivo Esaias insinööri 4, Tarhio Matti Juhani dipl.ins. 121, Tarkka Asko Kalle vuorineuvos 114, Tarkkonen Seppo Ilmari yrittäjä 119, Tarpila Simo Antero professori 50, Teihi Keijo Kalervo hallinto-opin kandidaatti 87, Teirikari Pentti Juhani toim.joht. 135, Telasuo Kaarlo Werner toim.joht. 121, Tengström Seppo Terho peruskorjauspäällikkö 34, Tenhunen Max Pertti arkkitehti 76, Terho Seppo Juhani varatuomari 50, Tervaskari Lauri komentajakapteeni 8, Thors Henrik Stig toim.joht. 90, Tiainen Pentti Olavi toim.joht. 81, Tiitola Kari Sakari dipl.ins. 86, Tikkanen Mikko Tapio rakennusarkkitehti 102, Tilus Tuomas Eino toim.joht. 45, Timonen Henri Erkki ylilääkäri, Tinnilä Aulis Tapio FM 20, Toivola Risto Kari toim.joht. 87, Toivonen Esko Johannes dipl.ins. 24, Toivonen Jorma Otavi arkkitehti 76, Toivonen Martti Jaakko Rafael toim.joht. 8, Toivonen Risto Väinö toim.joht. 88. Tommola Tuomo Matti rehtori 114, Torenius Martti Einari toim.joht. 81, Torvinen Juha Kalla ekonomi 69, Toutola Aarne Kalevi toim.joht, 118, Tourunen Osmo Kalevi toim.joht. 24, Tukiainen Juhani Usko toim.joht. 90, Tulisalo Kari Tapio logistinen johtaja 119, Tuohimetsä Kalervo Jorma varanotaari 136, Tuomi Juha 45, Tuomi Jussi Jarkko varatuomari 124, Tuomi Taisto Johannes toim.joht. 11, Tuominen Aki Allan toiminnanjohtaja 1, Tuominen Esko Karl Juhani toim.joht. 8, Tuominen Jaakko Yrjö intendentti 11, Tuominen Osmo Uolevi johtaja 113, Tuominen Raimo Veikko insinööri 90, Tuominen Veikko Olavi försäljningschef 80, Turtola Lauri Olavi joht. hammaslääkäri 124, Tuulos Janne Yrjö varatuomari 136, Tyni Tapio Kaarlo toim.joht. 124, Tähtinen Kari Pentti toim.joht. 43, Törhönen Niilo lennonjohdon päällikkö 88, Törnqvist Per-Erik 138, Uitti Jukka Nestori account manager 70, Ukkola Kalle Veikko Sakari dipl.ins. 1, Uotila Raimo toim.joht. 19, Urmas Heikki Juhani ktt 46, Uskali Rauli Reino työnjohtaja 76, Utter Eero Aarre pääjohtaja 52, Uusitalo Heikki Jussi FM 96, Uusitalo Ilkka arkkitehti 90, Vahtokari Reijo Ossian toimittaja 130, Vainikka Timo Kullervo pankinjoht. 24, Vainio Esko Ilari eversti 113, Vainio Matti Ilmari dir.mus. 113, Vainionpää Veikki teknikko 113, Waitinen Matti Tapio rehtori 114, Vallila Arto Timo-Tapio toim.joht. 11, Vallinoja Ilkka Tapio atk-suunnittelija 90, Valpas Ahti Kalervo rakennusneuvos 1, Valtanen Jarkko Juhana sisustusarkkitehti 65, Valtimo Eero johtaja opettaja 38, Vannela Jaakko Kaarlo lainopin kand. 45, Vapaavuori Veikko Eino ekonomi 52, Varakas Vesa Gunnar toim.joht. 123, Varhee Kimmo Sakari valtiot. kand 88, Vartia Seppo Matti dipl.ins. 113, Vartiainen Osmo Oiva tekn.lis. 74, Wartiala Hannu Juhani rkm 124, Vartio Eero Sakari FM, oik.kand. 119, Vasari Markku Otso pankinjoht. 50, Vattulainen Matti Juhani toim.joht. 88, Vauhkonen Raimo Olavi kiinteistöneuvos 135, Wecksten Björn Axel konsultti 118, Weckström Pertti Mikko lääket.lis. 25, Vehmas Pentti Johannes dipl.ins. 35, Vehviläinen Heikki Juhani projektipäällikkö 1, Veijalainen Markku Aatto toim.joht. 70, Veijonen Seppo Juhani rakennusinsinööri 87, Veinio Jouni Veijo varatuomari 13, Velitski Vadim lääkäri 1, Wentzel Tom Olof näyttelijä yrittäjä 65, Vepsäläinen Seppo Juhani graafikko-heraldikko 106, Vesa Markku Antero tekn.lis. 127, Vesalainen Risto Juhani ekonomi 61, Westerholm Elis William direktör 5, Weyner Erkki Edvard hall. puheenjohtaja 13, Vierros Jukka Jouni Antero projektijohtaja 4, Viertokangas Ilkka Heikki VTM 106, Viita Pentti Johannes valtiot, tri 61, Viitikko Esa Henrik ravintoloitsija 124, Viljanen Aarne Olavi toim.joht. 88, Viljanen Erkki Olavi varatuomari 70, Viljanen Matti Reijo insinööri 34, Viljanen Pekka Markus toim.joht. 119, Viljanen Veikko Juhani ylilääkäri 20, Villa Raimo Kalervo laivuri 45, Vinnari Martti Juhani faktori 81, Virintie Veikko Tapani varatuomari 32, Virkkunen Urpo August toimittaja 90, Virta Kari Juhani yksikönjohtaja 84, Virta Urho Eero Oiva toim.joht. 1, Virtanen Antero Martti talousneuvos 90, Virtanen Kauno Kullervo rkm 123, von Kugelgen Herbert toim.joht. 45, Voutilainen Osmo Antero rehtori 13, Wrede Kenneth Rabbe konsul advokat 80, Vuori Kai Juha ekonomi 121, Vuorio Risto Juhani ajoneuvomyyjä 11, Vuorisalo Arvi Aimo laatupäällikkö 20, Vuorjoki Asko Pekka valtiot. maisteri 106, Währn Mikael Kurt Olavi toim.joht. 8, Väisälä Raimo Ilmari dipl.ins. 4, Välimäki Pekka Juhani johtaja 87, Vänskä Pekka Heikki pelastusjohtaja 86, Väänänen Eero Pekka arkkitehti 34, Väätänen Seppo vanhempi konstaapeli 81, Yki-Järvinen Olli Yrjö eversti 50, Ylöstalo Markus Torläkare 80, Yrttimaa Esko Tuomas myyntipääll. 13, Zilliacus Carl-Gustav Gunnarsson metsänhoitaja 90, Aijälä Ilkka Ilari varatuomari 81, Aijälä Matti Johannes teknologiajohtaja 4, Äikäs Tapani silmälääkäri 1, Änkö Matti Kalevi valtiot, lis. 113, Öfverström Rainer Runar myyntipääll. 13, Österlund Kari Johan toim.joht. 65.

HIRVENSALMI: Kiviniemi Kari Taisto oopperalaulaja 31, Kuitunen Timo Antero toim.joht. 146.

HOLLOLA: Haapasalo Osmo Juhani liikkeenharjoittaja 137, Hornborg Heikki Klaus toim.joht. 122, Huikuri Arto Kalervo toim.joht. 79, Järvenpää Reino Altti Juhani metsänhoitaja 7, Kanninen Jari Tapani toim.joht. 137, Kari Matti Antero aluejohtaja 137, Kempas Harri Erkki toim. joht. 137, Kerola Paavo Juhani matemat. yliopettaja 54, Keski-Saari Heikki Väinö käyrätorvensoiton lehtori 79, Keskiväli Kalle Henrik apul.ylilääkäri 79, Lehtinen Tuomo Tapani myyntineuvottelija 79, Lydman Hannu konsernijohtaja 104, Majuri Aapo Kalervo toim.joht. 137, Mäkelä Juhani Viljo toim.joht. 122, Mäkelä Pekka Tapani teknillinen johtaja 32, Paavilainen Heikki Juhani johtaja 137, Peltonen Keijo Kalervo toim.joht. 54, Ranta Esko Antti varatuomari 32, Rautakorpi Heikki Matti metsänhoitaja 79, Rautio Arvi Jaakko rehtori 79, Salminen Veikko Kalervo markkinointipääll. 32, Simula Veikko Juhani rahoituspääll. 137, Sulonen Kari Tapani dipl.ins. 104, Suurmunne Pauli Kalervo toim.joht. 122, Toivanen Tapio Matti ravintoloitsija 32, Tukia Pekka Antero liikkeenharjoittaja 79, Vitikainen Timo Antero varatuomari 137, Zimmermann Peter Josef erikoislääkäri 54.

HUITTINEN: Norri Keijo Antero talousjohtaja 42.

HYVINKÄÄ: Ahvenainen Kari Antero toim.joht. 86, Ahvenainen Veikko Armar harmonikkataiteilija 46, Fahlgren Sven Rafael johtaja 86, Harju Jaakko Juhani liikkeenharjoittaja 72, Helenius Heikki Johannes opettaja 86, Helin Mikko Kalevi toim.joht. 86, Hiltunen Jouni Juhani insinööri 138, Hintikka Esa Heikki rehtori 86, Hutri Yrjö Tuomas myyntipääll. 86, Hätönen Pentti Olavi aluemyyntipääll. 87, Isoaho Antti Kalervo ylimetsänhoitaja 86, Jousimaa Ilpo Sakari toim.joht. 90, Kannel Lauri Väinö apul.ylilääkäri 86, Kauppinen Heikki Sakari valtiot. maisteri 86, Kemppainen Ossi Juhani toim.joht. 86, Keski-Honkola Pertti Matti dipl.ins. 86, Keskitalo Lauri Tapani hallintopäällikkö 86, Laakkonen Timo Kalle toim.joht. 86, Laine Leif toim.joht. 86, Laitinen Osmo Pertti lääkäri 86, Laitinen Raimo Kalevi suunnittelupäällikkö 86, Lamminen Jarmo Juhani toimistosihteeri 87, Lehtinen Hannu Juhani toim.joht. 86, Lehtomäki Lassi Vilho toim.joht. 86, Leino Juha Markku toim.joht. 86, Länsiö Harri Jorma projektipäällikkö 86, Maaranen Seppo Ilmari dipl.ins. 86, Miettinen Pekka Juhani aluejohtaja 23, Mähönen Juha Untamo rkm 34, Mäkinen Kauko Eelis talousjohtaja 86, Niemi Leif Eino erikoishammaslääkäri 86, Numelin Carl Johan dipl.ins. 86, Nyberg Nils Olavi toim.joht. 128, Oksanen Petteri oopperalaulaja 99, Puna Lauri Matti talouspääll. 86, Puranen Eija Martti evi. evp. 28, Pylkkänen Eilo Väinämö johtaja 90, Rajamäki Matti Tapani klinikan johtaja 20, Ranta Veli-Pekka insinööri 86, Rantala Pertti Pauli hall. puheenjohtaja 86, Rauhakoski Olli Einari ekonomi 86, Raunemo Juhani Veikko konsultti 86, Raunio Martti Tapio toim.joht. 86, Rautalahti Veikko Yrjö yli-insinööri 86, Rentto Erkki Edvard liikkeenharjoittaja 20, Piukka Taisto Veikko 86, Rokka Olavi Antero varatuomari 86, Rousi Timo Johannes ylilääkäri 86, Savioja Aulis Väinö nuorisosihteeri 86, Siikonen Lauri Kustaa dipl.ins. 86, Sipilä Matti Juhani rakennusinsinööri 86, Stenbäck Ilpo Tauno toim.joht. 13, Stenbäck John Tauno yrittäjä 13, Tapola Veikko Olavi ekonomi 86, Toivonen Erkki Kalervo insinööri 86, Tuominen Reijo Kalevi account manager 74, Tyrväinen Tommi Harri dipl.ins. 86, Uusitalo Kari Uolevi elokuvaneuvos 20, Wartiovaara Timo dipl.ins. 86, Vikman Tapio Erkki hali. puheenjohtaja 86, Virtala Kari Seppo myyntipääll. 86, Vänskä Mika Erik myyntijoht. 34.

HÄMEENKOSKI: Mentula Olli Tapani toim.joht. 104, Pelttari Eero Kustaa toim.joht. 54.

HÄMEENKYRÖ: Frantsila Matti Juhani päätoimittaja 133, Harttola Pekka Valdemar dir.cant. 36, Helle Alpo Kaarlo majuri evp. 75, Kulmala Erkki Tapio toim.joht. 35, Kynnös Pekka Kullervo rakennusinsinööri 133, Mäkinen Hannu Antero yrittäjä 36, Raipala Pentti tilanomistaja 10, Sasi Timo Tuukka maanviljelijä 10, Suomala Jukka Pekka opettaja 36.

HÄMEENLINNA: Aalto Keijo Olavi insinööri 29, Aarnio Urho Vilho evl 47, Aitola Heikki Juhani yliarkkitehti 47, Aitola Karri Juhani lääket.lis. 47, Anttonen Kari Tapani palopäällikkö 47, Becker Antti Wilhelm ekonomi 47, Elfving Hannu Veijo rakennusarkkitehti 85, Engblom Tomi Bertel meijeriteknikko 47, Erkkilä Heikki Antero pankinjoht. 116, Fernelius Ahti Ilmari johtaja 116, Forsell Olli Ilmari varatuomari 85, Haapanen Ari Antero talousjohtaja 47, Hakala Jouko Kalevi riistapäällikkö 116, Hannonen Martti Ilmari kir.erik.lääkäri 47, Hannukkala Väinö Mainio johtaja 104, Haverinen Hannu Juhani opettaja 85, Heinonen Pekka Aarno toim.joht. 85, Helin Esko Juhani lomakepainon johtaja 116, Hemminki Reino Olavi liikkeenharjoittaja 85, Henttinen liro Ilmari henkilöstöpäällikkö 116, Hiisijärvi Kari Niilo toim.joht. 116, Hohti Raimo Mikko eversti vanhempi asiantuntija 24, Holopainen Timo August majuri 47, Honkavuori Raimo Juhani opetusneuvos 47, Honkavuori Rami Jussi dipl.ins. KTM 47, Honkimaa Eero Antero toim.joht. 85, Hämäläinen Heikki Esko rak.arkkitehti 47, Ilmarinen Veli Markku myyntineuvottelija 85, Järvelä Voitto Herman toim.joht. 116, Kaipainen Asko Sakari arkkitehti 85, Kaivosoja Pentti Juhani pankinjoht. 85, Kaksonen Kyösti Reima lääketlis. 85, Kallioinen Juha Matti asianajaja 116.Karikoski Pekka Juhani evl. 85, Kasurinen Matti Juhani dipl.ins. 85, Kaurola Kauko Heimo lääkintöneuvos 47, Keino Risto Raino musiikkikauppias 47, Kertola Pekka Kalervo KTM 116, Kilpeläinen Heikki Juhani pankinjoht. 47, Kivinen Seppo Tapio sairaalajohtaja 116. Knuuttila Mauri Mikael liikkeenharjoittaja 85, Koivisto Risto Juhani toim.joht. 110, Koljonen Martti Tuomas kelloseppä 47, Koskinen Antti Ensio dipl.ins. 59, Kuronen Tapani Pekka kansanopiston lehtori 48, Laakso Lasse Kalevi FM 85, Lahdensuo Jussi dipl.ins. 85, Laine Marko Johannes myyntipääll. 116, Larkka Jussi Olavi evl. evp. 85, Lassila Kyösti Antero 85, Lehtinen Markku Pekka pankinjoht. 85, Lehtinen Veikko Ensio km 85, Lehtonen Samuli Johannes johtaja 116, Lievonen Veijo Olavi dipl.ins. 47, Lindell Kai Lasse toim.joht. 47, Lindroth Heikki Juhani piirijohtaja 85, Liuhala Allan Kaarlo päätoimittaja 47, Lotila Eero Emil toim.joht. 85, Louhio Raimo Jouko rak.arkkitehti 54, Luokomaa Matti Olavi myyntipääll. 85, Luokomaa Olavi Yrjö talousneuvos 85, Lyly Matti toim.joht. 116, Lang Risto Hannu myyntijoht. 116, Lähteenmäki Raimo Jukka lääkäri 116, Löflund Veli Heikki yrittäjä 47, Malmivaara Juha Heikki riskienhallinnan konsultti 116, Manninen Eero Aukusti työterveyslääkäri 85, Marttinen Tauno Olavi professori 47, Mattila Isto Sakari komentaja 47, Mäki Reijo Jaakko toim.joht. 47, Mällinen Eero Juhani rkm 85, Niikkula Matti Juhani dipl. ins. 47, Nissinen Tauno Allan teknikko 85, Nukari Allan Amos maanviljelysneuvos 85, Numminen Juhani Antero tuoteryhmäpäällikkö 47, Ossi Hannu Olavi toim. joht. 47, Paakkala Esko Olavi FM 47, Paakkala Olli Pekka agronomi 116, Paavilainen Kari Antero kenttärovasti 46, Palomäki Ari Kalevi lääkäri 47, Parviainen Mika Tapani yksityisyrittäjä 47, Pekarila Reijo Tapani vanhempi konstaapeli 121, Peurakoski Antti Jukka konttorinjohtaja 98, Pirttimaa Jorma Antero toim.joht. 120, Pitkänen Ossi Antero toim.joht. 85, Prami Jari-Pekka liikkeenharjoittaja 47, Puputti Ilkka Simo hammaslääkäri 47, Pursiainen Voitto Tapio insinööri 85, Pussila Petri Juhani km, luokanopettaja 125, Riikonen Pauli Olavi tavaratalonjohtaja 85, Rosendahl Per-Henrik lääket. ja kir. tri 116, Rossi Erkki Martti aluepäällikkö 47, Ruokonen Reijo Kalevi myyntipääll. 85, Ruotsalainen Martti Leo yrittäjä 47, Ruuskanen Antero Veli apteekkari 85, Saarinen Pentti Ensio apteekkari 47, Simpura Erkki insinööri 85, Sipilä Kalle Aukusti puutarhaneuvos 47, Suominen Ilkka Arvi mainosyrittäjä 116, Suonperä Matti Olavi professori 47, Tandefelt Harald Oskar ekonomi 47, Toivonen Antti Paavo johtaja 47, Tuomola Timo Johannes metsänhoitaja 116, Vanhanen Matti Johannes johtaja 47, Varemäki Heikki Paavo insinööri 111, Varjoranta Visa Veli lääkäri 116, Varpasuo Pekka Olli varatuomari 88, Vehkaperä Heikki Juhani vanhempi suunnittelija 85, Vekka Matti Erkki toim.joht. 116, Vekka Simo-Pekka liikennepäällikkö 85, Vepsä Yrjö yhteyspäällikkö 85, Veriö Erkki Antero asiakaspalvelupäällikkö 47, Vihma Harri Atro hammaslääkäri 47, Virtanen Heikki Emil kelloseppä 47, Visala Arvo Juhani insinööri 47, Wuolijoki Erkki Ensio FT 106, Vuolio Leo lääkintöneuvos 116, Äijälä Mikko Aleksi optikko 116.

HÄRMÄ: Töyli Esko Armas kirkkoherra 35.

IISALMI: Aminoff kari vientijohtaja 69, Aminoff Lassi Lars ekonomi 69, Hortling Heikki Wilhelm hall.puheenjohtaja 69, Hortling Timo Einari kehityspääll. 69, Hyvärinen Lauri Emil hammaslääkäri 69, Kainulainen Taito Kalevi kuljetusyrittäjä 69, Kellberg Aarno Antero kirjailija 69, Kärkkäinen Aarne Henrik sähköinsinööri 69, Nikkanen Tapio Antti varatoim.joht. 69, Nissinen Seppo Raimo toim.joht. 40, Nousiainen Jari Antero toim.joht. 69, Räisänen Kaarlo Juhani kaupungingeodeetti 69, Sinnemaa Heikki Tapio asianajaja 69, Sirviö Tommi Tapio työterveyslääkäri 69, Sonninen Erkki Kalevi laamanni 69.

IITTALA: Lehtonen-Palmroth Reino Olavi insinööri 116, Lindholm Harri Sven yrtttäjä 85, Malmivaara Kari Heikki agronomi 47. Heikkilä Timo Sakari pankinjoht. 141.

ILMAJOKI: Eväsoja Hannu Erkki toim. joht. 78, Hannus Tapio Olavi KTM 78, Hautanen Raimo Kustaa koulunjohtaja 78, Järvi Simo evl. 78, Kivimäki Pentti Johannes koulunjohtaja 78, Koskenkorva Martti Mikko pankinjoht. 78, Kosonen Timo Jukka lääket.lis. 78, Laitila Erkki Tapani KTM konsultti 78, Latva-Rasku Esko Johannes rkm. 78, Peltokoski Aulis Ensio pankinjoht. 78, Pihlaja Tapio Ilkka tuotantopäällikkö 78, Pirilä Veikko Valle 78, Rajamäki Erkki hammaslääkäri 78, Risku Arto Johannes rehtori 78, Saukko Veli-Matti fysioterapeutti 78, Stenfors Aarre ekonomi 77, Suojanen Aino Jussi rakennusinsinööri 78, Vuorenmaa Simo Jaakko kauppias 78.

ILOMANTSI: Eskelinen Matti Kustaa liikkeenharjoittaja 102.

IMATRA: Aitala Boris konttorin esimies 43, Aitala Eero Tapio paikallisjohtaja 43, Anttolainen Jukka Tapio aluejohtaja 43, Backman Johan Holger vientipäällikkö 43, Evälahti Jukka Tapani hall.puheenjohtaja 43, Haapala Risto Juhani ostopäällikkö 43, Hatakka Einari Martti kauppaneuvos 43, Honkasalo Onni Henrik ylilääkäri 43, Hyppölä Heikki Kalervo lääket.lis. 43, Hämäläinen Kaarlo rakennusneuvos 43, Hämäläinen Pekka Tapio rakennusinsinööri 43, Koistinen Jorma Olavi rakennusinsinööri 43, Miettinen Vesa Pekka kohdepäällikkö 43, Ollilainen Erkki Jouko rakennusneuvos 43, Ovaska Pertti Johannes insinööri 43, Pälve Pentti Matias insinööri 43, Poikki Voitto Johannes metsänhoitaja 43, Pöllänen Ismo varatoim.joht. 43, Ruokonen Olli Veikko varatuomari 43, Räisänen Juha Olavi toim.joht. 43, Salo Jussi toim.joht. 43, Sandholm Risto Tapio tekn.lis. 43, Schildt Yrjö Erik metsänhoitaja 43, Seppänen Teppo Tapani apul.poliisipäällikkö 43, Sihvo Risto Veli dipl.ins. 43, Suni Tapio Veli sosiaalineuvos 43, Suoninen Antti Matti toim.joht. 43, Vahvaselkä Veli-Pekka toimittaja 43, Väyrynen Juhani Raimo dipl.ins. 43.

INKOO: Österman Björn Olofsson maanviljelijä 105.

ISOJOKI: Enqvist Valter Stanley kunnan insinööri 129, Hakamäki Juha Markku myyntipääll. 129, Hämäläinen Martti Kalervo rehtori, huk 129, Vanhatalo Juha Jaakko maanviljelijä 129.

ISOKYRÖ: Jokela Juhani Jaakko maanmittausjohtaja 51, Raven Richard Martin keraamikko 95, Rinta-Knuuttila Matti Olavi toim.joht. 51.

IVALO: Kyttä Eero Hannu myyntijoht. 95, Selin Matti Juhani pastori 13.

JALASJÄRVI: Laurila Markku Risto tekn. johtaja 18, Laurila Timo Jouko toim.joht. 78, Männistö Reima Riku rehtori 18, Peltomäki Martti Gabriel projektijohtaja 13, Suokko Vesa Väinö varatoim.joht. 77.

JOENSUU: Alasointi Antti Juhani lääkintöneuvos 30, Broman Eero Väinö varatoim.joht. 30, Hartikainen Erkki Johannes insinööri 102, Heliövaara Antti Mika varatuomari 102, Hentunen Harri Arnold toim.joht. 30, Hiironen Jukka Olavi hammaslääkäri 30, Hokkanen Ilpo Jukka toim.joht. 102, Hälli Pentti Juhani rehtori 30, Icen Rainer Harri työterveyslääkäri 30, Ikonen Mikko Reijo toim.joht. 102, Juvonen Antti Pertti musiikin lehtori 102, Kilpeläinen Olli erityisopettaja 147, Kimanen Viktor maanmittausinsinööri 102, Kontkanen Jorma Matti ylilääkäri 102, Koskinen Yrjö Olavi lääkintöneuvos 102, Koskivirta Raimo markkinointipääll. 147, Kostamo Ari Antero sijoitusjohtaja 102, Kostamo Pentti Antero johtaja 102, Kuparinen Raimo liikk.harj. 30, Kälviäinen Jouko Ilmari rehtori 30, Launonen Hannu Tapio markkinointipääll. 125, Lauritsalo Kari Juhani ylilääkäri 30, Lehtonen Kyösti Tapani toim.joht. 30, Luhanko Raimo Ensio tavaratalonjohtaja 102, Lääperi Erkki Juhani insinööri 30, Manninen Kalevi Kaarlo käsityönopettaja 30, Martikainen Eero Juhani toim.joht. 30, Miikkulainen Teppo Juhani dipl.ins. 102, Mikkonen Otto toim.joht. 102, Moilanen Risto-Heikki psykologi 30, Moilanen Tuomo Antero kaupallinen johtaja 147, Mononen Pentti Kalevi toim.joht. 102, Naakka Onni pormestari 30, Nevalainen Ari Armas kiinteistövälittäjä 30, Nevalainen Matti Antero mainospäällikkö 30, Nupponen Olavi Aarne kauppaneuvos 102, Nurminen Arto Olli toimialajohtaja 147, Pakarinen Esa Kalervo pankinjoht. 147, Pietarinen Martti Yrjö Mikael toim.joht. 147, Piirainen Seppo Olavi toim.joht. 147, Pitko Jouni toim.joht. 102, Pohjola Ilpo Antero aluepäällikkö 102, Puhakka Jouni Veli toim.joht. 30, Romppanen Timo Pentti ylilääkäri 102, Rotinen Ermo Kalevi hammaslääkäri 30, Saarikorpi Leo Valdemar hotelliyrittäjä 30, Salmensuu Paavo Vilho meteorologi 147, Salo Veikko Juhani johtaja 102, Svensk Heikki Seppo apteekkari 69, Tervo Keijo Kullervo toim.joht. 147, Timonen Kyösti Tapani FM 147, Timonen Markku Sakari toim. joht. 30, Tuomi Pentti Olavi lehtori 83, Turunen Mauri rehtori 30, Vainikainen Kari Olavi markkinointipääll. 102, Vara Matti Erkki myyntipääll. 102, Virtaala Matti Tapani toim.joht. 30, Vuojärvi Veli Matti toim.joht. 147, Väätämöinen Rauno Juhani toim.joht. 32.

JOROINEN: Rautanen Heikki Martin maanviljelijä 97.

JOUTSENO: Hietala Esko Edvard rautatievirkamies 16, Hynninen Ari Pekka projektipäällikkö 43, Jokinen Jorma Olavi tehtaanjohtaja 43, Junna Veikko Tapio insinööri 43, Lind Jukka Kalevi opettaja 16, Naukkarinen Olli Yrjö toim.joht. 43, Romo Juha Pekka vakuutusmeklari 97, Räty Jaakko Juhani ostopäällikkö 67.

JUANKOSKI: Kanervo Mauri Oskari lehtori 56.

JUUKA: Kähkölä Pentti Olavi johtaja 83, Vauhkonen Reijo Olavi hali. puheenjohtaja 83, Vuorinen Timo Juhani markkinointipääll. 83.

JUVA: Juutilainen Jukka Viljo maanviljelijä 103.

JYVÄSKYLÄ: Ahonen Esko Sakari hammasteknikkomestari 93, Anttinen Jorma Antero erikoislääkäri 93, Berg Oiva Henrikki rkm 93, Björninen Pekka Tapani kanttori 28, Fagerholm Kari rehtori 145, Forsten Risto Gunnar opettaja 93, Frilander Allan Rurik kuvanveistäjä 15, Gronquist Karl Walter sähköinsinööri 109, Haapsaari Jorma Juhani aluejohtaja 93, Hakkarainen Osmo Kyösti ye-evl. 28, Halme Kari Kalevi insinööri 93, Hiltunen Johannes Pekka arkkitehti 109, Hirvonen Arto Juha toim.joht. 30, Hirvonen Niko Aukusti fil. yo 60, Holma Pentti Kalevi lääket. ja kir. tri 28, Hänninen Reino Olavi rehtori 93, Itäranta Kalevi Osmo toim.joht. 60, Jortikka Kauko Pekka rehtori 109, Juhola Matti Tapio ylilääkäri 28, Juvonen Pertti Antero sotilasmestari evp. 28, Kangas Kalle Antto sellisti 60, Karo Jukka Heimo johtaja 109, Karpio Juha Ilmari varatuomari 60, Kerajärvi Arvo Kalervo toim.joht. 145, Keskinen Kyösti Antti maanviljelijä 60, Kiesi Kalevi Antero ye-evl. 93, Konttinen Jukka Tapani dipl.ins. 145, Koskinen Pentti Aleksanteri teknikko 93, Kostiainen Pekka Olavi säveltäjä 28, Kostian Mikko Kalervo hammaslääkäri 93, Kraft Hannu Johannes toim.joht. 93, Kujanpää Jorma Pertti 145, Kuusela Eero Antero toim.joht. 109, Kytönen Erkki Altti toim.joht. 60, Kähönen Antti Olavi suunnittelija 109, Laes Esko Tauno lääket. ja kir. tri 28, Lakka Tero Juhani varatuomari 109, Leikola Yrjö Johannes silmälääkäri 60, Lenkkeri Kimmo Mika KTM 28, Levy Erkki toim.joht. 109, Linna Markku Kalevi lentoasemapäällikkö 93, Lintunen Petri Sakari kanttori 109, Louhi Matti Ilmari graafinen taiteilija 93, Louhivuori Jukka Ilmari professori 28, Lyytinen Veli Kaarlo toim.joht. 28, Malinen Asko Ilmari aluejohtaja 60, Myöhänen Kari Antero insinööri 109, Mäkinen Antero Aimo rakennusarkkitehti 93, Niekka Pentti Oskari rehtori 60, Nieminen Seppo Kalevi pankinjoht. 109, Nissinen Antti Johannes sairaalamikrobiologi 28, Noronen Olavi Lauri arkkitehti 109, Nurminen Juha Pentti toim.joht. 145, Nakkila Mikko Johannes asemapäällikkö 109, Närvänen Teuvo Tapani rehtori 93, Ojala Seppo Juhani piirijohtaja 109, Oksanen Eero Antero ylimetsänhoitaja 93, Parviainen Ismo Johannes henkilöstöjohtaja 28, Parviainen Jukka Matti musiikin lehtori 93, Parviainen Kari Tapio piiripäällikkö 28, Parviainen Risto Antero pankinjoht. 28, Parviainen Tapani Kari ylilääkäri 93, Pellinen Antero Otto johtaja 93, Perkola Pasi Matti aluepäällikkö 75, Pirilä Erkki Juhani pankinjoht. 28, Pitkänen Jorma Kalervo peruskoulunopettaja 93, Pyrrö Vesa Olavi asiakaspalvelupäällikkö 28, Pyörälä Esko Tapani professori 28, Pärnänen Mauri Pentti tetm.joht. 28, Raatikainen Vilho Mattlpanktnjoht. 148, Rahunen Raimo Einari edustaja 28, Ranta Martti Heikki dipl.ins. 28, Rouhunkoski Juhani Mauri lääkäri 93, Rummukainen Jorma Erkki dipl.ins. 93, Salminen Pertti Hannu FM mba konsernijohtaja 109, Saltevo Esko Erkki lääkettis. 60. Selänne Harri Pekka ylilääkäri 109, Seppänen Heikki insinööri 109, Sompa Mauri Tapani jahtaja 28, Sotamaa Pekka Väinö evl. 28, Sovljärvi Otso Paavo rovasti 109, Tahvonen Juhani Tahvo puutarhuri toim.joht. 109, Tervo Tapio Antero johtajaylilääkäri 93, Timonen Juha-Pekka filosofi 93, Tjäder Aimo Antero myyntiedustaja 28, Tolvanen Kalle Pekka musiikinlehtori 28, Tomperi Kyösti Juho piiripäällikkö 28, Tuomi Arvi Kustaa korkeakoulupastori 145, Tuomi-Nikkula Antti Olavi kouluneuvos 93, Ulvila Pekka Juhani projektipäällikkö 60, Urrila Pertti Paavali toim.joht. 28, Uusitalo Markku Veikko henkilöstöjohtaja 64, Veijonen Kalevi Veijo toimittaja 28, Vihertola Pasi Kalervo 28, Virkki Tauno Johannes pankinjoht. 109, Vuorinen Raimo Matias yliopettaja 60.

JYVÄSKYLÄN MLK: Kuronen Pentti Olavi lääkäri 93, Mäki-Petäjä Matt Kalevi valtiot.maisteri 36, Leinonen Kari Olavi myyntijoht. 93, Oikarinen Risto Ensio arkkitehti 109, Pellinen Erkki Johannes teollisuusneuvos 145, Tuomola Marko Tapani toim.joht. 1, Turunen Matti Eino johtaja 145.

JÄMIJÄRVI: Kukkasmäki Timo Jarmo koulutoimenjohtaja 100.

JÄMSÄ: Auterinen Lauri Ilmari kemisti 60, Peltola Pertti Pellervo varatuomari 60.

JÄMSÄNKOSKI: Helin Kalevi Juhani koulutusjohtaja 60, Jokinen Juha Kaarlo insinööri 145, Konstan Tarmo Kalervo tietohallintopäällikkö 60, Pulli Antti Uolevi kirkkoherra 60, Viikki Antti Juhani insinööri 145.

JÄPPILÄ: Hynninen Tauno Tuomas ekonomi 48.

JÄRVENPÄÄ: Alalammi Erkki Kullervo metsänhoitaja 101, Halonen Ilpo Tapio fil.tri 24, Heikkerö Risto Sakari päävalaistusmestari 105, Holma Hannu Antero 13, Karppinen Timo Allan johtaja 50, Kinanen Jukka Martti lehtori 24, Knaapila Kimmo Jaakko markkinointipääll. 46, KorkamaArto Kalevi luottoriskipäällikkö 1, Kunnaala Juha Antero ekonomi 13, Lehmusmies Kimmo Sakari markkinointipääll. 119, Mertanen Janne Juhani pianisti 88, Nieminen Kai Valto apteekkari
15, Nöjd Ismo Kalevi oik.kand. 127, Parviainen Esa Ilmari opettaja 70, Ravela Kari Antero insinööri 34, Salmi Olavi Viljo osastopäällikkö 11, Salokannel Martti Olavi merikapteeni 46, Saurama Antti Harri markkinointijohtaja 13, Torppa Tapani Kalervo rakennusinsinööri 104, Wahlström Markku Juhani toim.joht. 135, Vesanto Pertti Paavo arkkitehti 121.

KAARINA: Aarnio-Wihuri Antti Ilmari johtaja 3, Ahokas Pertti Tapani johtaja 38, Anttila Jukka Lassi lääkäri 37, Eskolin Markku Emil dipl.ins. 126, Grandell Hannu Birger toim.joht. 66, Haapajärvi Jalo Matti arkkitehti 28, Hirvonen Elias kapteeni evp. 71, Hurme Teppo Tapani hovioikeudenneuvos 1, Huunonen Matti Tapani ekonomi 68, Jousi Reino Pekka toim.joht. 26, Kaleva Kaarle Tapani ekonomi 26, Kauppi Elis Uno taiteellinen johtaja 26, Kosola Seppo Antero kiinteistöjohtaja 111, Kuljukka Antti toim.joht. 66, Lehtinen Raimo Juhani sijoituspäällikkö 71, Lehto Sami Mikael toim.joht. 92, Lundell Yrjö Rikhard dipl.ins. 68, Mustonen Tarmo Johannes arkkitehti 37, Ossa Jaakko Antero ott. varatuomari 111, Rajamäki Allan osaston ylilääkäri 66, Rihko Heikki Johannes talouspääll. 26, Rintala Jyrki Jaakko projektipäällikkö 128, Saarto Antero yli-ins. 37, Salminen Hannu Paavo aluepäällikkö 71, Serola Pertti Juhani varatuomari 37, Wuorela Hannu Juhani rehtori 26.

KAAVI: Kostilainen Lasse Artturi koulun johtaja 94, Pitkänen Tauno Antero dipl. kauppias 84, Pulkkinen Matti Juhani toim.joht. 94, Valkonen Lauri Pekka
hali. puheenjohtaja 131.

KAJAANI: Ahti Jorma Antero yht. kunt.tiet.maisteri 89, Alajärvi Erkki Juhani toim.joht. 89, Blomqvist Paavo Jaakko ekonomi 89, Ehnroth Paavo Aarne asianajaja 89, Haapasaari Toivo Johannes hallintojoht. 125, Haataja Jyrki Tapio metsänhoitaja 89, Hagren Eero Antero dipl.ins. 125, Harju Martti Kustaa insinööri 89, Helste Olavi Matti teknikko 89, Holappa Reijo Henrikki kehityspääll. 89, Honkaranta Tarmo Juhani opettaja 125, Immonen Juha Antti pankinjoht. 125, Jauhonen Veli Pekka erikoislääkäri LKT 89, Johansson Rauli Ilmari htm 125, Jokelainen Tenho Alpo dipl.ins. 125, Juntunen Ilkka Hannu yrittäjä 89, Juntunen Ilmo Esa maat.metsät.maisteri 125, Järvenpää Jouko Juhani lääkäri 89, Jääskeläinen Veli Jorma kapteeni evp. 89, Karpakka Jarmo Antti johtajaylilääkäri 132, Karvonen Jarmo Joel dipl.ins. 125, Kasurinen Timo Olavi erik.hammastkn. 89, Keränen Pentti Veli myyntipääll. 125, Korhonen Jouko Tapaninen lääk.lis. 125, Korhonen Juhani Antti varatoim.joht. 89, Korhonen Lauri Matias opettaja 125, Kotanen Hannes Benjam evl. evp. 89, Kujala Pentti Jaakko aluejohtaja 89, Kukkonen Veli Ensio dipl.kauppias 125, Kuorikoski Matti Ilari erikoishammasteknikko 89, Kyllönen Jarmo Tapani pankinjoht. 89, Leppänen Timo toim.joht. 89, Moilanen Seppo Artturi dipl.ins. 89, Mäki Jussi Vilho evl. 89, Mäkinen Antti Pertti FM museonjohtaja 89, Palo Timo Kari dipl.ins. 125, Passi Pentti Juhani dipl.ins. 89, Peltokallio Jussi Timo suukir. erik. hammaslääkäri 89, Peltola Olli-Pekka tuotantoyksikön johtaja 125, Piirainen Jouko Matti päätoimittaja 89, Rimpiläinen Veikko Matti hammaslääkäri 89, Ruuskanen Mauri Markku lääket.lis. 125, Ruuttunen Tuomo Silvertti rehtori 89, Räihä Pekka Arto varatuomari 89, Savolainen Einari rkm 125, Suutari Eero Johannes toim.joht. 125, Tiikkaja Esa Aarne tuotepäällikkö 125, Törrönen Martti Johannes toim.joht. 125, Vartiainen Matti Sakari erikoislääkäri 89, Wihervaara Kimmo Kalevi sairaalakemisti 89.

KALANTI: Aarras Raimo Rainer taidemaalari 23.

KANGASALA: Frick Erkki Tapio pankinjoht. 75, Harjula Asko Armas toim.joht. 75, Heikkilä Pekka Jussi asianajaja 101, Hytönen Pentti Johannes myyntipääll. 75, Jokinen Pentti Aukusti sosionomi 75, Joutsiniemi Pekka Olavi maanviljelijä 2, Järvinen Markku Sakari kauppaneuvos 64, Kerppola Klaus William professori 64, Korpinen Heikki Aarne ekonomi 33, Koskela Jorma Mauri liikkeenharjoittaja 101, Laakso Aarno Olavi konttorinjohtaja 10, Lahtinen Jaakko Antero kouluneuvos 33, Lehtonen Raimo Kalevi isännöitsijä 144, Lyytinen Heikki Ilmari eversti 64, McCaskie Donald Norman piiripäällikkö 64, Mäenpää Heikki Kalervo opettaja 101, Mäkinen Osmo Paavali tekninen johtaja 33, Neilimo Kari Kullervo professori 64, Noenkivi Juha Kullervo muusikko 33, Outinen Antti Heikki hammaslääkäri 33 Paakkala Timo Antero ylilääkäri 75, Pajakkala Veli Pekka dipl.ins. 64, Pohjoismäki Ilkka Juhani toim.joht. 75, Räsänen Aarne Aulis piiripäällikkö 75, Silvennoinen Martti Ensio aluejohtaja 36, Siren Jukka Uolevi toim.joht. 58, Somppi Tapio Matti yhteysjohtaja 64, Tervas Markku Antti rehtori 33, Varhi Heikki Tapani arkkitehti 2, Viita Jarmo Allan toim.joht 144, Virtanen Esko Juhani toim.joht. 75.

KANGASLAMPI: Mäki-Patola Martti Samuel pankinjoht. 97.

KANKAANPÄÄ: Anttila Matti Sakari hammaslääkäri 59, Sotamaa Erkki Tapio toim.joht. 28.

KARHULA: Helander Kimmo Kari FM 41, Helonen Kari Juhani johtaja 22, Hänninen Erkki Johannes insinööri 41, Iivanainen Eelis Antero arkkitehti 41, Juusti Vesa Pekka toim.joht. 22, Kuvaja Keijo Juha toim.joht. 55, Maahl Matti Risto tehdaspäällikkö 41, Noronkoski Erkki Aatos valtiot. maisteri 41, Pikka Olavi Ensio tekn.lis. 41, Rönkönharju Hannu Olavi tekninen johtaja 55, Saastamoinen Markku Risto dipl.ins. 41, Savolainen Yrjö Jaakko rakennusinsinööri 22, Siitari Paavo Antero huonekalukauppias 41, Simelius Kalle Veli ekonomi 55, Suihko Erkki Olavi katsastusaseman päällikkö 22, Tommola Matti Oiva arkkitehti 41, Vihavainen Erkki Juho kelloseppä 41, Virolainen Jorma Ensio insinööri 55, Vaatanen Esko Olavi dipl.ins. 41.

KARJAA: Aaltonen Kai Pentti liikkeenharjoittaja 114, Gustafsson Paul Allan dipl.ins. 37, Hahnsson Karl Anders dipl.ins. 80, Hietanen Ari-Pekka isännöitsiä 34, Pohjanpalo Mika Tuomas toim.joh. 138, Röhr Marko Edvard elokuvatuottaja 99.

KARJALOHJA: Kallioniemi Jouni Tapani oikeustieteiden kand. 81, Sario Heikki Tapani yrittäjä 105.

KARKKILA: Ahomäki Heikki Olavi pankinjoht. 105, Frank Risto Olavi liikkeenharjoittaja 61, Hasselman Tuure Antero kotiseutuneuvos 61, Kukkola Pertti Juhani johtaja 61, Laine Kari Juhani tekn. päällikkö 105, Lehtinen Jukka Pekka osastopäällikkö 76, Myöhänen Yrjö Lauri nimismies 105, Ranta Teuvo Toivo johtaja 105, Salonen Rauno Kalervo yritysluottotutkija 105, Stenholm Aulis Reino tuotepäällikkö 130, Väli-Klemelä Seppo Tapio toim.joht. 105.

KARSTULA: Halttunen Jussi metsänhoitaja 93.

KARHULA: Kinnunen Juha Erkki professori 14, Suokko Paavo Päiviö oopperanjohtaja131.

KAUHAJOKI: Ahola Juho Lauri laamanni 129, Bäckström Pekka Pehr konsuli 129, Hangasluoma Markku Tapio kauppias 129, Hautala Erkki Jaakko koulutustarkastaja 129, Jaakkola Turo Jouko ekonomi, kht 129, Jyllilä Erkki Ilmari toim.joht. 129, Katajisto Timo Ilmari toim.joht. 129, Koivisto Matti Johannes kelloseppä 18, Kontio Heikki Jaakko toim. joht. 129, Lindfors Antti Armas toim.joht. 129, Perkkiö Osmo Väinö komisario 129, Pitkäkoski Jari Pentti yleislääket. erikoislääkäri 129, Pättikangas Mauno Johannes opettaja 129, Rantala Matti Ilmari toim.joht. 129, Rotola-Pukkila Tapani Kullervo toim.joht. 129, Sepponen Matti Juhani toim.joht. 129, Soini Pekka Antero projektipäällikkö 129.

KAUHAVA: Heinijoki Veli-Matti laivueen komentaja 35, Isosomppi Heikki Juho maanviljelijä 35.

KAUNIAINEN: Alapiessa Unto Einari FM 50, Asikainen Pekka Juhani erik. hammaslääkäri 52, Berggren Pertti Ensio merikapteeni 128, Blom Bengt-Olof ekonom 80, Grundsten Henri Antti dipl.ins. 34, Gustafsson Kaj-Erik Albert dipl.organist 5, Heino Pentti Olavi arkkitehti 4, Holmberg Onni Adolf försäljningschef 80, Hyttinen Jouni Mikko Matias pankinjoht. 1, Isotalo Jaakko Ilmari valt.maist. 13, Jaakkola Martti Juhani valtiot.maisteri 34, Kaukinen Kari Kullervo joht. ylilääkäri 124, Koivisto Mauno Matti ekonomi 21, Lagerman Göran dipl.ekonom. 5, Lauslahti Harri Kalevi pankinjoht. 101, Lehto Jari Antero FL 25, Lintera Mauri Berndt toim.joht. 13, Mäkinen Jukka Väinö konsulttijohtaja 128, Nieminen Timo Jouni projektijohtaja 25, Ohis Bengt Erik dipl.ekonomi 65, Oksanen Pekka Juhani lääket.lis. 128, Pelkonen harri Lauri metsänhoitaja 67, Peltonen Jorma Armas rakennusinsinööri 4, Pesola Tapio Erkki pankinjoht. 113, Puolanne Jorma Niilo tekn.lis. 87, Rautalahti Yrjö-Pekka dipl. ins. 1, Rintala Antero Heikki varatuomari 70, Ruuskanen Lasse Antero toim.joht. 46, Salo Martti Ilmari dipl.ins. 20, Sirviö Heikki Juhani toim.joht. 69, Sundell Jorma Tapio toimialajohtaja 70, Sundquist Hans Kivi Kari markkinoinnin päällikkö 4, Westerling Lasse Anders Edvard ekonomi 1, Wetterstrand Seppo Tapio toim. joht. 25, Yli-Honkola Reino Heikki toim.joht. 1.

KEMI: Bergström Raimo Juhani dipl.ins. 39, Halttunen Jukka Erik faktori 39, Helme Kyösti Olavi insinööri 39, Himanka Olavi Juhani aluepäällikkö 39, Huhtakangas Timo Kalervo liikunnanopettaja 39, Huttunen Erkki Tapani varatuomari 39, Hyrskykari Veli Ilmari arkkitehti 39, Ikonen Pekka Kalervo toim.joht. 39, Koivumäki Juhani Veikko toim.joht. 39, Kosonen Ossi Antero toim.joht. 39, Kuitti Mikko Antero toim.joht. 39, Kuukasjärvi Ilkka Tapani lvi-insinööri 39, Laihinen Keijo Kaarlo koulun johtaja 39, Lauhava Pekka Juho insinööri 39, Lääkkölä Hekki Johannes päätoimittaja 39, Nyberg Sven Gustav myyntipääll. 39, Palo Antti Robert toim.joht. 39, Salmi Ossi Antero 39, Salmi Pekka Juhani arkkitehti 39, Vartiainen Lasse Kalevi asianajaja 39, Yli-Hukkala Juha Elias metsänhoitaja 39, Yli-Kortesniemi Pentti Jaakko liikkeenharjoittaja 39, Öfverberg Lasse Antero metsänhoitaja 39.

KEMINMAA: Kestilä Leo Edvin kiinteistövälittäjä 39, Lepojärvi Sakari Heimo erikoishammasteknikko 39, Meskus Juhani Petteri liikkeenharjoittaja 39, Rainto Urpo Kalervo ylikonstaapeli 39, Varonen Markku toim.joht. 39.

KEMPELE: Aho Jouko Antero dosentti tiedesihteeri 107.

KERAVA: Annala Eero urkutaiteilija 46, Forsberg Ari Olof johtaja 28, Heinonen Matti Olavi johtaja 70, Heiskanen Lauri Jaakko kouluttaja 24, Helminen Heikki Mauri ekonomi 45, Itkonen Pentti Olavi oik.tiet. kand. 4, Järvenpää Viljo Juhani dipl.ins. 136, Kirjonen Harri Tapani myyntineuvottelija 61, Leisma Kari Antero toim.joht. 136, Matilainen Unto Veikko markkinointipääll. 25, Muurman Risto Tapani evi. 105, Mykkänen Markku Olavi toim.joht. 61, Mäki Heikko Johannes osastopäällikkö 46, Niittymäki Matti Helge koulutuspäällikkö 13, Noso Pekka Tapani myyntipääll. 34, Nummela Reijo Olavi ylietsivä 61, Nurmi Hannu Juhani toim. joht. 13, Ollila Sakari rehtori 90, Rytkönen Juha Tuure johtaja 138, Räisänen Mikko Antero johtaja 136, Räsänen Lassi Juhani varatuomari 70, Saloheimo Heikki Juhani liikennelentäjä 127, Soinne Lauri Sakari lääkäri 81, Tainio Maunu Lauri apteekkineuvos 26, Tervas Matti Ilkka talouspääll. 33, Tikkala Pentti Arvi kauppateknikko 13, Valtonen Erkki Juhani johtaja 71, Vuento Pekka Juhani asianajaja 127.

KERIMÄKI: Kosonen Pertti Kalevi paikallispäällikkö 19, Siljala Aami Paavo pankinjoht. 19, Solonen Jukka Arto agrologi-amk 30.

KEURUU: Jaatinen Erkki Antero toim.joht. 28, Oikari Jorma Matti talouspääll. 60, Pajusaari Aulis Aarne pankinjoht. 60, Puranen Aki Tapani tietotekniikkapalvelup.80, Ruusuvuori Kauko Juhani apulaisrehtori 28, Saari Voitto Matti hammasteknikko 28, Teiskonen Hannu Juhani toim.joht. 28, Vanhanen Pekka Raimo liikejuridiikan lehtori 28, Virkkunen Toivo Johannes opettaja 28.

KIIHTELYSVAARA: Kettunen Timo Kalervo maaseutuyrittäjä 182.

KIIMINKI: Hernberg Sakari Vilho ylilääkäri 40, Jokinen Eino Jaakko Insinööri 98, Vanhala Antti Olavi arkkitehti 132.

KIRKKONUMMI: Ahonen Ari Antero teknologiajohtaja 34, Ahti Ilpo Tapio toim.joht, 38, Ahtokari Kimmo Tapani insinööri 61, Apajalahti Erkki Aulis joht. lääkäri 115, Asikainen Seppo Antero insinööri 50, Enbom Olof Albert toim.joht. 11, Heikkinen Pekka palvetupäällikkö 65, Jääskeläinen Lauri Anttt toim.joht. 52, Koponen Pekka Antero toim.joht. 118, Liimatainen Jukka Tapani johtaja 88, Harley John Alfred 1, Nykänen Raino Veli autoilija 88, Petterson Gustav Thure varatoim.joht. 34, Pullinen Eero Juhani dipl.ins. 105, Rantala Hannu Ilman komentajak. 105, Rämö Esko Kalevi toim. joht. 1, Saariaho Pauli Juha toim.joht. 121, Salo Heikki Lauri rkm 13, Sandbacka Rolf Erik FM 121, Tuunainen Ari Ilpo Olavi fk. lehtori 1, Venäläinen Terho Taneli toim.joht. 119, Wickström Aarne Reino yrittäjä 105.

KITEE: Leinonen Simo liikkeenharjoittaja 19, Monni Veli-Matti Juhani johtaja 19, Murtonen Jouko Juhani toim.joht. 30, Paakkunainen Ahti Veikko toim.joht. 19.

KODISJOKI: Saarinen Jussi Lennart dipl.ins. 92.

KOKKOLA: Ainali Aatto Päiviö toim.joht. 12, Asplund Roger Torvald ylilääkäri 12, Autio Reijo Aulis lääkäri 12, Basaranoglu Ahmet toim.joht. 12, Biskop John Alfred toim.joht. 12, Cederberg Kurt Axel yliassistentti 12, Elomaa Mauno Juhani lehtori 12, Erkkilä Olavi Vilho ylimetsänhoitaja 12, Erkkilä Paavo Juhani toimittaja 72, Haavisto Mikko Esa toim.joht. 72, Hedman Ulf Matias myyntipääll. 12, Hietikko Kai Erik isännöitsijä 12, Hjelm Veikko Ilmari metsänhoitaja 12, Huuhka Raimo Olavi aluepäällikkö 12, Hyytinen Erkki Tapani rehtori 72, Hölsö Jaakko Elias erityisluokanopettaja 12, Isoherranen Aki Aukusti opettaja 12, Kaitajärvi Sauli Matias konttorinjohtaja 12, Kajalo Mikko Kalevi 12, Karrola Asko Emil johtaja 12, Keski-Korhonen Esa ostaja 72, Keski-Petäjä Juhani Toivo toimittaja 72, Kivilehto Kauko Johannes paikallispäällikkö 72, Koittola Erkki Tapani asiamies 72, Koittola Juha Erkki varatuomari 72, Koivio Matti Juhani yrittäjä 72, Koivusalo Erkki Kari terminaalipäällikkö 72, Kopsa Erkki Juhani hammaslääkäri 12, Kuosmanen Markki Olavi dipl.ins. 12, Kuusela Matti Tapani osastonlääkäri 12, Kuusio Juhani Kullervo toim.joht. 72, Lehojärvi Tuomo Armas toim.joht. 12, Lehto Pentti Luukas myyntipääll. 72, Untamo Pekka Jarmo tiedotussihteeri 72, Lundell Jari Juhani myyntineuvottelija 12, Mainonen Eino teknikko 72, Martin Alpo Ilmari kultassppä 72, Marttila Perttu Paavo palkaHlsjotttaja 12, Meriläinen Markku Johannes markkinointijohtaja 72, Moilanen Hannu Tapani opettaja 12, Monni Paavo Kalervo dipl.ins. 72, Murto Matti Yrjö musiikkiteorian lehtori 12. Mäkelä Rolf Östen dipl. ekonomi 72, Mäkinen Ensio Aleksius mallimestari 12, Mäkinen Kalervo Ensio liikkeenharjoittaja 12, Mörtenhumer Christian Franz silmälääkäri 12, Niemi Jukka Pekka varatuomari 12, Oksanen Tapani Niilo insinööri 12, Peltoniemi Arto Tapio talousjohtaja 12, Pesonen Taisto Seppo ostopäälllkko 72, Peuranto Kimmo hallintojoht. 72, Porko Reino Veli pankinjoht. 12, Raiskila Risto Erkki luotsi 72, Roiko Heikki Juhani johtaja 72, Salmela Hannu Veli tuotepäällikkö 72, Silfvast Matti Sakari toim.joht. 72, Simojoki Paavo Johannes lehtori 12, Taipale Antti Olavi lääkäri 72, Talvitie Antti Eerik hammaslääkäri 12, Telimaa Jalo Kalervo opettaja 12, Telimaa Sakari Olli ylilääkäri 12, Timberg Veikko Ensio lehtori 12. Turunen Atso Johannes johtava kihlakunnansyyttäjä 72, Ullakko Veijo Päiviö yrittäjä 72, Valpas Antti Kalervo erikoislääkäri 72, Varhamatero Ilmari lääkäri 72, Venninen Pentti Kalervo sotilasmestari evp. 72, Vesalainen Ossi Pekka dipl.ins. 12, Visti Rauno Antero jaostopäällikkö 12, Vuorinen Esko Erkki hammaslääkäri 12.

KONTIOLAHTI: Hagfors Daniel toim.joht. 147, Itkonen Lasse Juhani apteekkari 102, Ripatti Pekka Juhani eversti 102, Suhonen Esko Väinö terveysvalv. johtaja 102, Surakka Veli-Pekka Antero insinööri 102.

KORIA: Korhonen Eero Kalevi hammaslääkäri, Rintala Ilari Eljas myyntipääll. 84.

KORPILAHTI: Ikonen Hannu Tapio koulutusalajohtaja 60.

KORSHOLM: Mörk Karl Christer kauppias 12.

KOTKA: Airola Matti Ilmari yhteiskuntat.maisteri 41, Andersson Arto Kalevi merikapteeni 22, Appelberg Henrik Ragnar lääket.lis. 22, Blomqvist Reima Juhani toim.joht. 22, Böhm Juha Pentti myyntijoht. 22, Elomaa Jari Ilmari toim. joht. 22, Erolin Sakari Martti johtaja 13, Eskelinen Pekka Tapio rakennusinsinööri 142, Eskelinen Reijo Paavo yli-insinööri 22, Gustafsson Jorma Juhani toim.joht. 22, Haapanen Matti Juhani evi 142, Harju Reino kiinteistöneuvos 22, Hietikko Seppo Juhani valt.maist. 22, Honkala Pertti Kalervo dipl.ins. 142, Honkanen Jouni Kaarlo markkinointijohtaja 22, Hovi Tuomo Viktor arkkitehti 142, Huovinen Janne Oskari isännöitsijä 142, Huovinen Kari Jorma ylilääkäri 142, Huuskonen Juhani Aarre pankinjoht. 142, Ihalainen Jorma Olavi pankinjoht. 142, Immonen Erkki Olavi ekonomi 41, Kaalimaa Keijo Tapani tekn.as.palv.päällikkö 55, Kaaronen Vesa Tapio myyntijoht. 142, Karhu Olli Kustaa aluejohtaja 55, Kauhanen Reijo Ilmari toiminnanjohtaja 142, Koivinen Olli Ilmari ylilääkäri 41, Koivisto Paavo Kullervo dipl.ins. 55, Koivukoski Jouko Tapio kapellimestari 41, Konttinen Pekka Kalervo paikallisjohtaja 22, Laisi Martti Juhani toim.joht. 41, Lassila Timo Kyösti insinööri 70, Lentäjäinen Reijo Pentti rkm 142, Liikanen Johannes Veikko myyntiedustaja 41, Lilja Jukka Antero teknikko 142, Lindroos Kaj Randolph liiketoiminnanjohtaja 41, Lindström Seppo Valdemar dipl.ins. 41, Lindström Jyrki Mikael dipl.ins. 41, Linnamaa Erkki Lars metsänhoitaja 55, Luukas Kaj toim. joht. 22, Markkanen Matti Johannes intendentti 41, Marttila Veli Sakari toim. joht. 22, Mellas Risto Valtteri dipl.ins. 142, Mykkänen Unto Olavi ekonomi 41, Mäkelä Asko Torbjörn dipl.ins. 41, Mäkelä Lasse Jaakko varatuomari 44, Nevalainen Jarmo Kalevi myyntipääll. 142, Nordman Jan Peter diplomsängare 5, Noronkoski Timo Mikko hammasteknikko 41, Nuuttila Eero Antero yrittäjä 41, Ojamies Timo Väinämö dipl.ins. 41, Palomäki Antero Erkki rehtori 22, Pellava Risto Herman opettaja 55, Piispanen Lauri Tapio toim.joht. 41, Pokki Oiva Paavali toim.joht. 22, Raikaslehto Risto Niilo kanttori 41, Randen Juhani Kari arkkitehti 41, Rautio Aulis Antti pankinjoht. 142, Reinikainen Veli Antero insinööri 142, Rikka Pertti Olavi toim.joht. 22, Saikka Tapani Martti insinööri 22, Sainio Teppo Heikki insinööri 55, Salminen Eero Kalle varatuomari 41, Saranne Juha Matti talouspääll. 22, Strandman Reijo Kalevi insinööri 22, Suutari Kyösti Heikki puutarhaneuvos 22, Torvinen Olli Pekka evl. 41.

KOUVOLA: Aho Heikki Anton piiripäällikkö 44, Eloranta Esa Eero yksikön johtaja 44, Halinen Matti Juhani metsänhoitaja 141, Hasanen Timo isännöitsijä 44, Hopia Olavi Martti majuri evp. 84, Jokitulppo Seppo Kalle toim.joht. 84, Juola Risto Antero läänineläinlääkäri 84, Kallio Erkki Ensio insinööri 44, Kontula Ilpo Timo lääket.lis. 44, Korhonen Harri Tapio pankinjoht. 84, Koskinen Mauri Kalevi erikoislääkäri 141, Käppi Heikki Olavi arkkitehti 84, Lahdenpää Rainer Unto hammaslääket. tri 84, Leppänen Jouko Matias lääkäri 84, Luotonen Hannu kaupunginarkkitehti 23, Mannonen Pekka Tapani FL 84, Mikkola Seppo Juhani ekonomi 44, Niemi Kaj Johannes toim.joht. 84, Niiranen Veikko Aukusti kauppaneuvos 44, Nokso Simo Ossi insinööri 119, Näränen Heimo Antti projektipäällikkö 41, Okkeri Tatu Juhani laatuinsinööri 84, Oksa Risto Päiviö varatuomari 141, Paju Tarmo Raikas arkkitehti 84, Pekkanen Kari Juhani myyntijoht. 44, Peili Raimo Tapio osastonjohtaja 84, Pitkänen Matti Tapani aluepäällikkö 84, Porvali Anssi Pentti ekonomi 141, Potinkara Heikki Antero toim.joht. 44, Rautala Asko Eino yhteistyöjohtaja 44, Rinne Tapio Juhani tuotepäällikkö 44, Rämö Kari Viljami toim. joht. 44, Räty Antti arkkitehti 141, Saarinen Kalevi Juhani toim.joht. 141, Salminen Harri Sampo paikallisjohtaja 30, Salminen Mauri Kaarlo johtaja 44, Savela Mauno Johannes varatuomari 141, Seppälä Jukka Sakari kiinteistövälittäjä 44, Seppälä Pauli Sakari toim.joht. 84, Silen Jukka Olavi yrittäjä 141, Sistonen Jussi Juhani toim.joht. 141, Soininen Kari Antti ylilääkäri 141, Spoof Heikki Sakari varatuomari 84, Stepanow Pekka Tapani pankinjoht. 44, Suikula Pentti Tapani toim.joht. 141, Taimisto Heikki Martti yrittäjä 84, Tammi Tapio Edvard tuotantopäällikkö 44, Taskinen Kari Jorma metsänhoitaja 84, Tommiska Jari Olavi vientipäällikkö 84, Tommola Alpo Juhani vahtimestari 84, Untolahti Aarre Olavi toim. joht. 84, Wiklund Harry Gustav metsänhoitaja 44, Vilen Timo Uolevi rakennuspäällikkö 84, Vilhunen Arvo Augusti eversti 44, Väätäinen Matti Ilpo varatoim. joht. 44.

KRISTIINANKAUPUNKI: Ojala Pauli Juhani toim.joht. 129, Pesonen Timo Antero hum.kand. 129, Rantala Paavo Ilmari ylikonstaapeli 129.

KUHMO: Palviainen Martti Juhani toim.joht. 83.

KUHMOINEN: Kumpulainen Kalevi Mikael evl. evp. 28, Nivarpää Jouko Pellervo taidemaalari 28.

KUOPIO: Ahonen Raimo Kalevi insinööri, ytm 131, Airaksinen Pekka ylilääkäri 131, Airaksinen Petri Juhani majuri 69, Aukee Kaarlo Sakari dosentti 56, Aulamo Antero Auvo lääket.lis. 56, Dunkell Harry dipl.ins. 69, Eronen hannu Juhani kiinteistöpäällikkö 69, Falkenberg Eero Akseli metsänhoitaja 14, Granroth Pekka Viljam lehtori 14, Gröndahl Matti Toivo toim.joht. 110, Gävert Antti Tapani arkkitehti 110, Hakkarainen Petter Aarne metsänhoitaja 14, Happonen Risto Juhani toim.joht. 69, Heikkinen Pentti Vilho ekonomi 14, Helander Pertti Juhani dipl.ins. 143, Hirvilammi Veli Matti pankinjoht. 69, Hollmen Kaarlo Antero erikoislääkäri 56, Hukkanen Hannu Matti projekti-insinööri 131, Husman Kaj Risto professori 131, Huttunen Pentti Juhani apul.geodeetti 110, Huttunen Seppo Ilmari sijoituspäällikkö 110, Huuskonen Osmo Arvi hammaslääkäri 69, Hynönen Tenho Olavi mmt metsätalouspääll. 94, Hyvärinen Seppo Jaakko insinööri 131, Hämynen Martti Veikko erikoishammasteknikko 14, Hämäläinen Matti Tapio aluepäällikkö 14, Härmä Markku Antero dos., ylilääkäri 131, Härmä Risto Antero ylilääkäri 14, Hätinen Pertti Juhani hall. puheenjohtaja 131, Ikäheimonen Pertti varatuomari 56, Jalkanen Erkki Juhani ttm. pankinjoht. 131, Jalkanen Lauri Olavi eläinlääkintöneuvos 56, Jauhiainen Juha Teijo opettaja 131, Jouppila Heikki Eino aluejohtaja 94, Kainulainen Esa Ilmari evl. 131, Kainulainen Kalevi Carolus KTM 56, Kankkunen Paavo Johannes agrologi 94, Kankkunen Paavo Petter lääkeedustaja 131, Karhu Jari Jukka lääkäri 56, Karvinen Seppo Olavi asianajaja 110, Kekoni Pentti Jaakko opettaja 14, Kemppainen Ilkka Tapani insinööri 131, Kemppainen Kalevi Kauko varatuomari 14, Kemppainen Pekka Olavi insinööri 56, Keränen Risto Elias ttm. 14, Kiiski Erkki Ilmari liikkeenharjoittaja 94, Kiiskilä Olli Veikko pankinjoht. 94, Kiiskinen Erkki Tapani htm. tilintarkastaja 14, Kilpeläinen Esko Juhani hovioikeuden presidentti 56, Klemetti Aimo Kalervo kauppaneuvos 14, Kojonkoski Kalevi Veikko lääninkatsastusmies 14, Kolari Seppo Juhani asianajaja 14, Kolehmainen Jussi toim.joht. 14, Kolehmainen Marko Juhani lääket.lis. 14, Komulainen Juha Ilmari dir.cant. 110, Korhonen Väinö Kalevi insinööri 69, Kotilainen Risto Matti professori 110, Kuronen Yrjö Sakari toim.joht. 131, Laatikainen Kari Tapani kiinteistövälittäjä 56, Laitinen Matti Veikko ylikemisti 69, Lammentausta Risto Paavo isännöitsijä 110, Lappalainen Esko Olavi toim.joht. 14, Lautiainen Timo Erkki evi. evp. 94, Leppäsaajo Matti Yrjö lääninneuvos 56, Leskinen Kari Hannu rkm 94, Loikkanen Timo Pekka kht tilintarkastaja 94, Lukkari Jussi-Heikki asianajaja 14, Marjanen Jussi Kalevi apteekkari 102, Markkanen Jussi Eero insinööri 110, Martiskainen Seppo Yrjö kapteeni evp. 14, Matilainen Jukka Veli kanttori 131, Maukonen Olli Eljas FM 56, Meurman Antti Agathon lehtori 131, Mielonen Jorma KTM 110, Miikkulainen Lauri Markku arkkitehti 110, Mikkonen Auvo Juhani musiikinopettaja 56, Moilanen Matti Ilmari insinööri 130, Muona Jari Tapani viulunsoiton lehtori 56, Määttälä Esko Olavi toim.joht. 14, Mönkkönen Jorma rakennuspäällikkö 14, Niemi Seppo Ilmari lehtori 110, Nissinen Raimo Vesa talouspääll. 14, Nousiainen Juhani htm 69, Numminen Tapani Veli evl. evp. 94, Nurmi Erkki Pentti lääninverojohtaja 14, Nylund Timo Veikko koneteknikko 110, Ojanperä Jaakko Kullervo toim.joht. 131, Paakkanen Heikki Seppo FM 110, Paldanius Raimo Aulia eläinlääkäri 94, Palmroth Kaarlo Ilmari uittoneuvos 94, Papp Anthony Akos plastiikkakirurgi 131, Parviainen Ari Pekka hammaslääkäri 69, Pekkarinen Heikki lääkäri 110, Penttilä Kari Antero toim.joht. 14, Pesonen Matti Vilho rovasti 69, Pesonen Mauri Erik tiemestari 94, Pietikäinen Matti Antero ylilääkäri 56, Pirhonen Pertti Juhani kauppateknikko 56, Pitkänen Erkki Lauri insinööri 94, Pitkänen Osmo Simo ekonomi 56, Pitkänen Pekka Simo toim.joht. 131, Pohjamo Pertti Juhani hammaslääkäri 94, Pulkkanen Markku Antti lehtori 110, Puranen Risto Kalervo erityisluokanopettaja 110, Purhonen Elias Juho uittoneuvos 14, Purhonen Ilkka Eljas metsänhoitaja 110, Puska Seppo Sakari tulosryhmän johtaja 14, Pyykönen Lauri Paavo lääkintöneuvos 14, Pääkkönen Jaakko Jorma pankinjoht. 131, Rantanen Tapio Antero sairaalakemisti 94, Rauhala Jukka-Pekka rovasti 14, Rauramaa Rainer professori 110, Rautakoski Aarre Isko ylilääkäri 14, Rautakoski Jere Olavi liikkeenharjoittaja 110, Rautalahti Kauko Vilho dipl.ins. 14, Repo Leo Paavo silmätautien erikoislääkäri 110, Rinttilä Jaakko rkm. 14, Ronkainen Antti Heikki neurokirurgi 56, Ruotsalainen Jukka Matti liikkeenharjoittaja 110, Rusanen Pertti Markus dir. cant & mus. 131, Saarela Jorma Olavi pankinjoht. 14, Saastamoinen Jukka Antero LKT 56, Salo Yrjö Olavi rovasti 14, Saloheimo Heikki Viktor kauppaneuvos 14, Sammalvuo Erkki Ilmari markkinointipääll. 94, Sariola Aarne Olavi varatuomari 56, Satuli Petri toim.joht. 14, Savola Petter Erik lääkintöneuvos 56, Sepponen Risto Pekka myyntipääll. 56, Seppänen Pauli Juhani toimialajohtaja 131, Siiskonen Seppo Veikko fk 69, Sirviö Esko Uolevi dipl.ins. 56, Sirviö Markku Uolevi arkkitehti 110, Sivenius Martti Risto professori 56, Soininen Jaakko Elias rkm. 14, Stählberg Kauko Ilmari tuotepäällikkö 14, Särkilahti Timo Juhani toim.joht. 69, Sääski Veijo Matti KTM 56, Tapaninen Jorma Yrjö sosiaalipäällikkö 14, Tenhunen Tauno Oskari insinööri 56, Thure Pentti Taavetti peruskoulunopettaja 94, Tidenberg Veijo metsänhoitaja 14, Tikkanen Rauno Kari klarinetin äänenjohtaja 56, Timonen Matti Kristian kauppaneuvos 14, Tolonen Ilkka Tapio talouspääll. 83, Tolvanen Veli-Pekka Juhani aluepäällikkö 94, Toppinen Taisto Elias maanmittausinsinööri 110, Tuiremo Matti Tuomo tiejohtaja 69, Tuovinen Erkki Emil professori 94, Tuovinen Olli Mikael toim.joht. 110, Tuovinen Pentti Aukusti kirjailija 56, Tuppurainen Erkki professori 69, Turtiainen Jukka Antero avainasiakaspäällikkö 110, Turtiainen Osmo Olavi insinööri 14, Uskela Oiva Uolevi lehtori 110, Wahl Iisai Patrobas majuri evp 69, Vaittinen Kalevi Raimo evl.evp. 14, Vartiainen Ilkka Sakari myyntijoht. 56, Venäläinen Eino Aukusti ylilääkäri 14, Venäläinen Juha M erikoislääkäri 69, Vepsäläinen Jaakko Raimo aluejohtajan Vihervuori Panu Veli lehtori dipl.ins. 110, Viljakainen Karl Antero yhteyspäällikkö 14, Virkkunen Tauno Ossian ylimetsänhoitaja 14, Vtrnes Veit Veikko piirijohtaja 94, Virtaniemi PehteJtihs johtaja 131, Voutttatnen Emil apulaisosastonpäällikkö 14. Vuorinen Heikki toim.joht. 56, Väätäinen Eero Matti dipl.urkuri 14, Väätäinen Seppo Eelis asiakaspalvelupäällikkö 14, Örmälä Heikki Kustaa eläinlääkäri 56.

KUOREVESI: Mäntynen Juha Kalervo komisario 132.

KUORTANE: Lampinen Pauli Johannes toim.joht. 77.

KURIKKA: Ahola Matti Juhani kelloseppä 78, Aukia Jaakko Sakari toim. joht. 77, Bredarholm Harri Anders erikoishammasteknikko 78, Hellevaara Jussi Kustaa ylikonstaapeli 78, Hietikko Jussi Olavi fysioterapeutti 78, Kuusio Simo Juhani myyntipääll. 78, Muurimäki Oiva toim. joht. 78, Nisula Markku Ilmari talouspääll. 78, Pitkänen Tapio Voitto dipl.ins. 78, Rinta-Rahko Heikki Jaakko optikko 78, Silander Raimo Kaarlo varatuomari 78, Talosela Yrjö Esko teknikko 78, Tuominen Kari Tapio toim.joht. 78, Tuominen Timo Jussi myyntipääll. 78, Ujainen Jaakko Risto toim.joht. 51, Ylisaari Vesa Lauri hammaslääkäri 78.

KURU: Elomaa Tapani Antti toim.joht. 2, Saari Timo Martti varatuomari 85.

KUSTAVI: Leino Hannu Olavi rehtori 37.

KUUSAMO: Korppoo Ilkka Heikki insinööri 143.

KUUSANKOSKI: Dunder Mauri Erkki asianajaja 84, Eskola Tarmo Juhani johtaja 44, Haapio Petri km 44, Hagner Mauno Johannes ylilääkäri 44, Koskinen Petri Juhani lehtori 84, Lappalainen Eero eläinlääkäri 44, Louko Reijo Kalervo toim. joht. 141, Luukko Yrjö Sakari varatuomari 84, Nurminen Seppo Tapio rakennuspäällikkö 84, Paavilainen Jouko Johannes evl. 44, Pasi Markku Olavi rakennusinsinööri 44, Pekkarinen Sakari johtaja 113, Potinkara Markku Juhani varatuomari 84, Pulkkanen Aatto Antero rakennusinsinööri 141, Reponen Asko Kalevi pankinjoht. 141, Rämä Vesa-Matti dipl.ins. 44, Tuovinen Pentti Olavi toim.joht. 44, Valtonen Vesa Matti talousjohtaja 141.

KYMI: Honkonen Raimo Ilmari myyntipääll. 55, Kujala Erkki Timo KTM/insinööri 119, Lehto Risto Kalervo liikkeenharjoittaja 41, Puustinen Pentti Olavi teknikko 41.

KÄLVIÄ: Hirvi Aarre Untamo asemapäällikkö 72, Kosonen Jaakko Sakari erik.sairaanhoitaja 72.

KÄRKÖLÄ: Hattunen Mauri Juhani toim.joht. 88, Valanta Keijo Ilmari optikko 32.

LAHTI: Aalto Eero Matti merkonomi 32, Aarnio Eero Aarne piiripäällikkö 54, Aho Raimo Armas toim.joht. 104, Ahokas Matti Hannu kunnossapitoteknikko 79, Ahonen Simo Antero tilintarkastaja 32, Ahtela Markku piirijohtaja 54, Ahtinen Tuomo Eljas toim.joht. 79, Airaksinen Risto Aarre ins.ev.evp 32, Airo Tapani Pellervo kauppias 122, Ajo Jukka Kalevi johtaja 54, Alitalo Jussi Emil ekonomi 2, Anjala Risto O. apul.osastonjohtaja 137, Aronen Mika Juhani toim.joht. 32, Auvinen Arto Oskari kultaseppä 32, Bask Erkki Juhani edustaja 54, Berg Pertti Uolevi vuorineuvos 7, Eerola Lasse Olavi toim. joht. 79, Elonheimo Turkka Juhani eläinlääkintöneuvos 32, Erkkilä Eero Kullervo hammaslääkäri 32, Färkkilä Antti Matti asianajaja 7, Hakala Heikki Tapani päätoimittaja 32, Hakulinen Hannu-Heikki mus.maist. 122, Hammar Pertti Juhani toim.joht. 79, Harvela Heikki Juhani toim.joht. 7, Heikkilä Kari Heikki opettaja 137, Heino Jukka Kalevi yrittäjä 104, Heinonen Esko Juhani konttoripäällikkö 54, Helakuru Esko Viljam tuotantopäällikkö 104, Helen Jorma Kalevi toim.joht. 7, Helle Markku Väinö kanttori-urkuri 54, Hercegh Zsolt musiikinopettaja 137, Hiilamo Simo Antero toim.joht. 104, Hippi Matti Johannes toim.joht. 32, Honkavaara Pentti Kaarlo ekonomi 32, Hulkko Seppo Ilmari lääket. ja kir. tri 7, Husu Toivo Juhani toim.joht. 32, Huttu Petri Olavi kanttori 122, Huttunen Matti Juhani metsänhoitaja 79, Hyyrynen Veli-Pekka eläinlääkäri 104, Hölttä Matti Juhani hallintojohl. 122, Ihatsu Unto Ilmari toim. joht 7, Iisakkala Ari-llmari eversti 79, Ikonen Eero Lauri Sakari hammaslääkäri 7, Inberg Jorma Olli Tapani varatuomari 7, Jaakkola Eino Matti luokanopettaja 122, Jankola Äke Verner dipl.ins. 32, Jokinen Heikki Mikko dipl.ins. 54, Jokinen Matti Vihtori rehtori 7, Jokinen Veli-Pekka toim. joht. 137, Jusko Tapio Eero metsänhoitaja 79, Jussila Jorma Tapio liiketoimintapäällikkö 54, Jussila Rauno Heikki yliopettaja 122, Juvonen TimoTapani toim. joht. 122, Järventölä Raimo Veli opetusneuvos 64, Järvinen Hannu Juhani yrittäjä 122, Järvinen Jouko Kalevi järjestelmäpäällikkö 137, Järvinen Seppo Heikki dosentti 32, Järvinen Seppo Juhani dipl. ins. 54, Kairtamo Raimo Alexander ekonomi 113, Kallio Jyrki Kullervo aluemyyntipääll. 79, Kallioinen Jukka Seppo dipl.ins. 54, Kallioinen Pertti Olavi kenttäpäällikkö 17, Kalliomaa Mikko Antti musiikinlehtori 54, Kangas Jari Jaakko tehtaanjohtaja 7, Karjalainen Risto Tuomas sijoittaja 54, Katajamäki Hannu Kari dipl.ins. 7, Keski-Mattila Matti Jussi johtaja 7, Kettunen Pentti Olavi toim.joht. 104, Kiljunen Raimo Veikko toiminnanjohtaja 54, Kilpinen Kimmo Matti liiketoimintajohtaja 32, Kivikoski Aaro Allan toim.joht. 54, Kivikoski Kari Kalervo toim. joht. 104, Kivinen Martti Sulo FM 7, Kivirikko Pertti Tapio aluejohtaja 7, Koli Pentti Edvard Ensio toim.joht. 7, Kontunen Jorma Pentti koulutusjohtaja 122, Korhonen Antero Lauri toim.joht. 79, Korhonen Jorma Eino ekonomi 122, Korkka Risto Juhani tavaratalonjohtaja 54, Korpela Eero Sakari ostaja 104, Koskinen Hannu Ensio evl. 54, Koskue Arvo Toivo maanviljelijä 79, Krohn Erkki Tapani dipl. urkuri 32, Krohn Markku Juhani muusikko 79, Kuittinen Timo Martti hammaslääkäri 32, Kulmala Hannu Kalevi oikeust.kand. 104, Kurki-Suonio Timo Juhani varatuomari 7, Kuukka Matti Tapio FM 104, Kuusivaara Jorma Erkki toim. joht. 122, Kyckling Jorma Kalervo toim. joht. 7, Känkänen Aimo Johannes dipl.urkuri 7, Kääpä Heikki Tapani toim.joht. 7, Kääpä Markku Juhani ekonomi 137, Köntti Pekka Lauri toim.joht. 79, Laakso Pekka Juhani yrittäjä 122, Laakso Tapio Valdemar asiakaspalvelujohtaja 7, Laamo Helge Pellervo insinööri 54, Laine Keijo Uolevi yhteyspäällikkö 104, Laine Timo Eerik liikkeenjohdon konsultti 7, Laine Timo Juhani toim.joht. 104, Laisi Jukka Pekka yhteysjohtaja 104, Laitinen Jarmo Kalervo toim.joht. 32, Laitinen Kari Antero asianajaja 79, Laitinen Reijo Eero pankinjoht. 137, Lankinen Erkki Olavi dipl.ins. 79, Launiainen Esko Hannes talonrakennuspäällikkö 104, Lehto Martti Kustaa rehtori 86, Lehto Seppo Jorma toim.joht. 79, Lehtonen Eero Reino yli-insinööri 54, Lehtonen Hannu Tapio lehtori 79, Lehtonen Pentti Robert eversti 32, Lehtovaara Kari Ossi toim.joht. 79, Lemminkäinen Pokko Jouko Tapani arkkitehti 17, Leppilampi Matti kauppias 7, Leppänen Yrjö Juhani opetusneuvos 7, Leskinen Lauri Sakari johtaja 32, Lindholm Harri Eerik apul.lehtori 54, Lindqvist Jorma Olavi toim.joht. 79, Lindström Ensio Birger lehtori 32, Lindström Pauli Juhani arkkitehti 7, Makkonen Raine Olavi myyntipääll. 122, Malinen Eero toim.joht. 32, Markkanen Antti Olavi lääkintöneuvos 7, Markku Pentti Olavi projektipäällikkö 7, Martikainen Leevi Kalevi piirijohtaja 54, Marttila Jaakko Kalevi ekonomi 7, Marttinen Martti Tapio yhteyspäällikkö 32, Mattsson Matts August isännöitsijä 54, Miekkoja Erkki Väinö talousneuvos 32, Miettinen Jussi Aulis ekonomi 79, Miettinen Mauno Tuomas johtaja 17, Moisala Markku Juhani FM 104, Mömmö Sauli Eerik hälytysmestari 79, Muurinen Martti Tapani dipl.ins. 122, Mäkelä Risto Tapio optikko 122, Mäkelä Seppo Sakari varatuomari 7, Mäkelä Valto Kalervo rehtori 17, Mäkinen Matti Markus yrittäjä 7, Mäkinen Osmo Toivo asianajaja 137, Mäkipelto Ensio Ilmari ev. 92, Mäkitie Ilkka Ahti sotilasylilääkäri 119, Niemi Aimo Allan hallintojoht. 54, Niemi Niko Timo toim.joht. 44, Nikunen Harri Lasse talousjohtaja 106, Nordström Tor-Rudolf johtaja 54, Norjava Matti Arvo luokanopettaja 137, Nurmela Pertti Kalevi insinööri 122, Nurmi Veli-Matti ylilääkäri 17, Oivo Heikki Mikael pankinjoht. 79, Oivo Jari Jukka pankinjoht. 79, Ojamo Juha Seppo toim.joht. 122, Paasikivi Antti Ilmari dipl.ins. 79, Paatere Rolf Johannes talouspääll. 32, Paljakka Veikko Pauli toim.joht. 7, Pallaskari Genadi myyntipääll. 32, Palomäki Pekka Teuvo lääkäri 7, Partanen Esko Matti ekonomi 137, Peltonen Taisto Kalevi toim.joht. 54, Penttinen Auvo Aatos insinööri 32, Perkola Risto Sakari paloesimies 137, Perälä Heikki Mikael toim.joht. 137, Pietilä Seppo Sulo Uolevi FT 7, Pihkala Timo Rurik ktt professori 18, Pohja Pekka Urho asianajaja 79, Pohjonen Mika Juhani oopperalaulaja 104, Posti Hannu Veikko Antero johtok. puh.joht. 7, Pulkkinen Eero Paavo rehtori 79, Pulkkinen Kari Antero lääkintöneuvos 7, Pulkkinen Sakari Rainer lehtori 7, Puolanne Reijo Harri dipl.ins. 54, Putto Kari Johannes liikkeenharjoittaja 7, Puukko Timo Erkki yritystutkija 54, Päivärinne Jaakko Juhani asianajaja 32, Pöntinen Pekka Juhani korvalääkäri 122, Rajala Reino Kai osastopäällikkö 32, Ratilainen Martti Leo toim.joht. 54, Relander Harald Bertel dipl.ins. 7, Ripatti Heikki Ilmari tilintarkastaja 32, Rissanen Jukka Antero hammaslääkäri 32, Ristola Paavo Olavi toim.joht. 32, Roitto Jukka Kalervo myyntijoht. 122, Rouvinen Heimo toim.joht. 122, Ruoppa Jarmo Voitto talousjohtaja 7, Ruoti Reino Olavi johtaja 7, Ruotsalainen Mikko Kalervo pankinjoht. 122, Ruponen Risto Sakari service-insinööri 32, Ruskela Markku Antero myyntipääll. 32, Räisänen Timo Kalevi markkinointijohtaja 7, Rönkkönen Unto Kalevi toim.joht. 79, Saarinen Pertti Vilho kauppaneuvos 54, Saario Kaarlo Juhani toim.joht. 32, Saarto Kauko Kaarlo hall. puheenjohtaja 7, Salminen Reijo Juhani toim.joht. 137, Salonen Seppo Juhani toim.joht. 7, Saloranta Risto Antero asianajaja 79, Seppä Harri Aimo toim. joht. 137, Seppälä Heimo Kalevi toim. joht. 32, Seppälä Kalevi Sakari hall.puheenjohtaja 32, Seppälä Timo Juhani kiinteistövälittäjä 32, Setälä Timo Pekka Akseli valtiot, maist. 7, Siikanen Unto Olavi arkkitehti professori 79, Simola Heikki Ulrik ekonomi 7, Sinisalo Matti Kalevi toim.joht. 74, Sinivirta Veli Matti aluejohtaja 137, Sipi Matti Ilmari dipl.ins. 7, Sippo Pentti Mikko eläinlääkintöneuvos 32, Sorvali Lauri Uolevi pankinjoht. 7, Sovinen Jorma Antero aluejohtaja 7, Sundberg Juha Pekka toim.joht. 104, Suurmunne Veikko Johannes dipl.ins. 79, Tammilehto Olavi kauppaneuvos 7, Tamminen Jorma Tapio toim.joht. 7, Tammisalo Heikki Risto hammaslääkäri 32, Taskinen Pekka Jaakko dipl.ins. 79, Teerenmaa Jorma Olavi rakennusarkkitehti 122, Teerijoki Olli Pekka aluejohtaja 32, Tiihonen Raimo Allan Antero johtaja 7, Tirronen Pekka Olavi markkinointipääll. 7, Toivanen Pekka Kauko kauppias 122, Toivonen Aarre Olavi yli-insinööri 54, Toivonen Vesa Johannes rehtori 116, Tuiskula Torsti Heino toim.joht. 7, Tumme Jukka Ilmari toim.joht. 32, Tupala Unto Olavi arkkitehti 7, Ukkonen Jaakko Juhani ekonomi 104, Uusitalo Mauno Kullervo ylimetsänhoitaja 54, Vaahtera Pekka Reino työterveyslääkäri 79, Vaalamo Pertti Olavi lääket.lis. 104, Vainio-Mattila Juhani Toivo ylilääkäri 104, Valonen Lauri Juhani toim. joht. 137, Vappula Kari Urpo sosiaalineuvos 7, Vesala Seppo Jukka kasvatustyönjohtaja 122, Vesanen Pertti Leo suunnitteluinsinööri 7, Vesikko Esa Juhani dircant. 122, Viertote Asko Juhani toim.joht. 137, Viitanen Kalle Olavi tehfori 104, Viljamaa Juha Erkki rakennusurakoitsija 122, Viljamaa Leo Rafael toim. joht. 54, Vornanen Matti Sakari dipl.ins. 7, Vuontelo Reijo Aulis majuri 32, Vuorelma Heikki Olavi toim.joht. 122, Vuorelma Pentti Kalevi dipl.ins. 104, Vuori Esto Antero toim. joht. 104, Ylitalo Heimo Valio toim. joht. 7, Österlund Ari Juha toim.joht. 137.

LAIHIA: Hietala Olli Tapio edustaja 51, Koskenranta Kari Risto maanviljelijä 51, Koski Jussi Tapani toim.joht. 51, Lehtola Antti Jaakko toim.joht. 51, Liukku Erkki Matti kauppias 51, Salminen Antti Matias toim.joht. 51, Säntti Osmo Alle eläinlääkäri 51, Vuojolainen Harri Sakari yrittäjä 51.

LAMMI: Numminen Reima Olavi myymäläpäällikkö 47, Vierto Olli Antero ekonomi KTM 116.

LAPINLAHTI: Rönkkö Markku Olavi toim.joht. 69.

LAPPAJÄRVI: Ahde Arto Juhani koulutoimenjohtaja 72, Autio Mikko Juhani kunnaninsinööri 72, Hautala Esa Tapani hammaslääkäri 72, Hiippala Reino Wilhelm asessori 72.

LAPPEENRANTA: Aho Seppo Kullervo kaupunginarkkitehti 16, Anhevainen Pentti Juhani toim.joht. 16, Ekman Arthur Reinhold toim.joht. 16, Ellonen Raimo Sakari toimistopäällikkö 67, Gran Manne Ilmari rehtori 16, Haapasalo Hannu Pekka dipl.ins. 67, Hannelin Martti Juhani fil.tri 16, Hannikainen Mauri Erkki rehtori 16, Hautala Matti Veli insinööri 140, Heikkola Heikki Juhani hammaslääkäri 16, Heimovaara Matti Kalervo ekonomi 67, Hietamäki Erkki Matti evl. 67, Hiltunen Juha Olavi ekonomi 16, Hintsanen Tuomo Viljami toiminnanjohtaja 16, Holmgren Erik Mauritz toim.joht. 140, Huopainen Risto Kalevi hankintapäällikkö 67, Hurskainen Kalevi Tauno konttorinjohtaja 16, Huttunen Timo Yrjö toim. joht. 67, Hyrylä Timo Eero dipl.ins. 43, Immonen Markku Ilmari talouspääll. 67, Jokinen Jorma Ilmari evi. 43, Junnonen Kalevi Bruno pankinjoht. 43, Kariniemi Jorma Ossian dipl.ins. 16, Kauppinen Pekka Juhani rehtori 16, Kiiski Veikko Ilmari pankinjoht. 67, Kinnunen Heikki Juhani majuri 16, Kiraly Csaba Lajos ihotautien ylilääkäri 16, Kohonen Aki Karl dipl.ins. 58, Kolehmainen Reijo Juhani toim.joht. 77, Korpela Markku Juha paikallisjohtaja 140, Korpela Markku Tapani hallintojoht. 67, Korpijaakko Tuomas Antero ylilääkäri 67, Koskelainen Lasse Juhani tekniikan tri 123, Koskimies Pekka Erik myyntipääll. 67, Koskinen Jukka-Pekka toim.joht. 16, Kurronen Kari Tapani toim.joht. 140, Lammi Mauri Olavi myymäläpäällikkö 67, Lappalainen Hannu Juhani kehitysjohtaja 16, Lattu Pekka Kalevi toim.joht. 16, Lehtimäki Paavo Juhani ylilääkäri 16, Lehtonen Leo Kullervo dipl. ins. 67, Lehtovaara Mauri Juhani panklnjont. 67, Lindroos Lasse Olavi FM 67, Linnapuomi Olavi Viljo dipl.ins. 140, Linnavirta Pekka Juhani toim.joht. 140, Luoma Jorma Kullervo apul.rehtori 67, Luotola Kaarlo Olavi kapteeni evp. 67, Luukkanen Jari Pekka johtaja 140, Lähteenaro Timo Matti piirijohtaja 67, Maaranen Raimo Eerik musiikkimajuri 7, Majamaa Eero Tapani toim. joht. 43, Malaska Martti dipl. ins. 67, Manninen Ahti toim.joht. 16, Martikainen Aimo Johannes teknillinen johtaja 16, Mattila Timo Tapani hammaslääkäri 67, Metsä Jouko Pyry toim.joht. 67,Miettinen Olavi August toim.joht. 16, Myllynen Seppo Otto toim. joht. 16, Mäkelä Markus Mikko toim.joht. 16, Mäkelä Martti Veikko pankinj. 140, Nalli Kari toim. joht. 16, Niskakoski Mauri Olavi koulunjohtaja 67, Nurmi Erkki Heikki ylilääkäri 43, Nurmi Timo Juhani dipl.ins. 43, Nyysinen Ilkka Maunu toim. joht. 16, Närhinsalo Timo Arvo näyttelijä 140, Oikkonen Arto Veikko hallintojoht. 16, Oikkonen Eero Juhani insinööri 16, Oinonen Heikki Johannes dipl.ins. 67, Ojala Erkki Junani rakennusinsinööri 16, Oinonen Heikki Johannes dipl.ins. 67, Ojala Erkki Junani rakennusinsinööri 16, Ojala Kari Juhani rakennusarkkitehti 67, Olkkonen Seppo Kullervo lääket. ja kir.tri 43, Oravainen Mauno Vilho hammaslääkäri 16, Paajanen Kari Juhani htm-tilintarkastaja 67, Pekari Raimo Antero insinööri 140, Pesu Jukka-Matti toim.joht. 140, Peltinen Kari Juhani musiikinlehtori 140, Pokela Kauko Matias aluejohtaja 140, Raaste Harry Fredrik dipl.ins. 16, Rask Matti Juhani toim.joht. 140, Rautio Ossi Kauko toim.joht. 140, Reinikainen Pertti Sakari metsänhoitaja 16, Roilas Heikki Matias ylilääkäri 43, Roslund Mika Petteri ekonomi 16, Ryynänen Esa Juhani toim.joht. 67, Ryynänen Jarmo Juhani toim.joht. 67, Saarinen Seppo Kyösti Di 67, Sarkomaa Pertti Juhani professori 1, Sarvilahti Ossi Markku apteekkari 16, Savolainen Risto Kalervo laulunlehtori 16, Scherman Pauli Veikko johtaja 16, Simola Paavo Juha metsänhoitaja 89, Sipiläinen Juhani Kyösti opetusneuvos 16, Sirenne Jukka Ilmari rehtori 67, Snellman Ilkka Martti toim.joht. 140, Soini Rauno Ilkka dipl.ins. 16, Soininen Seppo Pekka sähköinsinööri 140, Stenman Henry Asser vakuutusedustaja 67, Strengell Matti Aarne opetusneuvos 16, Suninen Pekka Tapio laamanni 16, Suvanen Kari Pekka insinööri 67, Tammensuo Seppo Antero rehtori 67, Timonen Matti Heikki toimialajohtaja 140, Tirkkonen Esko Juhani merikapteeni 140, Tukiainen Tauno Kaarlo isännöitsijä 67, Vainikka Timo Juhani johtaja 16, Varala Risto Veli kehityspääll. 67, Vento Sakari ekonomi 67, Volmanen Erkki Johannes pankinjoht. 16, Vuorinen Pauli Hannes arkkitehti 16, Vuorinen Sami-Jussi arkkitehti 16.

LAPPI TL: Kuusisto Juha Tapani yrittäjä 53.

LAPPVIK: Rosin Svante Johan lotsälderman 82.

LAPUA: Annala Kalle Aulis tehtailija 35, Herttua Tapani Jaakko ylikonstaapeli 51, Hirvelä Asko Juhani myyntipääll. 72, Holma Jorma Tapani talousjohtaja 35, Koskilahti Jouko Jalo agronomi 35, Laitinmäki Jorma Viljam liikkeenharjoittaja 35, Rantala Veli-Pekka ekonomi 35.

LARSMO: Kjellman Tom VD 15, Ljungeld Thor Wiking ingenjör 15.

LAUKAA: Nikkola Jorma Johannes rehtori 60.

LAVIA: Vesa Aulis Juhani koulutoimenjohtaja 100.

LEMI: Hakala Martti Olavi toim.joht. 67, Lavander Esa Juhani toim. joht.16, Luukkanen Simo Aukusti kunnanjohtaja 67.

LEMPÄÄLÄ: Ahonen Pentti Johannes ekonomi 33, Ehonsalo Erkki Kalevi ekonomi 36, Keskinen Lauri Johannes koulutoimenjohtaja 48, Kivistö Olavi Kauko teknillinen johtaja 9, Lahtinen Seppo Olavi kauppias 58, Lappi Eero Juhani rakennusinsinööri 48, Leppänen Lasse Eino insinööri 33, Molin Pekka Juhani toim.joht. 101, Mäkinen Risto Ensio lääkäri 2, Mölsä Heikki Juhani varatoim.joht. 2, Pakkanen Jukka Matti toim.joht. 58, Pulkkinen Pekka Juhani LKT 75, Puskala Jukka Antero toim.joht. 2, Reinikainen Jari Petri aluejohtaja 64, Salaluoto Kalevi Ensio toimistopäällikkö 101, Vahila Jukka Antero toim.joht. 101, Yli-Kerttula Urpo apul. ylilääkäri 91, Österman Hannes Ilmari dir. cant. 48.

LEPPÄVIRTA: Asiakinen Tarmo Antero markkinointipääll. 48, Nyyssönen Pentti Olavi liikkeenharjoittaja 97, Pirhonen Teuvo Kalervo koulunjohtaja 97, Pätiälä Ilkka Risto KTM 114.

( Fonte: http://www.der-stuermer.org )

Vapaamuurarius Ideologia, organisaatio ja politiikka

Vapaamuurarius

Ideologia, organisaatio ja politiikka

(KUVAT SUOMENTAJAN LISÄÄMIÄ, KIELI VANHAHTAVAA, KUTEN ALKUPERÄISKIELELLÄKIN)

Suomennos: Fenrir

Salaisen poliisin ja turvallisuuspalvelun, nykyisen SS-Obergruppenführerin
ja poliisin johtajan, tri. Kaltenbrunnerin kirjoittamalla esipuheella

Dieter Schwarz

Berliini 1944

—————————————————

NSDAP:n keskuskustantamo

Kuudes painos
101-130 tuhatta kappaletta
Kaikki oikeudet pidätetään
Paino: K&H Greiser Rastatt (Baden)

Esipuhe kuudenteen painokseen

Niiden henkisten voimien joukossa, jotka salaisesti toimivat Saksan vihollisten ja heidän liittolaistensa leirissä tässä sodassa, kuten edellisessäkin, seisoo vapaamuurarius, vaara, jonka toimia Führer on toistuvasti painottanut puheissaan.

Tämä kirjanen, joka nyt tuodaan saksalaisten ja eurooppalaisten saataville sen kolmannessa versiossa, on tarkoitettu valaisemaan tätä vihollista, joka toimii varjoissa. Vaikka vapaamuurarillisten järjestöjen toimille on laitettu piste useimmissa Euroopan maissa, vapaamuurariudelle täytyy antaa erityistä huomiota edelleen, ja erityisesti sen jäsenistölle, kuten sen poliittisille toimille ylikansallisessa mittakaavassa. Kesän 1943 tapahtumat Italiassa osoittavat jälleen kerran sen latentin vaaran, jota yksittäiset vapaamurarit, jopa heidän vapaamuurarillisten järjestöjensä tuhouduttua, edustavat. Vaikkakin vapaamuurarius kiellettiin Italiassa jo niinkin aikaisin kuin 1925, se on pitänyt yllä huomattavaa poliittista vaikutusvaltaa jäsenistönsä kautta ja se on jatkanut vaikutusvaltansa käyttöä salassa. Vapaamuurarit näin ollen seisoivat italialaisten pettureiden eturiveissä ja uskoivat olevansa kykeneviä murskaamaan fasismin kriittisellä hetkellä, häpeämättä pettäen Italian kansan. Tämän kirjasen kolmannen version tarkoituksena on tarjota selvempää tietoa tästä vapamuurarillisen korruption muodostamasta vaarasta ja pitää tahtoa itsepuolustukseen elossa.

Tri. Kaltenbrunner
SS-Gruppenführer
Poliisin johtaja

 

Esipuhe 1.-4. painoksiin (1938)

Tämän teoksen tarkoitus on käsitellä vapaamuurariuden periaatteellisia ongelmia perusteellisella tavalla. Teos ei väitä olevansa täydellinen; pikemminkin se pyrkii tarjoamaan RF:n turvallisuuspalvelun, SS:n, ja Salaisen valtionpoliisin autenttisiin arkistomateriaaleihin perustuvaa dokumentaatiota, valistaen näin yleisöä vapaamuurariuden muodostamasta uhasta useiden vuosisatojen aikana. Vapaamuurariuden ja kansallissosialismin sovittamattoman ideologisen ristiriidan yksityiskohtainen kuvaus, joka perustuu käytettävissä olevan arkistomateriaalin täydelliseen käyttöön, jääköön myöhempiin teoksiin.

Heydrich
SS-Obergruppenführer

Esipuhe viidenteen korjattuun painokseen

Vuonna 1942 maailman vapaamuurarius juhli 225. perustamisensa vuosipäivää. Kuten 200. vuosipäivänä, 225. vuosipäivää juhlittiin sota-aikana — sodan aikana, jonka syttymiseen vapaamuurarius jälleen oli osittain syyllinen. Mutta kuinka erilainen tilanne olikaan vapaamuurariudelle verrattuna vuoteen 1917! Silloin se oli vaikutusvaltansa huipulla ja nautti mittaamatonta poliittista valtaa. Tänään, hyvin eri tavalla, sitä vaaditaan tilille tekosistaan: Euroopan terveet kansakunnat ovat päässeet vapaamuurarillisen ideologian korruptoivasta myrkystä; vapaamuurariuden suuret voimat ovat kärsineet vakavia takaiskuja ja niiden täytyy edelleen odottaa päiviensä päättymistä Euroopassa.

Poliittinen kehitys tämän tekstin ensimmäisestä julkaisusta on osoittanut niiden lausumien todenperäisyyden, jotka se sisältää. Jälleen kerran, maailman vapaamuurarius on nostattanut voimiaan rodullisesti terveitä liikkeitä vastaan, samalla vaatien noiden liikkeiden täydellistä hävittämistä.

Tietoisuus, joka Euroopan vironneiden kansojen täytyy pitää yllä liberaalin vapaamuurarillisen ajattelutavan hajoittavan korruption uudelleen järjestäytymisen ja otteen vallasta uudelleen saavuttamisen estämiseksi, on pakottanut kirjoittajan julkaisemaan korjatun ja laajennetun painoksen saksalaista ja eurooppalaisia kansoja varten, osallistuakseen vaatimattomalla tavalla Euroopan kansakuntien yhteisön henkiseen parantumiseen.

Dieter Schwarz

Osa 1.: Historiallinen alkuperä

I.

Juutalais-itämainen alkuperä

II.

Vapaamuurariuden kehittyminen Saksan ulkopuolella 18. vuosisadalla

1. Kehitys englantilaisista työlooseista 17. ja 18. vuosisadoilla (kiltaan kuulumattomat jäsenet
kivenhakkaajien killoissa – “vapaamuurari” -sanan alkuperä – Lontoon suurloosi
1717 – “muinaiset velvollisuudet”)

2. Vapaamuurariuden kehitys Ranskassa (“valistuksen aika” ja Ranskan vallankumouksen ajatus –
juutalaisten tunkeutuminen englantilaisiin ja ranskalaisiin looseihin – juutalaiset instituutiot korkeimmilla asteilla)

3. Vapaamuurariuden kehitys Saksassa juutalaisten vapauttamiseen asti

a) englantilaiset vaikutteet

b) romaaniset vaikutteet

c) saksalaisen vapaamuurariuden kehitys spekulatiivisen filosofian vaikutuksesta
(saksalainen idealismi 18. vuosisadalla – vapaamuurariuden tarkoituksen muuttuminen
– Goethe ja vapaamuurarius – Saksan vapaussotien aikakausi)

III.

Vapaamuurariuden kehitys 19. ja 20. vuosisadoilla

1. Vapaamuurariuden osallistuminen vuosien 1789, 1830 ja 1848 vallankumouksiin
(vapaamuurarien tehtävä Ranskassa – demokratia ja tasavalta – paluu entiseen
– 1830 – 1848 – Napoleon III ja vapaamuurarien vastustus)

2. Juutalaisten tunkeutuminen porvarilliseen yhteiskuntaan loosien avulla (juutalaisten taistelu
tasa-arvosta – vapaamuurarillinen humanitarismi ja juutalaiskysymyksen suvaitseminen – juutalainen
loosi Frankfurt am Mainissa 1807 – juutalaisten pääsy Birkenfeldiin 1845)

3. Kehitys Saksan ulkopuolella 1870-1914

4. Saksan vapaamuurariuden asenne tänä aikana.

IV.

Kansainvälinen vapaamuurarius ja maailmansota

1. Loosien asenne entente-valtioissa (Saksan ja sen liittolaisten parjaaminen
– vapaamuurarien kongressit – vapaamuurarien rauhanpropaganda)

2. Loosien vaikutusvalta ja niiden korruptoiva työ – internationalistinen ajattelu – kenttäloosit)

Osa 2: Vapaamuurariuden organisaatio, työtavat ja päämäärät

I.

Organisaatio

1. Johannesloosit alimpana asteena.

2. Korkeampien asteiden loosit

3. Yhteys Johannes-vapaamuurariuden ja korkeampien asteiden vapaamuurariuden välillä

4. Vapaamuurariuden ylikansalliset järjestöt

5. Vapaamuurarilliset järjestöt Saksassa, entisessä Itävallassa, entisessä Tsekkoslovakiassa ja entisessä Puolassa:
a) Saksassa
b) entisessä Itävallassa
c) entisessä Tsekkoslovakiassa
d) entisessä Puolassa

II.

Vapaamuurariuden kaltaiset järjestöt

Odd Fellows

Order of Druids

Schlaraffia

Rotary Club

III.

Vapaamuurariuden naamioitu työ muissa järjestöissä

IV.

Ideologiset päämäärät.

1. Vapaamuurariuden peruskäsitteet (humanitarismi ja suvaitsevaisuus-veljeyden kansainvälinen
ketju – rodullisten ja kansallisten erojen kieltäminen, vapaamuurarillinen kosmopolitismi,
liberalismi ja demokratia)

2. Vapaamuurariuden kasvatukselliset metodit (kasvatuspäämäärät – vapaamuurarillisen kasvatuksen
metodit ja lopputulokset – rituaali – symbolismi – vapaamuurarilliset puheet, merkit ja
rakennuskivet – vapaamuurarilliset kirjoitukset)

V.

Vapaamuurariuden ja muiden ylikansallisten voimien välinen suhde

1. Vapaamuurarius ja kirkko (vapaamuurarius vastakirkkona – katolilaisuuden ja vapaamuurariuden
kamppailu – Paavin vapaamuurariuden kieltävät bullat – yhdistymispyrkimykset – Aachenin konferenssi 1928)

2. Vapaamuurarius ja juutalaisuus

3. Vapaamuurarius ja marxilaisuus (vapaamuurarius porvarillisena, demokraattis-liberaalina marxilaisuuden
etuvartiona – kommunismi ja vapaamuurarius – vapaamuurarilliset lausunnot kommunismista)

Osa 3: Vapaamuurarius kansallissosialismin vastustuksen muotona

I.

Vapaamuurarius ja fasismi (fasismin taistelu “vihreää käärmettä” vastaan – vapaamuurariudenvastainen
laki vuodelta 1925 – suurmestari Torrigiani vastaan fasismi – Mussolini ja vapaamuurarius)

II.

Vapaamuurarius ja kansallissosialismi

1. Kansallissosialistiset johtajat vapaamuurariudesta (Adolf Hitler –
Alfred Rosenberg – Herman Goering – Reichsleiter Buch)

2. Valtion ja puolueen haarojen lait ja säädökset looseja vastaan ja
puolue vastaan vapaamuurarilliset loosit ja järjestöt Saksassa

3. Kansallissosialismin taistelu vapaamuurariutta vastaan (loosien vapaaehtoinen
hajoittaminen, vanhojen preussilaisten loosien asenne – loosien puolustuskomiteat)

4. Maailman vapaamuurariuden taistelu kansallissosialismia vastaan. (Keskustelunaiheet
vapaamuurari- ja emigranttikongresseissa – boikottipropaganda – Kansanrintaman työ)

5. Yhteenveto (sovittamaton ristiriita kansallissosialismin ja vapaamuurariuden välillä)

Osa 1.: Historiallinen alkuperä

I.

Juutalais-itämainen alkuperä

Vapaamuurarius on kansallissosialismille vihamielisyyden ideologinen muoto, jonka merkitys, viimeisen kahden vuosisadan historiallisen kehityksen aikana, täytyy lukea verrattavaksi muiden ylikansallisten organisaatioiden vaikutusten kanssa, kuten poliittiset kirkot, maailmanjuutalaisuus ja marxilaisuus. Nykyisessä muodossaan sitä täytyy tarkastella porvarillis-liberaalina maailmanjuutalaisuuden etujoukkona.

Se korruptoi kaikkien hallitusmuotojen perustat, jotka perustuvat rodullisiin ja kansallisiin näkökulmiin ja antaa juutalaisille mahdollisuuden saavuttaa sosiaalinen ja poliittinen tasa-arvoisuus ja tekee näin ollen tietä juutalaiselle radikalismille sen vapauden, tasa-arvon ja veljeyden sekä kaikkien kansojen solidaarisuuden, Kansainliiton, pasifismin ja kaikkien rotuerojen hylkäämisen periaatteiden tukemisen kautta.

Kansainvälisten kontaktiensa ja riippuvuussuhteidensa avulla vapaamuurarius sekaantuu kaikkien kansojen ulkopoliittisiin suhteisiin ja tavoittelee hallinnollisten johtajien kautta salaista ulkomaan- ja maailmanpolitiikkaa, joka ei enää pysy hallituksen jäsenten kontrollissa.

Henkilökohtaisen vaikutusvaltansa sekä taloudellisen suosimisensa kautta vapaamuurarius takaa sen, että kaikki julkisen-, taloudellisen- ja kulttuurielämän paikat täytetään loosiveljillä, jotka tosiasiassa muuttavat vapaamuurariuden käsitteet toiminnaksi.

Kansallissosialistinen valtio on tuhonnut vapaamuurariuden järjestöt Saksassa ja on myös antanut nostetta samantapaisille toimille monessa muussa Euroopan maassa tämän sodan aikana. Mutta liberaali, vapaamuurarillinen ajattelumalli elää edelleen entisissä loosiveljissä. Lisäksi on vielä vaara, että vapaamuurarilliset ajatukset tekevät vastaiskun niiiden loosiorganisaatioiden kautta, jotka ovat maissa, joissa vapaamuurarit ovat edelleen vapaita tavoittelemaan päämääriään häiriöttä.

Niinpä tämän vihollisen tutkiminen ja perusopetuksen tarjoaminen siitä kaikille rotuveljille ei ole pelkästään asia, jossa on kyse mielenkiintoisten historiallisten kysymysten pohtimisesta; vaan ennemmin se on välitön velvollisuus taistelussa vihollistamme vastaan.

Vapaamuurarillisen symbolismin taustat

Vapaamuurarius on tiukasti liittoutunut juutalaisuuden kanssa, eikä pelkästään organisaationsa kautta. Jopa vapaamuurariuden symbolismi viittaa juutalaisuuteen tapojensa sekä hepreaan sanojensa ja merkkiensä kautta todellisena lähteenään. Vapaamuurarillinen käsiteuniversumi on heijastus juutalaisesta Lähi-Idän kuvituksesta ja käsitteistä.

Jahweh

Vanhan testamentin ajattelun pääkohta on Yahwehssa juutalaisten “jumalana”: Itseasiassa usko moniin kansallisiin jumaluuksiin menestyi juutalaisten keskuudessa, joista Yahweh oli vain täysin merkityksetön aavikkojumala, kunnes hän valitsi “kansansa” (Israelin paimentolaisheimon), jonka avulla hän voisi kukistaa kaikki muut jumalat ja saavuttaa maailman hallinnan. Myöhemmässä juutalaisuudessa Yahweh oli ensin ylijumala, sitten ainoa jumala; mutta hänen alkuperäinen luonteensa säilyi täysin entisellään. Juutalaisuudelle nimi “Yahweh” tarkoittaa maailman orjuuttamista (katso Jesajan luku 60. jne.)

Temppeli

Yahweh-konseptin kehittymisen myötä juutalaisen uskonnollisen kultin keskittyminen tuli viedyksi loppuun. Monien Kanaanin maassa olleiden uhripaikkojen sijaan tuli yksi ainoa: ensin Shilo (myöhemmin Jerusalem); sitten kuninkaallinen teltta ja myöhemmin Salomonin temppeli, jota pidettiin Yahwehn talona. Aivan kuten Yahweh itsekin, Temppelistä tuli juutalaisten maailmanhallintasuunnitelmien symboli (katso Hesekiel, luvut 40-48; katso myös Uusi testamentti, Johanneksen ilmestys, luku 21).

Babylonian vankeuden jälkeisenä ajanjaksona “profeetallinen juutalaisuus” täydentyi papillisilla “lainopetuksilla” (Toora) sekä “Viisauden kirjoilla” (Chokmah). “Porvarillinen hyveellisyys” ja sosiaalinen järjestys ammennettiin naapurikulttuureilta raskaasti lainaamalla, kun Yahweh sai kosmisen luonnehdinnan “Maailman suurena rakentajana”. Samaan aikaan raivattiin tie internationalistisille asenteille (messiaanisten opetusten levittämiselle).

Mysteerit

Syyrialais-foinikialaisten “mysteerien” hengelliset asenteet sulautuivat Vanhan testamentin ajatteluun suunnilleen Kristuksen syntymän aikoihin. Mysteerit omaksuivat “synnintunnon”: sisäisesti repaleisen ihmisolennon, jolle “jumalallinen armo” myönnettiin mystisten, siis salaisten sanojen, merkkien ja rituaalien kautta saavuttamalla näin “pelastus” ja henkilökohtainen “ikuinen rauha”. Kaikki “paha” liitettiin “Paholaiseen” (dualismi). Nämä käsitteet, joskus esitettynä suuresti kuvailtuina, heijastuivat juutalaisista “apokryfeistä” ja uuden testamentin teksteistä suunnilleen Kristuksen syntymän aikoihin kuten myös “gnostilaisissa” kirjoituksissa sitä seuranneena ajanjaksona.

Tämä koko käsitemaailma sai uuden piristysruiskeen vapaamuurariuden symbolismin ja opetuksien kautta. Hiramin legenda, Temppelin symboli uskonnollisine kirjoituksineen, rohkeuden mittaaminen loosiin pääsyn myöntämiseksi, symbolinen kuolemarituaali ja salaiset tunnistamismerkit muodostavat havaittavaan ja visuaaliseen tapaan sen, mikä myöhemmin paljastuu heidän opetuksissaan (ihmisen muokkaaminen rosokivestä silokiveksi, jotta voidaan rakentaa “ihmisyyden temppeli”, “messiaaninen” “rauhan valtakunta” ja “maailman veljeys”, kaikkien luonnollisten, rodullisten ja poliittisten muurien hylkääminen “maailman veljeydessä”). Symbolit ja opetukset eivät kuitenkaan ole yhdenmukaisesti alkuperäisiin muotoihin perustuvia, vaan ne esittävät värikkään sekoituksen aineksia suurimmasta mahdollisesta joukosta opetuksia (synkretismi), mikä tekee paljon vaikeammaksi todistaa heidän alkuperäänsä missään tietyssä tapauksessa.

Juutalaisen ajattelutavan kantaja

Tämä Lähi-Idän käsitemaailma tuotiin ensikertaa koko länteen kirkon kautta, joka uskollisesti vartioi juutalaista “perintöänsä”. Arabialainen Islamin vaikutus alkaen seitsemänneltä vuosisadalta, ristiretkien kokemukset alkaen 11. vuosisadalla kuten myös juutalaisten filosofien vaikutus (Ibn-Gebirol, Maimonides, kabbalistit) alkaen 12. vuosisadalta, johtivat vahvempaan tämän juutalaisuudesta ammentavan käsitemaailman tulemiseen. Juutalaiset asenteet näin ollen palasivat läntiseen näkökenttään sen jälkeen kun ne ensin oli ajettu pois saksalaisen skolastisismin toimesta.

“Kristityt kabbalistit” (Pico de Mirandola) omaksuivat erityisen arvovallan akateemisessa maailmassa ja renessanssin uskonnollisissa yhteisöissä.

Skolastikot omistautuivat ensisijaisesti heprealaisille teksteille, joissa koko eksentrinen “salaisuuksien” ja outojen näkemysten etsiminen saattoi esittää osaa. Nämä pyrkimykset välittyivät Saksaan Johannes Reuchlinin ja muiden kautta. Salaseuroja perustettiin, jotka pyrkivät rakentamaan juutalaisia fantasioita teologisilla elementeillä systeemiksi alkemian, matematiikan, astronomian ja astorologian kuten myös taikuuden avulla.

II.

Vapaamuurariuden kehittyminen Saksan ulkopuolella 18. vuosisadalla

1. Kehitys englantilaisista työlooseista 17. ja 18. vuosisadoilla

Kontrastissa läntisten rakennustyömaakoppien ja läntisten kivenhakkaajien ja kivenhakkaajaliittojen sekä itämaista ammentavan historiankuvan kanssa voidaan tarkastella Regius Manuscriptiä vuodelta 1390 sekä Cooke Manuscriptiä vuodelta 1450, kahta vanhinta käsikirjoitusta keskiaikaisista englantilaisista rakennusmiehistä. Nämä asiakirjat käsittävät, korporatiivisena kansanperinteenä, tiivistelmän, legendamaisessa muodossa säilytettynä, asetuksista koskien käyttäytymistä yhtiön sisällä sekä toverillisten velvollisuuksien täyttämistä toisia ammattimiehiä kohtaan. Näitä kahta vanhinta asiakirjaa mukailtiin monissa muissa seuranneissa samantyyppisissä asiakirjoissa. On merkittävää, että korporatiivinen kansanperinne oli aina erittäin vahvasti perustunut ja vielä hyvin yksityiskohtaisella tavalla, Vanhan testamentin lagenda- ja käsitemaailmaan. Vapaamuurarit väittävät, että nämä Vanhan testamentin perustukset toivat yhtiöihin “oppineet”, jotka huolehtivat englantilaisten yhtiöiden hengellisestä hyvinvoinnista pastoreina.

Kiltoihin kuulumattomat jäsenet kivenhakkaajalooseissa

Nämä “oppineet” esittivät myös toista merkittävää roolia vapaamuurariuden kehityksessä. He olivat ensimmäiset ei-korporatiiviset jäsenet korporatiivisissa piireissä, yhdessä yhtiöiden ylimystöön kuuluvien patruunoiden kanssa, jotka olivat ottaneet kiltojen edustuksen tehtäväkseen viranomaisten edessä ja joilla oli nimitysoikeus näiden kiltojen kautta. Ajan mittaan kehittyi tilanne, jossa nämä patruunat ja oppineet toivat ystäviä ja sukulaisia kiltoihin jäseniksi, jotka olivat saaneet samaan aikaan nimityksen loosit. Tämä päti erityisesti kivenhakkaajaloosien kohdalla.

Niinpä jo niinkin aikaisin kuin 17. vuosisadan alkupuoliskolla voimme havaita suuren määrän tällaisia ei-korporatiivisia jäseniä monissa korporatiivisissa looseissa. Näissä piireissä ammatillisen- ja kiltatoveruuden käsite väheni rajusti taustalle sosiaalisuuden alta. Ulkoisesti tätä kehitystä luonnehti tosiasia, että nämä loosit muuttivat päämajansa pois kiltahalleista tavernoihin.

Sanan “vapaamuurari” alkuperä

Uskomus, että kiltamuurareiden ja hyväksyttyjen, mutta kiltaan kuulumattomien loosin jäsenten välinen kontrasti löysi tiensä termiin “vapaat ja hyväksytyt muurarit”, on perusteeton. Tätä määritystä käytettiin kaikista loosin jäsenistä, jopa kiltoihin kuuluvista jäsenistä.

17. vuosisadan loppuun mennessä löydämme termin “vapaamuurari” jo yleisessä käytössä, kuten monet aikakauden tekstit ja opiskelijavitsi Dublinin Trinity Collegessa 1688 osoittavat. Teksteissä ja kuvauksissa 17. vuosisadalta näemme myös kiltaan kuulumattomia jäseniä looseissa jo hatrjoittamassa symbolista vapaamuurariutta.

Lontoon suurloosi 1717

Vuonna 1717 alkoi vapaamuurariuden historiassa uusi ajanjakso. Tänä vuonna neljä lontoolaista loosia sulautui “Lontoon ja Westminsterin suurloosiksi” juhliakseen suojeluspyhimystään Johannes Kastajaa toveruudessa ja arvokkaalla tavalla. Kuitenkin sulautumisen perusteet olivat puhtaasti sosiaalisia.

On tärkeää, että tässä vaiheessa ei ollut enää korporatiivisia muurareita tämän uuden suurloosin virkailijoiden joukossa. Luotettavaa tietoa tämän uuden järjestön varhaisista vuosista ei ole saatavilla.

Vapaamuurarillinen henkilöstöpolitiikka

Vuonna 1721 Lontoon suurloosi onnistui voittamaan puolelleen monia englantilaisen korkean aristokratian jäseniä. Montagun herttua saatiin suurmestarin virkaan. Näin alkoi kehitys, joka on ollut luonteenomaista englantilaiselle vapaamuurariudelle aina tähän päivään saakka. Koska aina näistä ajoista lähtien englantilaisen vapaamuurariuden tavoitteena on aina ollut voittaa puolelleen käännynnäisiä aristokratiasta, suurisuuntainen vapaamuurarillinen jäsenpolitiikka sai alkunsa, jonka tavoitteena on asettaa vapaamuurareita kaikkiin johtaviin asemiin brittiläisessä imperiumissa; näinpä ei voi juuri olla epäilystä konfliktista vapaamuurariuden ja brittiläisen hallinnon johtajuuden välillä. Tämä osoittaa todeksi otaksunnan, että Englanti käyttää vapaamuurariutta työkaluna maailmanpolitiikassa. Englantilaisten vapaamuurarien voima kävi selväksi 1799, kun he ensimmäisen kerran saivat salaseurat kieltävän lakialoitteen torjuttua Englannin parlamentissa ja muutoksen siihen, joka nimenomaan jättää vapaamuurarit sen vaikutuksen ulkopuolelle.

Muinaiset velvollisuudet

Montagun herttuan ehdotuksesta, sekä Whartonin suurmestariuden valvonnassa, ilmestyi ensimmäinen vapaamuurariuden säännöt sisältävä kirja, tekijänä oppinut Anderson. Kirjan pääosa, niinsanotut “muinaiset velvollisuudet”, joka vaikutti merkittävästi vapaamuurariuden myöhempään kehitykseen, kehitettiin ensimmäistä kertaa periaatteiksi. Yhdessä “Vapaamuurariuden muinaisten maanmerkkien kanssa”, joka on yhteenveto vapaamuurarillisista laeista ja perinteistä, “Muinaiset velvollisuudet” ovat edelleen tämän päivänvapaamuurariuden ideologisena suuntana.

2. Vapaamuurariuden kehitys Ranskassa

Vapaamuurarius saavutti Ranskan englantilaisten maahanmuuttajien välityksellä. Vuonna 1725 perustettiin ensimmäinen loosi englantilaisen pitämään majataloon. Toinen vapaamuurarillinen loosi avatiin 1729. Vapaamuurarius levisi hyvin nopeasti Ranskassa. Toisin kuin Englannissa, kehitys ei ollut niin yhdenmukaista. Voidaan erottaa kaksi 18. vuosisadan ranskalaisen vapaamuurariuden kehityslinjaa.

Valistuksen aika

Toinen linja toimi spekulatiivisesti ja kasvatuksellisesti. Siihen kuului erityisesti Ranskan vallankumouksen eturivin intellektuelleja ja ajattelijoita kuten Paine, Montesquieu, Voltaire, Mirabeau, Marat, Lafayette, Philippe Egalite ja Abbe Sieyes.

Ensyklopedistit

Pariisissa toimi vuodesta 1769 lähtien ensyklopedistien loosi, jota kutsuttiin “Ninsin sisaruksiksi”. Tämän loosin jäsenten joukossa olivat Helvetius, Lalande, Benjamin Franklin, Count La Rochefoucauld, d’Alembert, Camille Desmoulins, Diderot sekä Brissot.

Ranskan vallankumouksen ajatusmaailma

Tässä vaiheessa Ranskan vallankumouksen pääperiaatteet ja ajatukset saivat luonteenomaiset piirteensä ja niitä kehitettiin pidemmälle. “Vapauden, veljeyden ja tasa-arvon” iskulause, kaikkien ihmiskasvoja kantavien välisen tasa-arvon periaate ja ihmisten yleismaailmallisten oikeuksien periaate kehitettiin tässä loosissa ja sitä edistettiin agressiivisesti vallankumouksellisessa hengessä. Kaikkien arvojen päälaelleen kääntäminen astui esiin. Absolutistisen hallitusmuodon ja vapaamuurarillisen demokratian ja tasavaltalaisuuden vastustaminen oli erityisen kiistan aiheena näissä konflikteissa.

Tämä suunta saavutti kliimaksinsa ja samaan aikaan tilapäisen päämääränsä onnistuneesti, siis Ranskan vallankumouksen. Ranskassa toimi 629 loosia, joista 65 pelkästään Pariisissa.

“Veljeskunta” -käsite

Samaan aikaan toisenlainen aalto kuitenkin saavutti ranskalaisen vapaamuurariuden, joka omasi enemmänkin katolilaisen luonteen. Tämä aalto pyrki johtamaan vapaamuurariutta enemmän keskiaikaisten veljeskuntien suuntaan. Scot Ramsayta, brittiläisen kruununtavoittelijan opastajaa, täytyy pitää heidän pääedustajanaan. Hän oli Fenelonin arkkipiispan ystävä, joka kääntyi katolilaisuuteen Fenelonin neuvosta, tullen näin Lazariittien veljeskunnan jäseneksi. Koska monet katolilaiset papit kuuluivat vapaamuurarillisiin looseihin tänä aikana, voidaan olettaa, että katolilaiset yrittivät muuttaa vapaamuurariuden tarkoituksen sisältäpäin tehdäkseen myös sen toimista kirkolle hyödyllisiä.

Korkeammat asteet

Tästä aallosta syntyi pian hyvin monimutkainen korkeampien asteiden järjestelmä, joka levisi aktiivisesti koko ajanjakson.

Tarkka kuuliaisuus

Tässä yhteydessä täytyy mainita, että “Tarkan kuuliaisuuden” perustajan Saksassa, paroni von Hund und Altengrotkaun, on täytynyt olla yhteydessä näiden piirien edustajien kanssa ollessaan Pariisissa. Myöskin hän kääntyi katolilaisuuteen. “Tarkka kuuliaisuus” oli korkeampien asteiden järjestelmä, joka saksalaisten loosien maailmassa onnistui saavuttamaan suurta vaikutusvaltaa aikanaan ja joka tähtäsi kaiken vapaamuurariuden muokkaamiseen ritarillisten veljeskuntien yhteyteen. Sen jäsenet olivat velvollisuuden sitomia erityiseen rajoittamattomaan velvollisuuteen tarkinta kuuliaisuutta ja alistumista ( stricta observantia ) kohtaan “kuuliaisuuden osoituksen” kautta.

Juutalaisten tunkeutuminen englantilaisiin ja ranskalaisiin looseihin

Suvaitsevaisuus, joka on ankkuroitunut “muinaisiin velvollisuuksiin” ja jota kehitettiin edelleen yhdessä vapaamuurarillisen humanismin kanssa valistuksen ajan Ranskassa, mahdollisti juutalaisten tunkeutumisen porvarilliseen yhteiskuntaan vapaamuurariuden avustuksella hyvin aikaisessa vaiheessa Englannissa ja Ranskassa ja näin emansipaation saavuttamisen. Vuosina 1723 ja 1725 juutalaiset nimet näkyvät jo englantilaisten vapaamuurariloosien jäsenluetteloissa. Vuonna 1732 eräs loosi siirsi kokouksen lauantai-illasta sunnuntaille vain mahdollistaakseen juutalaisten jäsenten osallistumisen loosin työhön. Juutalainen vaikutus näyttää olleen melko suuri tänä aikana, siitä päätellen, että niinkin aikaisin kuin 1732 katupuhuja Henley piti puheen, jossa hän hyökkäsi “juutalaisvapaamuurareita” vastaan. “Muinaiset vapaamuurarit”, jotka ilmestyivät kuvioihin 18. vuosisadan puolivälissä, omasivat erityisen rukouksen juutalaisia looseja varten.

Juutalaiset korkeampien asteiden organisaatiot

Ranskassa tämä kehitys kulki eteenpäin paljon nopeammin ja päättyi Ranskan vallankumoukseen, joka toi täydellisen sosiaalisen sekä poliittisen tasavertaisuuden juutalaisille.

Monia korkeampien asteiden järjestelmiä kehitettiin koko 18. vuosisadan puolivälin ajan business-nälkäisten juutalaisten toimesta ja myytiin “salaisena oppina” korkeaan hintaan.

3. Vapaamuurariuden kehitys Saksassa juutalaisten vapauttamiseen asti.

a) Englantilaiset vaikutteet

Ensimmäinen loosi, joka myöhemmin otti nimen “Absolom” ja toimi suoraan Lontoon suurloosin alaisuudessa, perustettiin Hampurissa 1737 vapaamuurari Charles Sarryn johdolla. Englantilainen vaikutus oli näkyvää loosin jäsenpolitiikassa, mikä oli valtion johtajien ja vaikutusvaltaisten henkilöiden käännyttämistä.

Tämä johti yritykseen käännyttää Preussin kruununperijä, josta myöhemmin tuli Fredrik Suuri ja jota ohjattiin vapaamuurariutta kohti hyvin taitavalla tavalla, mutta joka menetti kiinnostuksensa vapaamuurariuteen ensimmäisenä hallitusvuonnaan ja jota ei juuri näkynyt loosien toiminnassa seuranneina vuosina.

Englantilaista vaikutusta seurasi myös loosien perustaminen Braunschweigiin, Bayreuthiin, Meiningeniin, Breslauhun sekä Frankfurt am Mainiin.

b) Romaaniset vaikutteet

Ranskalaisilla vaikutteilla oli johtava rooli saksilais-puolalaisen marsalkka Rutowskin loosien perustamisessa Saksiin ja Böömiin. Kuten jo todettiin, monet korkeampien asteiden loosit tunkeutuivat Ranskasta Saksaan.

Sekaannus 18. vuosisadan saksalaisissa looseissa

Näiden toisistaan eroavien suuntausten konflikti aiheutti uskomatonta sekaannusta saksalaisissa looseissa 18. vuosisadalla, huipentuen paroni von Hundin “Tarkassa kuuliaisuudessa”, skottilaisissa looseissa, Clermont-Rosachenin järjestelmässä, “Afrikkalaisissa mestariarkkitehdeissä” ja “Uusissa kultaristiläisissä ja ruusuristiläisissä” sekä monissa muissa järjestöissä.

Illuminati

Se, että myös poliittiset vaikutukset tulivat vääjäämättä esiin, erillään innostuksesta ritarillisiin veljeskuntiin ja mysteerien etsimiseen, oli selvää. Tässä merkittäviä ovat Bischoffswerderin ja Woellnerin alaisten ruusuristiläisten työ ja pyrkimykset, joilla oli hallussaan suuri vaikutusvalta Preussin pääministerissään kuten myös Ingolstadtilaisen Adam Weishauptin Illuminati -veljeskunnassa, joka herätti suurta huomiota. Weishaupt tunnettiin ateistisista ja vallankumouksellisista taipumuksistaan, kuten myös yhteyksistään Ranskan vallankumoukseen. Tosiasia on, että Weishaupt, entinen jesuiitta-oppilas, rakensi veljeskuntansa jesuiittamallin mukaisesti, korjasi muutaman vapaamielisen kirjan, joissa hän väitti, että Illuminatin tulisi asteittain miehittää kaikki vaikutusvaltaiset virat toimiakseen veljeskunnan tarkoitusperien hyväksi. Paroni von Kniggen avulla hän onnistui huomattavissa määrin laajentamaan veljeskuntansa perustaa vapaamuurariuden avulla. Weishaupt kantoi veljeskunnallista nimeä “Spartacus”. Jesuiittojen puolesta, jotka jälleen kerran onnistuivat saavuttamaan vaikutusvaltaa, Illuminatin veljeskunta kiellettiin Baijerissa 1784 ja monet sen jäsenistä pidätettiin. Weishaupt kuitenkin onnistui pakenemaan ystäviensä avulla. Vapaamuurarillisten lähteiden mukaan hänen toimintansa veljeskunnassa olivat väitetysti lakanneet 1785, mutta huhuja jäi kiertämään koskien sitä, mitä aatteellista toimintaa jatkettiin, erityisesti Ranskan vallankumouksen aikana.

Vapaamuurarius Preussissa

Preussissa vapaamuurarius kehittyi suhteellisen rauhalliseen tapaan toisin kuin muualla Saksassa. Kuitenkin sekaannus “Tarkassa kuuliaisuudessa” vaikutti myös Preussin vanhimpaan suurloosiin, “Suureen kansalliseen äitiloosiin ‘Kolmessa maapallossa’”. Tämä johti “Suuren saksalaisten vapaamuurarien valtionloosin” perustamiseen 1770, jonka takana oli palveluksessa oleva kenraali Johann Wilhelm Kellner von Zinnendorf. Tämän lisäksi “Royal York de l’Amite” -loosi, jonka perustivat ranskalaiset sotavankiupseerit, toimi Englannin suurloosin alaisuudessa. Rituaaliensa muuttamisen jälkeen, jonka sai aikaan capucinilaismunkki Ignaz Aurelius Fessler, se otti nimen “Preussin suurloosi” tai “Royal York Ystävyyden puolesta”. Nämä kolme preussilaista suurloosia, joihin myöhemmin alettiin viitata varsinaisina “vanhoina preussilaislooseina”, saivat erikoisaseman vuoden 1798 “salaisten seurojen” vastaisen lain suhteen.

c) Saksalaisen vapaamuurariuden kehitys spekulatiivisen filosofian vaikutuksesta

Vapaamuurarilliset kirjoitukset, erityisesti ne, jotka on tarkoitettu puolustamaan vapaamuurariutta, mainitsevat usein Saksan historian ja Saksan intellektuellin elämän suurmiehiä, jotka ylläpitivät suhteita vapaamuurariuteen tai jotka olivat itse vapaamuurareita. Fredrik Suuren lisäksi, jonka suhteet vapaamuurariuteen on jo mainittu, nämä miehet olivat enimmäkseen filosofeja ja kirjailijoita saksalaisessa idealismissa 18. vuosisadan viimeisen kolmanneksen aikana, jotka esitetään todellisen vapaamuurariuden kantajina vapaamuurarillisissa kirjoituksissa.

Saksalainen idealismi 18. vuosisadalla

Vapaamuurarit väittävät myös usein, että nämä miehet saivat ratkaisevaa inspiraatioita looseissa ja näin ollen heidän luovuutensa hedelmistä pitää antaa kunnia vapaamuurariudelle. Nämä vapaamuurarilliset näkemykset, jotka esitetään usein hyvin taitavasti, ovat vietelleet monia päättämättömiä rotuveljiä vapaamuurariuteen, kun monet loosien vastustajat ovat menneet niinkin pitkälle, että ovat hyökänneet suuria saksalaisia vastaan, jotka ovat kuuluneet looseihin, yhdessä heidän töidensä kanssa ja kuvanneet heidän jäsenyyttään sietämättömäksi Saksan intellektuellille elämälle ja Saksan historialle, tutkimatta tuon ajan poliittisia ja kulttuurillisia olosuhteita.

Yhdistynyttä Saksaa, joka olisi voinut tarjota näille miehille kansallisen tehtävän, ei ollut tuolloin olemassa. Monet jaetun isänmaan lukuisista prinsseistä olivat kaikkea muuta paitsi ihanteellisia edustajia kansalle. Kirkot olivat täydellisen kalkkiutuneisuuden tilassa. Dogma esti kaiken vapaan ajattelun. Luonnontieteet olivat ensimmäisiä, jotka vapauttivat itsensä kuristusotteesta, joka tappoi kaiken aloitteellisuuden ja ensimmäisiä, joka saavutti kaikkein hienoimmat edistysaskeleet. Humanismin toinen aikakausi näytti sarastavan ja sen kanssa ristiriidat nousivat taas koskien koko ihmislajin kasvatusta ja sen korkeampaa kehitystä.

Porvariston intellektuelli elämä tuohon aikaan ei ollut missään yhteydessä tämän päivän vapaamuurariuden internationalismiin. Ajattelijat vaikuttivat syrjäänvetäytyneiltä kaikista niistä, jotka toisella puolella rajaa omissa pienissä saksalaisissa valtioissaan omasivat samoja näkemyksiä koskien tarvetta vapauttaa itsensä kirkkojen dogmeista ja jotka olivat kyllästyneitä opillisiin kiistoihin. Samaan aikaan he vastustivat absolutismin ylilyöntejä. Schiller ei koskaan ollut vapaamuurari, mutta kuitenkin koki saman kehityksen.

Kristinusko oli jo ymmärtänyt perusteellisesti väärin sekä vääristellyt antiikin humanitarismin ihanteita. Nyt näemme vapaamuurariuden omineen saman konseptin ja muuttaneen sen kaikkien kansojen ja rotujen kieltämisen ideologiaksi, räikeässä ristiriidassa antiikin rodulle perustuneiden käsitysten kanssa. Vapaamuurariuden opinjulistuksissa, aina kun niitä julkistettiin, tämä ristiriita ei ollut millään muotoa kovin ilmiselvää. Aikansa valaistuneille sieluille vapaamuurarius näytti olevan kaikkien parhaitten ihanteiden yhteensulautuma.

Tämän vuoksi Fredrik Suuri, Goethe, Herder, Klopstock, Fichte, Lessing ja monet muut astuivat loosien temppeliin. Tällä tavalla runous ja taiteelliset tuotokset, jotka syntyivät, päätyivät tämän päivän loosien käyttöön vapaamuurariuden mittaamattoman arvokkaina tuotoksina, mutta joilla ei ole mitään tekemistä tämän päivän vapaamuurariuden kanssa.

Muutos vapaamuurariuden tarkoituksessa

Mitä 18. vuosisadan saksalaiset intellektuellit käsittivät vapaamuurariudeksi, oli olemassa vain heidän mielikuvituksessaan ja oli kaukana loosien todellisista olosuhteista ja tarkoitusperistä. Juuri nämä miehet, jotka tänä päivänä esitetään vapaamuurariuden suurien ihanteiden tähtitodistajina, huomasivat tämän pian ja kääntivät selkänsä vapaamuurariudelle.

Fredrik Suuri ei ottanut osaa yhteenkään loosikokoukseen ensimmäisen vallassaolovuotensa (1740) jälkeen ja omaksui kriittisen suhtautumisen monia loositoimintoja kohtaan viimeisinä elinvuosinaan, toivoen niiden toimivan ainoastaan porvariston sosiaalisina yhdistyksinä (katso hänen kirjeensä vuodelta 1779 vapaamuurarien eräiden arvonimien hakemista vastaan). Lessing ja Fichte jättivät loosit suuttumuksesta. Stolbergin veljekset lopettivat ja Herder, joka astui loosiin Riikassa 1766, ei koskaan kutsunut itseään vapaamuurariksi Weimarissa. Se mitä “Vapaamuurariuden suuri käsikirja” kirjoittaa Herderistä sopii kaikkiin suuriin saksalaisiin tuona aikana, kun se lausuu: “Sille järjestön merkityksellisyydelle, perustalle ja tarkoitukselle hän rakensi oman järjestelmänsä, jota hän oli kerran halunnut edistää”.

Goethe ja vapaamuurarius

Se, että Goethe ei ollut tuo innokas loosiveli, jollaisena vapaamuurarit hänet mielellään esittävät, myönnetään avoimesti hyvin tunnetuissa vapaamuurarillisissa lähteissä (“Vapaamuurariuden yleinen käsikirja” ja “Vapaamuurariuden kansainvälinen sanakirja”). On totta, että 1782 hänet ylennettiin mestariksi ja hänet päästettiin sisempään veljeskuntaan, mutta edes vapaamuurarit eivät voi tehdä lausuntoja koskien hänen myöhempää osallistumistaan loosin työhön. Vuoden 1782 loppuun mennessä Weimarin loosi sulki ovensa riitojen vuoksi, jotka syntyivät loosien ja loosiveljien sekaannuksesta. Goethen myöhempi mielipide vapaamuurariudesta näkyy raportista, jonka hän itse on kirjoittanut toimiessaan prinssi Karl Augustin ulkoministerinä, kun loosiveljet Jenassa jättivät hakemuksen loosinsa uudelleen perustamisesta 1807. Siinä hän lausui:

Goethen raportti vapaamuurariutta vastaan

“Vapaamuurarius luo valtion valtiossa. Missä sitä vain alkaakin esiintyä, hallituksen pitäisi pyrkiä hallitsemaan sitä ja tehdä se harmittomaksi. Sen tuominen jonnekin missä sitä ei ole ollut, ei koskaan ole suositeltavaa… ja pienissä kaupungeissa, kuten Rudolfstadtissa, esimerkiksi, sellainen järjestö palvelee eräänlaista sosiaalista tarkoitusta. Täällä Weimarissa me emme tosiaan tarvitse sitä, ja Jenassa pidän sitä vaarallisena, niillä perusteilla jotka yllä mainitsin sekä monilla muilla myös. Kuka tahansa, joka voisi kuvitella samantien jäsenistön kokonaisuutta, josta loosi voi koostua puoli vuotta loosiin hyväksymisen jälkeen, pitäisi asiaa huolestuttavana.”

Merkittävää on, että näitä lauseita ei voida löytää “Yleisestä käsikirjasta” tai “Kansainvälisestä sanakirjasta”, jotka lainaavat kaikkea, joka tukee vapaamuurarillisia väitteitä. Eräästä toisesta Goethen tekstistä, joka on päivätty 1.5.1808, voidaan päätellä, että ainoastaan Sachsen-Weimarin Karl August vaati Amalia Loosin uudelleenavaamista Weimariin, muodollisesti käskien Goethen suorittaa tarvittavat toimenpiteet. Tässä Goethe pikemminkin kutsuu vapaamuurariutta “quasi-mysteereiksi”. Tämän tekstin myötä Goethe piti tehtäväänsä täytettynä, koska muuta tietoa hänen osallistumisestaan loosityöhön ei ole; toisaalta taas hän osoitti pyynnön Amalia Loosin johtajalle 5.10, joka alkaa seuraavasti:

“Teidän korkeutenne tekisi minulle erityisen palveluksen, jos voisitte lukea minut poissaolevaksi jollain diplomaattisella tavalla, joka ei ole sopimaton vapaamuurariudelle ja pidättää minut tehtävistäni seuran suhteen…”

Goethen tämän jälkeen tapahtuneet toiminnot loosin kanssa jäivät sosiaalisiin kohteliaisuuksiin. Niinpä 1830, nimityksensä johdosta Denkversen loosin kunniajäseneksi, hän lähetti pyyntönsä enimmäkseern poikansa Augustin toimiston kautta, joka astui loosiin 1815.

Vapaamuurarien yrityksiä esittää 18. vuosisadan suuret saksalaiset vapaamuurariuden henkisen elämän edustajina täytyy kutsua historian vääristelyksi; koska nämä väitteet on tehty paremman tietämyksen vastaisesti, kuten monet voivat nähdä seuraavasta “Suuren kansallisen äitiloosin ‘Kolmessa maapallossa’” loosimerkinnän lainauksesta, joka on päivätty 7.5.1868:

“Valitus, että intelligentsia on vetäytymässä looseista ei ole uusi. Todellakin suurimmat kirjailijamme ovat esittäneet saman valituksen. Herder oli loosin jäsen vähän aikaa; Lessing vetäytyi pois kuuluttuaan seuraan muutaman vuoden. Fichte teki samoin, Goethe piti yllä ylevää varautuneisuutta ja osallistui loosin työhön vain poikkeustapauksissa, kuten Wielandin muiston kunnioittamisessa, muistopäivissä jne. Schiller ei koskaan astunut seuraan, vaikkakin, kuten hänen kirjeenvaihdostaan Koernerin kanssa voidaan nähdä, hän oli hyvin informoitu veljeskunnan toimista ja päämääristä. Jopa Fredrik Suuri, loosimme perustaja, kääntyi veljeskuntaa vastaan vain muutama vuosi veljeskuntaan liittymisensä jälkeen…”

Saksan vapaussotien aikakausi

Se mikä pätee 18. vuosisadan saksalaisiin runoilijoihin ja ajattelijoihin, pätee myös saksalaisiin vapaustaistelijoihin ja runoilijoihin Napoleonin aikana, kuten Bluecheriin, Steiniin, Gneisenauhun, Schanhorstiin, Schenkendorfiin ja muihin. Jopa nämä miehet antoivat uuden tulkinnan vapaamuurariudesta mielissään: heille siitä tuli suurten ajatusten äärellä olevien miesten seura. Samaan aikaan ja samalla tavalla he ottivat etäisyyttä loosin todellisiin toimiin. Loosien osoittama syvä kunniattomuus ja kansallisen kunnian puute suhteessa kansalliseen tehtävään on todistettavissa Brandenburgin “Fredrik hyveen puolesta” -loosin avulla, joka kuului “kolmeen maapalloon” ja joka lähetti kiertokirjeen vuonna 1808, joka sisältää seuraavat lauseet:

Ranskalaiset upseerit saksalaisissa looseissa

“Mutta kuinka paljon iloa jälleen koimmekaan, kuinka paljon iloisia tunteja taas saimmekaan temppelissä! Kuinka moni kunniallinen mies ja veli astuikaan seuraamme ja piti valaistunutta veljeskuntaa kotinaan! Erityisesti meillä oli ilo vihkiä monta ranskalaista upseeria eri rykmenteistä samaan loosiin ja niinpä toivomme osallistuneemme ihmisyyden, kärsivällisyyden, universaalin veljesrakkauden edistämiseen, yhdistämällä monia kunnollisia miehiä lähemmäksi itseämme…”

Tähän liitetty jäsenluettelo pitää sisällään 16 ranskalaisen upseerin nimet, 96 muun jäsenen joukossa. Tämä veljeily maansa vihollisten kanssa on vieläkin kuvottavampaa kun näkee preussilaisen kapteenin nimen ranskalaisten upseerien nimien seassa ja huomaa loosikirjoista, että kapteeni osallistui loosin työhön ranskalaisten upseerien kanssa.

Napoleonin armeijan ranskalaiset upseerit, jotka myös antoivat hyväksyä itsensä saksalaisiin looseihin, ilmeisesti toimivat selkeän suunnitelman mukaan, kuten ranskalaisen loosin kartasta vuodelta 1809 näkee. Aikansa siviili- ja sotilasloosien lisäksi, jotka on luokiteltu yksiköiden ja palvelushaarojen mukaan, kartta luettelee erityisesti suurloosit Ranskan ulkopuolella, jotka olivat tekemisessä Suuren Orientin kanssa ja vierailut, joita pidettiin edullisina Ranskan armeijan jäsenille. “Preussin” alla kartta kertoo: “Berliini: Suuri kansallinen äitiloosi, kutsuttu ‘Kolmessa maapallossa’”.

Napoleon

Kysymys siitä, oliko Napoleon I vapaamuurari, on kiistanalainen jopa vapaamuurarien itsensä keskuudessa. Selkeitä todisteita ei ole saatavilla. Koko joukko todisteita viittaa siihen, että Korsikalainen ei kuulunut mihinkään loosiin. Kuitenkin Napoleon näyttää olleen kiinnostunut valjastamaan vapaamuurarius poliittisiin tarkoituksiin. Niinpä hän lähetti suuren osan marsalkoistaan looseihin: Massenan, Augeraun, Serruriwerin, Moreaun, Kellermannin, Mortierin, Monceyn, Soyultin, Oudinotin, Lefebren, MacDonaldin, Muratin, Neyn, Bernadotten (myuöhemmin Ruotsin kuningas), Perignonin, Sebastianin, Lannesin ja Poniatowskin, jotka kaikki kuuluivat looseihin ja joissakin tapauksissa pitivät korkeita virkoja Ranskan suurlooseissa. Entinen jakobiini Cambacieres oli mies, jota pidettiin hänen todellisena oikeana kätenään näissä asioissa ja vuoteen 1814 asti hän oli “Ranskan suuren Orientin” suurmestari ja vuodesta 1806 alkaen “Ranskan muinaisen ja hyväksytyn skottilaisen riitin korkeimman neuvoston suurkomentaja”. Jopa keisarin kaksi veljeä, Joseph ja Louis, olivat Ranskan vapaamuurariuden suurmestareita.

Yrityksissään saada loosit toimimaan hyväkseen, Napoleon teki virheen olla ottamatta kansainvälistä vapaamuurariutta huomioon laskelmissaan. Niinpä päättäväinen vihollinen nousi häntä vastaan vapaamuurariuden englantilaisessa haarassa, vihollinen, joka vieläpä sai tukea kaikissa Korsikalaisen sortamissa maissa olleilta vapaamuurareilta.

III.

Vapaamuurariuden kehitys 19. ja 20. vuosisadoilla

l. Vapaamuurariuden osallistuminen vuosien 1789, 1830 ja 1848 vallankumouksiin.

Ranskalaisten vapaamuurarien esittämä rooli Ranskan vuoden 1789 vallankumouksen intellektuellissa valmistelussa ei ole enään kenenkään kiistämä. Vapaamuurarit kuitenkin pyyhkäistiin pois radikaalien puhdistuksessa 1792, kohtalo, jonka porvarillis-liberaalit etujoukot usein kärsivät myöhemmin tulleissa verisissä kansanmellakoissa. Kuitenkin vallankumouksellisten periaatteiden ja kirjoitusten seuraukset olivat hirvittäviä ja ne määrittivät kehityksen tätä seuranneena aikakautena ympäri maailman.

Ihmisoikeudet

“Yleismaailmalliset ihmisoikeudet” työstettiin Aachenin looseissa, niitä propagoitiin Ranskan konventissa, jonka piti 1.9.1791 vapaamuurari Lafayette ja ne nostettiin Ranskan perustuslain perustaviksi periaatteiksi “Ihmisoikeuksien ja kansalaisten oikeuksien julistuksessa”. Nämä “yleismaailmalliset ihmisoikeudet”, jotka sisältivät vapauden ja kaikkien ihmisten tasa-arvon teemat sekä kansanvallan, jolle hallituksen jäsenet ovat aina vastuussa, julistettiin ensiksi Amerikassa ja ne muodostivat Amerikan perustuslain perustan. Amerikan itsenäisyysliike oli lähes täysin vapaamuurarien johtama. Vallankumoukselliset- ja itsenäisyysliikkeet muissa maissa tiedetään myös vapaamuurareiden johtamiksi, jotka ammensivat ajatuksensa Pariisista. Noina vuosina Pariisi otti “Vapauden puolustajan” arvonimen, luoden kuvan kulttuurillisesta tehtävästä, jonka “Suuri kansakunta” tulisi täyttämään.

Se, mihin asti näitä näkemyksiä on säilytetty aina tähän päivään, näkyy “avoimesta kirjeestä Ranskan kamarille”, jonka on kirjoittanut pan-eurooppalaisen liikkeen perustaja, vapaamuurari Coudenhove-Kalergi, vuonna 1924. Loppua kohti mentäessä kirjeessä lukee seuraavasti:

“… Teidän esi-isänne heittivät kolme suurta sanaa Euroopan historiaan: vapaus, veljeys ja tasa-arvo! Ranska toi poliittisen vapauden Eurooppaan. Kaikki menneen vuosisadan vallankumoukset ovat olleet pelkkää kaikua suuresta Ranskan vallankumouksesta… Uudistakaa tehtävänne! Julistakaa maailmalle kolmannen vallankumouksen puhkeaminen! Veljeyden vallankumouksen! Astukaa eteen, päättäväisyydellä, hyvät herrat, suuren liikkeen etulinjaan, joka sykkii läpi Euroopan, ja johtakaa eurooppalaiset veljeyden kautta yhtenäisyyteen!

“Kun vapauden tähtilippu liehuu Amerikan lännessä, kun tasa-arvon punalippu liehuu Venäjän idässä, voitte te näiden kahden maailman välissä paljastaa veljeyden lipun, ihmiseltä ihmiselle, luokalta luokalle, kansalta kansalle, mantereelta mantereelle! … Vain silloin voi Eurooppa jälleen tulla maailman keskipisteeksi ja Euroopan keskipisteeksi!”

Taas ja taas näemme kummatkin vapaamuurariuden päävirtaukset, huolimatta empaattisesta ylikansallisuudestaan, yrittävän aina kahlita vapaamuurarillisen “internationaalin” omiin maihinsa: aivan kuten englantilainen vapaamuurarius palvelee brittiläisen imperiumin tarkoituksia, romaaninen vapaamuurarius yrittää kahlita vapaamuurarilliset demokratiat Pariisiin.

Demokratia ja tasavalta

Jopa vuonna 1737 ja 1741, Ramsay, Ranskan suurloosien puhemiehenä, uraauurtavassa puheessaan, “Suurmestarin puheessa”, kuvaili universaalin demokraattisen tasavallan periaatteita, joka tuli täyttää suvaitsevaisuudella. Vapaamuurarien vastustaja Abbe Lerudan julkaisi tunnetun vapaamuurariutta vastaan hyökkäävän tekstinsä “Vapaamuurarit murskattuna” vuonna 1746, jossa hän kertoi vapauden, veljeyden ja tasa-arvon käsitteistä – jotka myöhemmin omaksuttiin Ranskan vapaamuurariuden motoksi – jotka olivat tämän puheen perusperiaatteita.

Louis XVIII

Vapaamuurarit eivät ole koskaan tämän jälkeen hylänneet hallituksen demokraattisten uudistusten vaatimustaan. Englannin vapaamuurariuden edustamaa vapaamuurariuden virtausta lukuunottamatta, näemme seuranneena aikakautena aina loosien olleen oppositiossa, kun demokratian käsitteitä ja liberalismin periaatteita vastaan on rikottu. Samaan aikaan, sillä ei ole merkitystä, vaikka näitä periaatteita vastaan rikkovat itse olisivat vapaamuurareita. Niinpä Louis XIV, Louis XVIII ja Kaarle X kaikki kuuluivat “Kolmen idässä yhdistyneen veljen hovin sotilasloosiin”. Ranskan vapaamuurarius jopa otti kriittisemmän asenteen keisari Wilhelm I:tä kohtaan 1871, vaikka hän oli myös vapaamuurari. Napoleon I teki looseista vaarattomia, ja tiettyyn pisteeseen asti, tarkoitustansa palvelevia, täyttämällä ne taidokkaasti luotetuilla miehillään. Mutta kun, hänen kuolemansa jälkeen, loosit jäivät taas toimimaan omillaan Louis XVIII:n hallituksen aikana, kaikki tyytymättömät tasavaltalaiset ja demokraattiset ainekset kerääntyivät looseihin. Pierre Jean de Beranger, joka sylki tulta ja tulikiveä hallitsijasuvun päälle lauluissaan, oli vapaamuurari. Decazes, joka kutsuttiin johtamaan hallitusta ja joka määräsi joukon liberaaleja lakeja, oli jopa Ranskan Muinaisen ja tunnustetun skottilaisen riitin suurkomentaja.

Mutta liberaali vapaamuurarillinen virtaus kallistui jälleen katolisen puolueen suuntaan, jota kutsuttiin “ultraksi”. Ikävä kyllä, tämä Ranskan historian luku ei ole kovin tunnettu vapaamuurarilliselta puoleltaan, vaikka se on yhteydessä myöhemmin tapahtuneeseen kehitykseen Saksassa, varsinkin mitä tulee suhteisiin juutalaiseen loosiin “Auringonnousussa” Frankfurt am Mainissa ja niinkutsuttuun Boernen ja Heinen “Nuoren Saksan” -liikkeeseen. Samaan aikaan juutalainen pääoma ja pörssikeinottelu kasvoivat sellaisiin mittasuhteisiin tänä aikakautena, että nämä voimat hallitsivat kasvavassa määrin julkista elämää. Samana ajanjaksona liberaalin porvariston konsepti nousi Ranskassa. Lehdistöstä tuli juutalais-vapaamuurarillisen klikin tärkeämpi työkalu.

Kaarle X

Niinpä Kaarle X:n hallinnolliset toimenpiteet, jotka tehtiin vallankumousta edeltäneen ajan olosuhteiden uudelleensynnyttämiseksi, oli tehty pitkälti myös lehdistön tukahduttamiseksi.

Samaan aikaan kamppailu oli konflikti kahden kilpakumppanin välillä: vapaamuurareiden ja katolilaisten. Tänä aikana tapahtui jälleen mahtavia kirkon vallan osoituksia, Pariisin kaduilla tapahtuvien kulkueiden muodossa. Mutta liberaali vapaamuurarius käytti myös hyväkseen jokaisen tilaisuuden näyttääkseen voimaansa. Kun varakenraali Foy, joka oli ollut kiihkeä vapaamuurari, kuoli marraskuussa 1825, hänen hautajaisistaan tuli juuri tuollainen tapahtuma liberaalille porvaristolle. Samaan aikaan kerättiin rahaa hänen leskelleen ja lapsilleen, joka osoitti tämän kaiken takana olevan vapaamuurarillisen pääoman vallan: summat nousivat yli miljoonaan frangiin.

Toinen tapaus oli vanhan vapaamuurarillisen vallankumouksellisen Lafayetten matka, jonka hän teki alkuvuodesta 1830. Loosit järjestivät suuria seremonioita hänen kunniakseen; kansalaiset koristelivat katuja riemukaarilla hänen suuren matkansa varrella.

Tiedetään, että ensimmäinen liberaalin opposition saama voitto tuli Kaarle X:n syrjäyttämisen myötä heinäkuun vallankumouksessa 1830. “Kansalaiskuningas” Louis Philippe peri valtaistuimen, yhdistäen henkilössään vapaamuurarilliset liberaalit periaatteet taidokkaan liikemiesvaiston kanssa, jossa hänen neuvonantajanaan toimi pariisilainen asianajaja Dupin, joka oli Ranskan korkeimman neuvoston jäsen.

Heinäkuun vallankumous 1830

Mutta “kansalaiskuningas” ei riittänyt tyydyttämään liberaalin opposition vaatimuksia pitkällä tähtäimellä. Konflikti johti lopulta helmikuun 1848 tapahtumiin. Vapaamuurarit osallistuivat suurin joukoin kansan kapinaan Pariisissa. Provinssin hallitus, joka muodostettiin Louis Philippen kruunustaluopumisen jälkeen, käsitti kuusi vapaamuuraria, mukaanluettuna juutalainen Adolphe Isaac Cremieux, joka pakotti Orleansin suvun lähtemään Ranskasta. Kun loosiveljet Pariisissa tervehtivät uutta hallitusta julistuksellaan, Cremieux otti veljet vastaan yhdessä provinssin hallituksen vapaamuurarien kanssa ja kunnioitti heitä puheellaan.

Tästä lähtien Ranskan vapaamuurarius astui melko avoimesti etulinjaan; kaikki johtavat miehet poliittisessa elämässä olivat jossain suhteessa siihen.

Napoleon III

Napoleon III ei kyennyt estämään tätä kehitystä. Hänen loosipolitiikkansa herätti sitkeää vastarintaa loosiveljissä. Marsalkka Magnanin henkilössä he yrittivät pakottaa heidät hyväksymään suurmestarin, joka ei ollut koskaan ollut vapaamuurari. Hän loi erityisen vaarallisen vihollisen Cremieuxille, joka yhdisti yhteen henkilöön “Korkeimman neuvoston suurkomentajan” ja täysin juutalaisen järjestön “Alliance Israelite Universellen” perustajan. Niinpä jälleen kerran, Napoleon III:n alaisuudessa, looseista tuli vastarinnan tyyssija, jossa miehet kuten Gambetta, Arago, joka oli sotaministeri ja laivastoministeri vuonna 1848, Henri Brisson, Jules Ferry, Floquet, Gustave Flourens, joka oli myöhemmin Pariisin kommuunin kapinan päällikkö, Jules Simon, Dubost ja monet muut miehet, määrittivät demokratian ja liberalismin linjat. Kun Napoleon III:n peli oli pelattu 1871, nämä samat piirit kävivät toimeen, määräten Ranskan hallituksen Saksan vastaisista poliittisista päätöksistä aina tähän päivään saakka.

2. Juutalaisten tunkeutuminen porvarilliseen yhteiskuntaan loosien avulla

Tähän aikaan Saksassa, monista syistä, vapaamuurarius ei voinut osallistua niin merkittävästi poliittisiin tapahtumiin. Saksalaisten loosien 18. ja 19. vuosisadoilla omaksumaa negatiivista asennetta juutalaisten looseihin hyväksymistä kohtaan täytyy tarkastella yhtenä kaikkein tärkeimmistä syistä. 18. vuosisadalla, kun israeliitat Saksassa joutuivat vielä maksamaan karjatullia vartijoille kaupunkien porteilla, huomautus, että yksilöt niinkin alhaalla sosiaalisessa skaalassa tuli nähdä tasavertaiset oikeudet omaavina veljinä, oli kaikista aiheen filosofisista pohdiskeluista huolimatta jotain, jota ei yksinkertaisesti voitu edes ajatella.

Niinpä juutalaisten toiminta oli määrätty saamaan muodon, jossa he taistelivat tasavertaisista oikeuksista saksalaisissa vapaamuurarillisissa looseissa ja samaan aikaan porvarillisessa yhteiskunnassa ja sittemmin saivat avainasemat kaikilla julkisen ja yksityisen elämän aloilla.

Juutalaiskysymyksen aiheuttaman konfliktin taktiikka, joka koski kaikkia osapuolia, oli alusta asti perustaa saksalaiset loosit vapaamuurarien humanitarismin ja suvaitsevaisuuden periaatteille ja sitten pyyhkäistä pois uskonnollisten ja rodullisten erojen käsite.

Näitä pyrintöjä rohkaisi se tosiasia, että Anderson, “Muinaisissa velvollisuuksissa”, oli ottanut esiin humanitarismin ja suvaitsevaisuuden käsitteensä pelkästään uskonnolliselta pohjalta. Näin tehdessään hän seurasi aikansa näkemyksiä.

Jos vapaamuurarius todella toivoi yhdistävänsä kaikkien uskontojen jäsenet, sen oli pakko edistää kaikkien rodullisten periaatteiden laiminlyömistä.

Juutalaiset loosiveljet Englannissa ja Ranskassa, jotka olivat jo täysin tasavertaisia jäseniä näiden kummankin maan looseissa, ja joilla oli hallussaan suurin osa kaikkein tärkeimpien loosien viroista, auttoivat juutalaisia Saksassa huomattavasti näissä pyrkimyksissä.

Ensimmäinen yritys oli 1749, kun kolme Portugalin juutalaista ilmoittautui paikalliseen loosiin vierailulle. Vuonna 1787 Exeterin provinssin loosimestari puhui avoimesti juutalaisten vieraiden hyväksymisen puolesta.

Samaan aikaan, täytyy mainita, että juutalaiset Ranskassa ja Amerikassa pyrkivät laajentamaan asemaansa looseissa luomalla uusia korkeampia vapaamuurariuden asteita. Näemme tämän kehityksen tapahtuneen jo “Muinaisen ja tunnustetun skottilaisen riitin” monissa korkeammissa asteissa, kuten myös Misraim- ja Memphis-riiteissä.

Saksassa juutalaisten pyrkimykset keskittyivät lähinnä looseihin tunkeutumiseen, ja voidakseen tehdä niin, kaikkia järjestöjä käytettiin hyväksi, jotka vain saattoivat palvella juutalaisten etuja.

Aasialaisten veljien veljeskunnassa voimme huomata monia aristokraattisia saksalaisnimiä sekaisin sellaisten nimien kanssa kuin Isaak Oppenheimer, Hirsch Wolff, Wolff Nathan Liepmann, Jakob Goetz, Markus Jakob Schlesinger ja muita. Veljeskunnan mestari Ecker von Eckhoffen kantoi jopa veljeskuntanimeä “Israel”. Von Eckhoffen kirjoitti tekstin: “Voidaanko ja pitääkö israeliittoja hyväksyä vapaamuurareiksi?” Täytyy otaksua, että saksalaiset aristokraatit, jotka näin veljeilivät juutalaisten kanssa, olivat joutuneet taloudellisesti riippuvaisiksi israeliitoista, joiden keskuudessa oli monia rahanlainaajia.

Juutalainen loosi Frankfurt am Mainissa 1807

Perustavanlaatuinen virstanpylväs oli vuonna 1807, kun juutalaiset kokoontuivat yhteen perustaakseen uuden loosin Frankfurt am Mainissa voidakseen:

” luoda temppelin Frankfurt am Mainiin, kaikkien maailmojen voimakkaimman arkkitehdin, Ranskan Suuren Orientin suojelukseen. “

Ensimmäisestä “suvaitsevaisuusloosista”, joka otti nimen “Auringonnousussa”, tuli pian sisäänpääsytunneli vapaamuurariuteen kaivautuville juutalaisille.

Kuuluisaa Ludwig Baruch-Boernea juhlittiin vieraana tässä loosissa ja hänellä oli veljespuhujan virka, samalla esittäen “Nuori Saksa” -liikkeen edustajan roolia Heinen kanssa, vuodattaen vihaansa kaiken Saksassa pyhänä pidetyn päälle, kutsuen Goethea “multaiseksi maatilan rengiksi” ja saksalaisia “epäonnistujien kansaksi”, joka toi nöyrästi takaisin kuninkaallisen mestarin kadonneen kruunun käskystä “nouda!”

Toinen tämän loosin jäsen oli juutalainen Gabriel Riesser, myöskin juutalaisten vapauttamisen varhainen esitaistelija, josta tuli jopa perustuslaillisen komitean jäsen sekä Frankfurtin kansalliskokouksen varapresidentti 1848.

Jopa juutalainen Isaak Cremieux vieraili tässä loosissa joulukuussa 1840 ja häntä kunnioitettiin juhla-aterialla ja kunniajäsenyydellä.

Juutalaisen loosin perustajat turvasivat itsensä kummassakin vapaamuurariuden päävirtauksessa, Ranskan Suuressa Orientissa ja Englannin Suurloosissa. He pyysivät kumpaakin näistä auttamaan aina, kun saksalaiset loosit aiheuttivat ongelmia tasa-arvon suhteen.

Valitukset Englannnin Suurloosille

Vuonna 1819, esimerkiksi, juutalainen loosiveli Wolf, heidän edustajansa Lontoon suurlooseissa, määrättiin valittamaan Englannin Suurloosille kahden loosin, “Pyhän Yrjön” ja “Absolomin” asenteesta Hampurissa, koska molemmat loosit olivat kieltäytyneet päästämästä “Auringonnousussa” -loosin veljiä jäsenikseen. Vastauksessaan veli Wolf raportoi audienssistaan suurmestarin luona, joka oli Sussexin herttua:

“Hänen kuninkaallinen korkeutensa huomautti: me kieltäydymme ehdottomasti menemästä mihinkään keskusteluun väitetyistä syistä; sen sijaan vaadimme Hampurin looseja perumaan päätöksensä välittömästi; jos he eivät tee niin, hänen kuninkaallinen korkeutensa tulee säätämään, että näiden Hampurin loosien veljiltä kielletään sisäänpääsy Englannin looseihin”.

Loosien kiertokirje Birkenfeldissä 1838

Pääsääntöisesti kuitenkin avointa vastakkainasettelua vältettiin; määräyksissä käytettiin paljon mieluummin teeskennellyn kohteliaisuuden tekniikkaa. Toisten loosien kanssa veljeiltiin ystävyyden hengessä, ja vastustajat yritettiin voittaa omalle puolelle. Erityisen hyvä esimerkki tästä on “Velvollisuuden täyttäminen” Johannes-loosin kiertokirje Birkenfeldissä 1838, joka pitää sisällään raportin Frankfurtin juutalaisten loosien vierailusta. Kirjeessä lukee, muunmuassa, seuraavaa:

“Mutta kokemus, joka tarjosi meille vähintään iloa, oli vierailu, jonka saimme veljesdelegaatioilta kahdesta oikeasta ja täydellisestä Johannes-loosista ‘Auringonnousussa’ ja ‘Frankfurtin kotka’ Frankfurt am Mainista. Meidän täytyy avoimesti tehdä tiettäväksi, että johtui pelkästä velvollisuudentunnosta ja täyttääksemme täysin Englannin määräykset, että laajensimme kutsumme näihin looseihin, joiden jäsenistä suurin osa on juutalaisesta uskosta – kuten myös muihin looseihin lähistöltä.”

“Mikään erityinen intressi ei sitoisi meitä näihin miehiin, jotka ovat henkilökohtaisesti meille melko tuntemattomia. Mutta johtavat henkilöt näiden veljien keskuudessa onnistuivat hyvin nopeasti yhdistämään intressit, ei pelkästään loosiveljiemme, vaan kaikkien muidenkin vierailijoiden, universaaleihin intresseihin, jotka heissä tunnistimme, ilman poikkeusta, veljissä, jotka ovat puhtaasti vapaamuurarillista riittiä – arvokkaiksi, ei pelkästään ammattimme lakien mukaan, vaan myöskin rehellisen halun liittyä meidän veljeytemme ketjuun vuoksi.”

“Kun nyt huomaamme kysymyksen israeliitta-muurareiden hyväksymisestä olleen joka puolella vapaamuurarillisen keskustelun aiheena menneen vuoden aikana, otamme näin ollen vapauden, rakkaat veljet, tehdä osamme tämän hämmentävän asian ratkaisemiseksi omasta näkökulmastamme tässä kirjeessä. Ellemme erehdy, muiden loosien näkökulma englantilaisen vapaamuurariuden muodossa, tunnustaa periaatteen, että erot uskonnollisen vakaumuksen positiivisessa ilmaisussa, ellei kyseessä ole pelkkä ateismi, eivät voi olla perusteluna vapaamuurariudesta poissulkemiseen, kyseessä kun on pelkkä abstrakti periaate, jonka konkreettinen soveltaminen tulisi kyseeseen vain erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa. ‘Jos otamme juutalaiset sellaisina kuin he ovat, sellaisina kuin tiedämme heidän olevan, löydämme vain vähän, jos yhtään, joita voisimme ehdottaa vapaamuurareiksi parhaan tietomme mukaan ja hyvällä omallatunnolla.’ Tämä on monen ennakkoluulottoman loosiveljen vakaumus, jotka muuten ovat kykeneviä nostamaan itsensä syvälle juurtuneiden ennakkoluulojen yläpuolelle. Tämä on myöskin tosiasia, että se eristetty asema, jossa israeliitat useimmissa osissa Saksaa ovat, harvoin tarjoaa paremmin koulutetuille luokille tilaisuutta tulla kontaktiin heidän kanssaan ja saada lähempää näkemystä heistä puhtaan humanistisesta näkökulmasta, muuta kuin hyvin kaukaisilla tavanomaisen elämän alueilla.”

Vierailua juutalaiseen loosiin kuvataan sittemmin seuraavasti:

“… Jos voin tehdä yhteenvedon kokemuksestani kummassakin loosissa, minun täytyy verrata molempia parhaisiin looseihin kuninkaallisessa ammatissamme. Näille miehille, vapaamuurarius on puhtaan uskonnollisen tunteen palvelemisen iloinen temppeli. Jos voin nyt puhua henkilöistä itsestään, niin kummankin loosin täytyy pitää sisällään olennainen osa hengellisesti ja moraalisesti huomattavimmista Frankfurtin israeliittisista asukkaista. Tapasin miehiä, jotka työssään varmasti ansaitsevat tulla lasketuiksi aikansa jaloinpien joukkoon ja jotka ovat, erityisesti koulutuksen ja julkisen opetuksen alalla, johtamassa uskonveljiään jättiläisen harppauksin ulos ennakkoluulojen sumusta ja korkeamman valon kentälle.”

Raportti jatkuu tähän tyyliin. Tämän judeofiilisen propagandan lopputulos ei antanut odottaa itseään kauan. Niinkin aikaisin kuin 1845, “Velvollisuuden täyttäminen” -loosi raportoi seuraavaa:

Juutalaisten loosiin hyväksyminen Birkenfeldissä 1843

“… kaikin puolin kunniallinen israeliitta haki hyväksymistä loosiimme ja johdettiin itseasiassa loosimme yhteyteen. Meillä on kaikki syyt olla tyytyväisiä tämän uuden veljen hyväksymisestä…”

“Toivomme sillä välin, että ei mene pitkää aikaa siihen, että mikään loosi Saksassa ei enää epäröi hyväksyä ‘vapaana syntynyttä kunniallista ja husrskasta saksalaista’ loosinsa työhön, olivatpa erot kirkkokunnassa tai uskonnollisessa vakaumuksessa sitten mitä tahansa.”

Tämä esimerkki puhuu kaikkien muiden puolesta. Se, että juutalaisten tunkeutuminen saksalaisiin looseihin kulki käsi kädessä heidän porvarilliseen yhteiskuntaan tunkeutumisensa kanssa, olisi ollut itsestään selvää kaikille, jotka tietävät, että vapaamuurarius Saksassa on aina rekrytoinut porvariston ylimmän luokan keskuudesta. Niinpä näemme porvarillisen yhteiskunnan menettäneen enenevissä määrin varoittavaa vaistoaan juutalaisten tunkeutumisesta tähän aikaan. Juutalaisen Rahel Varnhagenin, jonka aviomies oli vapaamuurari ja kiihkeä yllämainitun “Nuori Saksa” -liikkeen seuraaja, Henriette Herzin ja Dorothy Veit-Schlegelin, joka oli vapaamuurari Friedrich von Schlegelin vaimo ja Mendelssohnin tytär, kirjallisuussalongeissa porvarillinen yhteiskunta tuli yhteyteen juutalaisten kanssa. Näiden salonkien vierailijoina näemme Humboldtin veljekset, Schleiermacherin ja Preussin prinssin Louis Ferdinandin, Heinrich Heinen, Eduard Gansin ja Baruch-Boernen seurassa.

“Auringonnousussa” -loosi jopa raportoi ylpeästi:

“Sen kunnioituksen merkkinä, jota loosi nautti tuohon aikaan, jopa oppineissa kristityissä piireissä, voimme mainita esimerkiksi Harmonia-tanssiaiset 20.1.1849, jossa erityisen korkea-arvoisia upseereita raportoi henkilökohtaisesta osallistumisestaan, kuten 11 arkistoista löytynyttä dokumenttia osoittavat. Monista sotilasosanottajista meidän tarvitsee mainita vain seuraavat: kenraali ja ylikomentaja von Bechthold, majuri ja kaupunginkomendantti Deetz, yliluutnantti ja adjutantti von Scheidlin…”

Raportissa seuraa tämän jälkeen 18 muun upseerin nimet, jotka ovat enimmäkseen aristokraatteja.

Juutalaiset saksalaisissa looseissa

Meitä veisi liian paljon sivuun aiheesta, jos kuvailisimme myöhempää kehitystä yksityiskohtaisesti. Lopputulos oli se, että 20. vuosisadan alussa, kaikki Saksan suurloosit hyväksyivät juutalaiset jäseniksi tasavertaisin oikeuksin. Vain kaksi Vanhan Preussin loosia kielsi juutalaisilta jäsenyyden, mutta otti heidät vastaan “säännöllisesti vierailevina veljinä”. Samaan aikaan nämä kaksi suurloosia toistuvasti painottivat, että pelkästään heidän kristityt periaatteensa estivät heitä hyväksymästä toisiin uskontoihin kuuluvia henkilöitä jäseniksi.

20. vuosisadan alkuun mennessä tämä kehitys saavutti kliimaksinsa. Laaja judeofilia menestyi koko porvariston keskuudessa. Kansallisten tai rodullisten periaatteiden puolesta taistelevia pilkattiin ja tehtiin naurunalaiseksi. Ylhäisö ja porvaristo menettivät vaistonsa näissä asioissa niin, että jotkut näistä perheistä tuhoutuivat täysin monien juutalaisten kanssa solmittujen seka-avioliittojen vuoksi.

3. Kehitys Saksan ulkopuolella 1870-1914

On jo sanottu, että Ranskan politiikka vuodesta 1870 eteenpäin oli liberaalien ja demokraattisten poliitikkojen määrittelemää, jotka olivat yhteydessä vapaamuurariuteen. Lopputulokset näkyivät piiritys- ja kostopolitiikassa Saksaa vastaan. Niinpä vapaamuurari Leon Gambetta tasoitti tien Ranskan kolmoisallianssi-politiikalle tasavaltalaispuolueen johtajana. Kaikki yhteistyökumppanit, kaikki liittolaiset hyväksyttiin taistelussa Saksaa vastaan, joka oli loukannut suuresti Ranskan vapaamuurarillisen demokratian etuja. Läheinen liittolaisuus tsaarin Venäjän kanssa voitiin ymmärtää väärin tästä näkökulmasta. Edward VII:le, joka johti englannin vapaamuurariutta Walesin prinssinä, nämä vapaamuurari-yhteydet olivat enemmän kuin tervetulleita. Keisarillinen Saksa Wilhelm II:n aikana oli avuton näitä kansainvälisiä liittoumia vastaan. Erityisen uskomattomat mittasuhteet saanut saksalaisvastainen kampanja alkoi täysin juutalaisten ja vapaamuurarien hallitsemassa maailman lehdistössä, jolle veti vertoja vain sitä seurannut valhekampanja kansallissosialistista Saksaa vastaan. Mikä tahansa keisarillisen Saksan kömpelö virhe joutui loppumattoman liioittelun ja hyväksikäytön kohteeksi näissä piireissä. Vapaamuurarillisia iskulauseita ja käsitteitä käytettiin Saksan vihollisten propagandassa. Viitattiin toistuvasti saksalaisen militarismin sapelinkalisteluun, jonka sanottiin uhkaavan demokratiaa; keksittiin legenda preussilaisesta ruumiinomaisesta kuuliaisuudesta, jota asetettiin kontrastiin vapaamuurarillisen individualismin kanssa. Pan-germaanisen barbarismin sanottiin olevan uhka kaikelle kulttuurille ja sivilisaatiolle.

Se, että saksalaiset loosit kuitenkin pitivät lujasti kiinni kansojen ja rotujen veljeyden ideologiasta ja yrittivät peitellä ja selitellä romaanisten ja englantilaisten loosiveljesten tekoja saksalaisen yleisön silmille, oli juutalaiskysymykselle antautumisen jälkeen heidän anteeksiantamattomin syntinsä. Kun kysymykset maailmanrauhasta ja kansainvälisestä solidaarisuudesta olivat keskustelunaiheena useissa kansainvälisissä kongresseissa saksalaisten loosiveljien osallistuessa, vapaamuurarillisten poliitikkojen työ jatkui tarkistamattomana, joiden päämäärä oli Saksan tuhoaminen. Se, että ranskalaisten ja englantilaisten voimapolitiikka vaikutti ja näytteli suurta roolia tässä kehityksessä, on selvää. Vapaamuurarilliset ideologiset päämäärät olivat kuitenkin myös yhtä määrääviä ja ne tuotiin liittoutuneiden propagandan etulinjaan iskulauseessa “vapauttaa” kansoja monarkian vallasta.

4. Saksan vapaamuurariuden asenne tänä aikana.

Toisin kuin romaaniset ja englantilaiset loosiveljet, saksalaiset vapaamuurarit laiminlöivät kansallisia velvollisuuksiaan.

Vapaamuurarillinen internationaali

Erityisesti juutalaiset ja pienet loosit, kuten myös saksalainen humanitaarinen vapaamuuurarius, astuivat täysin liberaalis-demokraattisen vapaamuurarillisen internationaalin puolelle.

Kannatettiin neekeriloosien tasavertaisuutta; annettiin lausuntoja juutalaiskysymyksestä; pidettiin kansainvälisiä kongresseja joihin osallistui saksalaisia looseja, joissa käsiteltiin maailman vapaamuurarillisia tavoitteita ja pasifismia.

Neekeriloosien tunnustaminen

Niinpä saksalaiset vapaamuurarit näyttelivät pääosaa taistelussa värillisten loosien tunnustamiseksi, erityisesti loosiveli Findel, tunnettu vapaamuurarillinen kirjailija ja kirjakaupias Leipzigista, joka kannatti neekeriloosien tunnustamista.

Loosiveli Findel otti vastaan suuria kunnianosoituksia neekeriloosilta Bostonissa, tullen heidän vaatimustensa edustajaksi ja välittäjäksi koko Euroopassa. “Yleinen käsikirja” sanoo seuraavaa Findelistä:

“Aivan kuten hän puhui suuria kansallisia looseja vastaan ei-kristittyjen tasa-arvon puolesta ja näiden loosien historiallisia perustoja ja niinsanottuja perinteitä vastaan, Findel puhui looseissa myös Amerikan värillisten vapaamuurarien tunnustamisen puolesta, jonka tuloksena Prince Hall – Bostonin suurloosi nimitti hänet kunniasuurmestariksi ja Euroopan suurloosien pääedustajaksi, jonka puitteissa hän saavutti heidän tunnustuksensa monessa mantereen suurloosissa.”

IV.

Kansainvälinen vapaamuurarius ja maailmansota

1. Loosien asenne Entente-valtioissa

Olisi hyödytöntä etsiä arkistoista luotettavaa todistusaineistoa vapaamuurariuden ja vuoden 1914 maailmansodan puhkeamisen välillä. Kuitenkin Entente-valtioiden loosit julistivat avoimesti olevansa liittoutuneiden puolella sodan puhjetessa.

Vapaamuurarillinen agitointi Saksaa vastaan

Puolueettomien maiden vapaamuurarius vedettiin myös mukaan tähän kampanjaan. Sveitsiläisen “Alpina” -loosin suurmestari, entinen protestanttinen saarnamies nimeltä Quartier-La-Tente, joka näytteli poliittista roolia kotikantonissaan koulutusosaston johtajana ja joka oli myös tunnettu vapaamuurarien parissa “Vapaamuurarillisen maailman liiketaloustoimiston” perustajana, oli erityisen keskeinen julmuustarinoiden keksijä ja Saksan sekä Saksan armeijan vastainen agitoija.

Se, että italialainen vapaamuurarius työskenteli menestyksekkäästi poliittisen ja hengellisen Ranskaan lähestymisen puolesta läheisessä yhteistyössä Ranskan vapaamuurariuden kanssa vuosien 1914-1918 maailmansodan aikana, mutta harjoitti väkivaltaista propagandaa Italian lehdistössä sodan sytyttyä Italian saamiseksi liittoutuneiden puolelle, on tosiasia, josta italialaiset vapaamuurarit ovat pitkään olleet ylpeitä ja jonka he ovat usein myöntäneet.

Vapaamuurarilliset kongressit sodan aikana

Sodan aikana liittoutuneiden maiden vapaamuurarilliset järjestöt, kuten myös puolueettomienkin, pitivät usein keskustelutilaisuuksia ja kongresseja keskustellakseen olosuhteista, joissa rauhaan voitaisiin päätyä ja se voitaisiin julistaa.

Tässä mielessä erityisen valaiseva oli “Liittoutuneiden ja puolueettomien kansojen vapaamuurarillinen kongressi 28., 29. ja 30. kesäkuuta 1917” Pariisissa, jonka järjesti Ranskan suuri Orientti ja Ranskan suurloosi (Liittoutuneiden ja puolueettomien kansojen vapaamuurarillinen kongressi 28., 29. ja 30. kesäkuuta 1917).

Täällä suunnitelmasta Kansainliiton perustamiseksi keskusteltiin ja sitä hahmoteltiin; täällä keskusteltiin kansojen itsemääräämisoikeudesta ja Itävallan sorrettujen kansallisuuksien oikeuksista, kuten myös Puolan itsenäisyydestä; täällä vaadittiin Elsas-Lothringenin ja Triesten erottamista Saksasta.

Presidentti Wilsonille, Odd Fellows -veljeskunnan jäsenelle, jolla oli samanlaiset näkemykset, hieman 14-kohdan -ohjelmansa esittelyn jälkeen, lähetettiin onnittelusähke, jossa ilmoitettiin lopputuloksesta, että kongressi oli innokas työskentelemään presidentin kanssa tämän kansainvälisen oikeuden ja demokraattisen veljeyden aikaansaamiseksi, jotka heijastivat myös vapaamuurarillisia ihanteita.

2. Loosien vaikutusvalta ja niiden korruptoiva työ

Loosien vaikutus ja niiden Saksan kansan vastarinnan voimien hajoittaminen:

Veli Ohr

Ylläkuvatuilla tosiasioilla, sekä ulkomaisten loosiveljien asenteella, oli selvittävä vaikutus joihinkin Saksan vapaamuurareihin sodan alussa. Monet olivat pettyneitä ja vihaisia nähdessään vapaamuurariuden pasifistiset ihanteet, joiden piti sitoa rodut ja kansat yhteen, niin raa’asti tuhottavan. Vapaamuurari Ohr, Demokraattisen vapaiden opiskelijoiden liikkeen johtaja sotaa edeltäneen ajan Saksassa, kirjoitti tähän aikaan brosyyrin otsikolla: “Ranskalainen henki ja vapaamuurarius”, jossa hän puhui ristiriidoista saksalaisen ja ranskalaisen vapaamuurariuden välillä.

Tämä tunnustus kuitenkin koitti vain pienen saksalaisen loosimaailman osan ylle. Suuri määrä radikaaleja vapaamuurareita yritti toistuvasti tulla vapaamuurariuden kansainväliseen veljeyden ketjuun, varsinkin sodan loppua kohti, puolueettomien loosien avulla.

Se, kuinka pitkälle saksalaisten loosien internationalistinen asenne oikeastaan meni maailmansodan aikana, näkyy muunmuassa, lainauksesta “Saksan vapaamuurarien liiton kommunikeasta” vuodelta 1917, jossa sanotaan:

“Se mikä tässä on panoksena, on internationalistisen ajattelun herääminen kansojen yhteisössä. Tätä työtä eivät voi tehdä yksilöt: se täytyy suorittaa olemassaolevissa valtakeskuksissa, mitä värikkäimpien yhteenliittymien toimesta.”

Kenttäloosit

Saksalaisten kenttäloosien asenne maailmansodan aikana tarjoaa erityisen surullisen esimerkin. Marssitaukopaikoilla saksalaiset vapaamuurarit loivat niinsanottuja “kenttälooseja”, joissa vapaamuurarit eri suurlooseista, korkeampien asteiden vapaamuurarit ja muut Humanitaarisen ja Vanhan Preussin loosien jäsenet kohtasivat loosityön merkeissä. Tämän kansallisen kunniantunnon menettämisen taso näkyy seuraavasta loosimateriaalien tarjoamista asiakirjaaineistoista:

30. elokuuta 1914, aikaan, jolloin Saksan sosiaalidemokraatit olivat yhä vakuuttuneita meille pakotetun sodan voittamiseen pyrkimisen tarpeellisuudesta ja hyväksyivät sotalainat – nämä kenttäloosit lähettivät suurlooseilleen kortin, jossa kuvailtiin tapaamista belgialaisten vapaamuurarien kanssa belgialaisessa loosissa, jossa sanottiin:

“Adolf Hetzel ja seuraavat belgialaiset veljet ilmaisevat veljeytensä sodasta ja kaikesta muusta huolimatta.”

Belgialaisten vapaamuurarien allekirjoituksen jälkeen, kortin toisella puolella lukee:

“Olemme vaikuttuneet liikuttavasta veljeydestä Liegen loosissa vierailumme aikana. Lähetämme teille kaikille sydämelliset terveisemme. On vielä olemassa ylevää humaaniutta sodasta huolimatta.”

Tässä täytyy mainita, etä vapaamuurari Hetzel, kapteenina ja komppanianpäällikkönä Landsturm-pataljoonassa yhdessä toisten kenttäloosien jäsenten kanssa, omasivat kolossaalista mauttomuutta ja kunniantunnon puutetta, joka mahdollisti ulkomaiseen loosiin menemisen saksalaisen upseerin univormussa ja veljeilemisen siellä belgialaisten, eli siis vihamielisten loosin jäsenten kanssa. Ja tämä tosiasia katsottiin tarpeeksi merkittäväksi, jotta osallistumisesta täytyi raportoida Bayreuthin suurloosille erityisen vapaamuurarillisena toimintana. Loosiarkistoissa ei ole viitteitä, että tämä saksalaisten vapaamuurarien häpeämätön asenne maailmansodan aikana koskaan olisi kohdannut mitään paheksuntaa suurloosilta, tai edes yhdeltäkään loosijäseneltä.

Aivan yhtä hirvittävä on raportti “Sommen paistavassa valossa” -loosin avaamisesta St. Quentinissa 14. marraskuuta 1915, jossa sanotaan:

“Kenttäloosin perustaminen oli erityisen hankalaa erikoisen suhteemme ranskalaisiin veljiin vuoksi.”

“Ei johtunut niinkään siitä, että saksalaiset veljemme, jotka sattuivat löytämään itsensä St. Quentinissa kenttäharmaissa univormuissaan, olisivat tunteneet mitään sisäistä ahdistuneisuutta veljeillessään veljien kanssa kahdesta ranskalaisesta loosista; meidän osaltamme tämä tapahtui mahtavaan, todella vapaamuurarilliseen tapaan aivan alusta asti; ensinnäkin, meillä oli jopa toistuvasti ilo saada ranskalaisia veljiä esittelemään meille uusia saksalaisia veljiä ja kuulla heidän tunnustavan olevansa vapaamuurareita. Ainoa ongelma oli tosiasia, että Ranskan suurloosit olivat katkaisseet vapaamuurarilliset suhteensa Saksan suurlooseihin niin, että tietynlaista sisäistä konfliktia nousi ranskalaisissa veljissä.”

“Kun pyysimme ‘Oikeus ja totuus’ -loosin temppeliä avattavaksi ja annettavaksi käyttöömme kenttäloosina, ranskalaiset veljet tekivät tämän täysin itsestäänselvästi. Epäilyksiä heräsi ainoastaan koskien ranskalaisten veljien mahdollista osallistumista työhömme. Meidän osaltamme ei ollut mitään estettä sellaiselle osallistumiselle, päinvastoin…”

Raportti jatkuu tähän tapaan. Se osoittaa selkeästi ja kiistämättömästi mihin pisteeseen vapaamuurarillinen “kasvatustyö” oli korruptoinut saksalaisia miehiä; samaan aikaan se osoittaa, että romaaninen ja englantilainen vapaamuurarius ratkaisi omat ongelmansa jokseenkin erilaisella tavalla. On aivan samantekevää, että saattaa olla virheellistä kuvailla kenttälooseja pelkästään vihamielisten maiden loosien vakoilukeskuksina ja etsiä pelkästään todisteita oikeasta petoksesta, täytyyhän olla aivan ilmeistä, että saksalaisten kenttäveljien asenne – täynnä jatkuvaa sopetumisen tarvetta ja alistumista defaitistisille humanitarismin, suvaitsevaisuuden ja pasifismin ihanteille – oli itsessään verrattavissa jatkuvaan saksalaisten asian pettämiseen, samaan aikaan kun kansa oli aseissa vihollistansa vastaan.

OSA KAKSI: VAPAAMUURARIUDEN ORGANISAATIO, TYÖTAVAT JA PÄÄMÄÄRÄT

Vapaamuurarillisen organisoinnin tarkastelu johtaa huomioon, että riippumatta heidän täydellisestä ideologisesta yksimielisyydestään, koko joukko vapaamuurarillisia järjestöjä, opetusmetodeja ja järjestelmiä on olemassa rinta rinnan.

Johannes-vapaamuurarius

1. Johannesloosit alinpana asteena.

Vapaamuurarillisten järjestöjen alin taso, ja sellainen, joka käsittää koko maailman, on niinsanottu Johannes-loosi, jota vapaamuurarit kuvailevat “siniseksi” tai “symboliseksi” loosiksi. Siinä on kolme astetta, oppilasmuurari, muuraritoveri ja mestarimuurari. Nämä asteet ilmaisevat loosien jäsenten vaapamuurarillisen oppineisuusasteen.

Virkailijaneuvosto

Johannes-loosin johto, joka esiasteessaan, tapauksessa, jossa se ei kykene myöntämään seitsemälle jäsenelle mestarin astetta, siirtyy niinsanotun virkailijaneuvoston käsiin, jotka rekrytoidaan sen kaikkein aktiivisempien jäsenten joukosta (johtajamestari, 1. ja 2. valvoja, puhemies, sihteeri, hänen edustajansa jne.)

Suurloosi

Johannesloosit tietyllä alueella – ehkä maassa – sulautetaan suurloosiin, jonka tehtävänä on puhtaasti hallinnollisten asioiden lisäksi ylläpitää kansainvälisiä suhteita ja yhteyksiä toisten maiden suurloosien kanssa, kuten myös suojella vapaamuurarillisen kasvatustyön yhtenäistä sisältöä sekä kaikkien vapaamuurarillisten pyrkimysten voimakas koordinointi, erityisesti loosin ulkopuolisissa vapaamuurarillisissa toimissa. Se on myös vastuussa kansainvälisten loosikongressien ja -tapaamisten järjestämisestä.

Maailman vapaamuurariuden ideologinen yhtenäisyys

Johannes-vapaamuurarius on – koska sen organisaatio ja kasvu, symbolismi, rituaaliset tavat, opetussisältö, työtavat ja tavoitteet kaikki ovat sopusoinnussa lukuunottamatta hyvin vähäisiä eroja – maailmanlaajuinen, ideologisesti päättäväinen kokonaisuus, joka on, vaikkakin ei niinkään organisatorisesti tiukalta koordinaatioltaan – perusteltavasti katsottava “maailman vapaamuurariudeksi”.

2. Korkeampien asteiden loosit

Korkeammat asteet

Vapaamuurarilliset järjestöt kaikkialla maailmassa myöntävät – niiden kolmen asteen lisäksi, joita Johannes-looseissa myönnetään, jatkuvan tiukan jäsenten valikoinnin lisäksi – muita vapaamuurarillisia asteita, joita arvostetaan ja pidetään korkeampina asteina nimestä riippumatta – korkeammat asteet, tunnustusasteet, sisempi orientti, läheiset yhteydet yms. Näitä korkeampia asteita myöntävät enimmäkseen erilliset vapaamuurarilliset seurat ja ne edustavat vapaamuurarillisten aktivistien valintaa, jotka ovat jo saaneet tunnustusta jäsenyytensä aikana Johannes-vapaamuurariuden asteissa, sekä vapaamuurarilliseen toimintaan kohdistuvan kiinnostuksen ja innon kautta.

Ruotsalainen järjestelmä

On olemassa monia korkeampien asteiden järjestelmiä, jotka ovat hyvin erilaisia sisällöltään ja päämääriltään. Parhaiten tunnettu on ruotsalainen järjestelmä, jossa on 10 tai 11 astetta (ensimmäinen myönnetään “Ruotsin suurloosissa” ja yhdessä Tanskan ja Norjan suurloosissa, kuten myös entisessä Saksan suurloosissa); “Suuri kansallinen äitiloosi ‘Kolmessa maapallossa’” Berliinissä, jossa on 7 astetta; “Preussin suurloosi ‘Ystävyydelle'” Berliinissä, jossa on viisi astetta;

Misraim-riitti

“Sekoitettu riitti”

Memphis- ja Misraimriittien järjestelmä, jossa on 97 tai 90 astetta; “Kansainvälinen sekoitetun vapaamuurarillisen ‘Ihmisoikeudet’ -veljeskunnan” 33:n asteen järjestelmä, joka kattaa koko maailman, joka on omistautunut erityisesti naisten vapauttamiselle ja toisin kuin muut vapaamuurarilliset järjestelmät, hyväksyy jäsenikseen erottelematta sekä miehet että naiset.

33:n asteen järjestelmä

Parhaiten tunnettu poliittisen merkityksensä vuoksi on Muinaisen ja hyväksytyn skottilaisen riitin 33:n asteen järjestelmä, jonka jäsenet on sulautettu niinsanottuun “Korkeimpaan neuvostoon” ja erityisen tiukasti valikoitu vapaamuurarillisen aktivismin näkökulmasta. Sitovien artikloiden mukaan, jotka tämän “Korkeimman neuvoston” maailmankongressissa laadittiin, vain yksi “Korkein neuvosto” voi olla yhdessä maailman maassa; ainoa poikkeus ovat Amerikan Yhdysvallat. Siellä, missä tämän tyyppinen vapaamuurarius on noussut suuren juutalaisen jäsenistönsä kanssa, ei ole mitään sellaisia “Korkeimpia neuvostoja” rinta rinnan. Varhaisina vuosina toimi 36 “Korkeinta neuvostoa”, mutta luku on pudonnut huomattavasti muutamana viime vuotena, johtuen Euroopan vapaamuurariudenvastaisista toimista. Se tosiasia, että sen jäsenet käsittävät tärkeitä henkilöitä kaikkien maiden poliittisessa ja intellektuellissa elämässä, ja että juutalaiset muodostavat jäsenistöstä suuren prosentin tässä vapaamuurariuden haarassa, jolle on leimallista erityisen radikaalisti käsitettävät vapaamuurarilliset ihanteet, antaa “Korkeimmalle neuvostolle” merkittävää painoarvoa, erityisesti politiikassa.

3. Yhteys Johannes-vapaamuurariuden ja korkeampien asteiden vapaamuurariuden välillä

Vaikka korkeampien asteiden vapaamuurarius, erityisesti vapaamuurarillisen toiminnan keskuksena, näkyy jopa alkaneen elämään omaa elämäänsä joissain piirteissään, sen lähimmät suhteet ja yhteistoiminta ovat edelleen Johannes-vapaamuurariuden kanssa. Nämä suhteet ovat enimmäkseen sen tosiasian takaamia, että korkeampien asteiden loosien jäsenet pysyvät aktiivisina Johannes-vapaamuurariuden asteissa kaikkina aikoina ja toimivat loosin johdon alaisena, näin taaten sen, että Johannes-loosien jäsenten massat harjoittavat korkeampien asteiden vapaamuurariutta.

Alkeiskoulu ja vapaamuurariuden korkeampi aste

“Symbolinen aste (eli Johannes-vapaamuurariuden aste) on vapaamuurarillinen alkeiskoulu, kun korkeampi aste on vapaamuurarillinen lukio”, jo aikaisemmin mainittu sveitsiläinen vapaamuurari Quartier-la-Tente huomautti kerran keskustelussa korkeampien asteiden vapaamuurariuden luonteesta.

4. Vapaamuurariuden ylikansalliset järjestöt

Maailman vapaamuurarius

Peruspäämäärissään vapaamuurarius on ohjattu kohti ylikansallisen vapaamuurarillisen maailmanorganisaation luomista, universaalin vapaamuurariuden, ihmiskunnan yhteyttä kohti otettavana esiaskeleena, kohti vapaamuurarillista maailmantasavaltaa. Monet tekijät, joita ei voida luetella tässä, ovat häirinneet tämän päämäärän saavuttamista, joka saavutettiin vain osittain jopa vapaamuurariuden huippuaikoina.

Vapaamuurarillinen maailman liiketoimintavirasto

Vuosisadan vaihteen paikkeilla ranskalaisten ja sveitsiläisten johdon alaisena, sarja suurlooseja toimi “Vapaamuurarillisen maailman liiketoimintaviraston” luomiseksi jo aikaisemmin mainitun sveitsiläisen vapaamuurarin Quartier-la-Tenten johdolla. Tästä järjestöstä vuosien 1914-1918 maailmansodan jälkeen nousi “Kansainvälinen vapaamuurariliitto”, johon kuului yli 30 suurloosia Euroopasta ja keskisestä sekä Etelä-Amerikasta.

Kansainvälinen vapaamuurariliitto

Ranskalaisen johdon alaisuudessa tämä vapaamuurarillinen maailmanliitto – jossa saksalaiset suurloosit valmistautuivat myös osallistumaan – harjoitti määrätietoista poliittista toimintaa, joka ilmaisi itsensä parhaiten vuoden 1933 jälkeen jyrkkinä hyökkäyksinä kansallissosialistista Saksaa vastaan.

Kansainvälinen kongressi

Jäseninä olleiden suurloosien lähetystöjä tapasi kolmen vuoden välein “Kansainvälisen vapaamuurariliiton” kongresseissa, jotka palvelivat yhdistäen jäseninä olleiden suurloosien voimia tehokkaalla tavalla, erityisesti politiikassa. Näissä kokouksissa tehtyjen päätösten noudattaminen jäi kahden komitean vastuulle: Kansainvälisen vapaamuurariliiton “Konsultoivan komitean” ja “Toimeenpanevan komitean”.

Vapaamuurarillisesta Esperanto-liitosta nousi Yleinen vapaamuurarillinen liitto (Universale Framasona Ligo, U.F.L), joka edusti yksittäisten vapaamuurarien ylikansallista yhteensulautumista kaikista maailman maista, jotka sulautettiin kansallisiksi joukoiksi kaikissa tapauksissa. Jopa Saksassa oli eräs tällainen kansallinen ryhmä, jonka jäsenistöstä suuri osa oli juutalaisia. Päämäärästä kiinni pitääkseen – kiihtyivät vapaamuurarilliset pyrkimykset kaikilla aloilla – jäsenet sulautettiin niinkutsuttuihin ammattiryhmiin: esimerkiksi vapaamuurarilliset lääkärit, vapaamuurarilliset sotaveteraanit (päämääränä puolustuksen hengellinen heikentäminen pasifistisilla opetuksilla), vapaamuurarilliset opettajat (pasifististen oppien edistäminen, kansallisten sotilasperinteiden tukahduttaminen). Kansainvälisiä kokouksia järjestettiin yhtenäisen järjestelmän vapaamuurarillisen kenttätyön koordinoimiseksi.

Lausannen konfederaatio

Skottilaisen riitin korkeampien asteiden vapaamuurariudessa (33 asteinen vapaamuurarius) on myös ylikansallinen yhteensulautunut järjestö, joka tunnetaan “Lausannen konfederaationa”. Sen tehtävä, tälle vapaamuurariuden haaralle, on sama kuin “Kansainvälisen vapaamuurarillisen liiton” Johannes-vapaamuurariuden suurlooseille.

5. Vapaamuurarilliset järjestöt Saksassa, entisessä Itävallassa, entisessä Tsekkoslovakiassa ja entisessä Puolassa.

a) Saksassa

Vapaamuurariuden täydelliseen tukahduttamiseen Saksassa 1935 asti, monenlaiset vapaamuurarilliset järjestöt olivat toiminnassa, jotka huolimatta monista ulkonaisista eroistaan, osoittivat erittäin laaja-alaista konsensusta mitä tulee ideologisiin periaatteisiin. Tämä itsenäisesti ja rintarinnan olemassa olevien järjestöjen joukko oli Saksan valtakunnan poliittisen ja historiallisen kehityksen tulos, eikä siitä voida puhua tässä.

Yli 50 000:lla jäsenellään, kolme Vanhan Preussin suurloosia olivat kaikkein tärkeimmät vapaamuurarilliset järjestöt Saksassa mitä lukuihin tulee. Tähän ryhmään kuuluivat:

– “Saksan vapaamuurarien suuri kansallinen loosi” Berliinissä, joka omaksui lisänimen “Suuri kristitty veljeskunta” syyskuun 1930 -vaalien jälkeen (nationalistisen liikkeen saaman äänimäärän suuren kasvun johdosta!) ja joka yritti naamioida itsensä täysin 30.1.1933 jälkeen kutsumalla itseään yksinkertaisesti “Saksan kristityksi veljeskunnaksi”, väittäen hylänneensä vapaamuurarillisen luonteensa. Sen jäsenet koostuivat 20 000:sta jäsenestä yhdessä Korkeimman veljeskunnan osastossa (kymmenen astetta, joissa noin 300 jäsentä), 19:ta Veljeskunnan osastosta (6. – 9. asteet), 54:tä Andrew-loosista (4. ja 5. aste) ja 180:tä Johannes-loosista (1. – 3. aste). Nämä suurloosit työskentelivät niinsanotulla kristityllä periaatteella, eli jäsenyys riippui jäsenyydestä kristityssä kirkossa. Se ei silti ollut erityisen juutalaisvastainen ja ne, sekä niiden jäsenet, kyllä mielellään olisivat halunneet meidän uskovan toisin sen sijaan, että he hyväksyivät aina kristinuskoon kastettuja juutalaisia.

“Suuri kansallinen äitiloosi ‘Kolmessa maapallossa’” Berliinissä, joka vaihtoi nimensä “Kansalliseksi kristityksi Fredrik Suuren veljeskunnaksi” naamiointi-syistä 30.1.1933 jälkeen, teeskenteli myös hylänneensä vapaamuurarillisen luonteensa. Sen jäsenistö koostui arviolta 21 000:ta jäsenestä 20 “Sisemmässä Orientissa” (5. – 7. asteet), 94:tä skottilaisesta loosista (4. aste) ja 183:ta Johannes-loosista (1. – 3. aste). Täällä myöskin vaadittiin kristityn kirkon jäsenyyttä jäseniltä: kastetuilta juutalaisilta ei voitu kieltää pääsyä jäseneksi. Voimakkaat ainekset myös edistivät tasa-arvoa jäseneksi ottamisessa jopa uskonnollisille juutalaisille, saamatta kuitenkaan kahden kolmasosan äänienemmistöä, jota Suurloosien liiton säännöt vaativat.

“Preussin suurloosi ‘Ystävyydelle'” (tunnettiin myös aikaisemmin nimellä “Royal York Ystävyydelle”) Berliinissä yritti samalla tavalla naamioida itsensä “Saksan kristityksi veljeskunnaksi ystävyydelle”, väittäen myös hylänneensä vapaamuurarillisen luonteensa. Sen jäsenistö koostui arviolta 9 000:ta jäsenestä yhdessä “Sisimmässä Orientissa” (5. aste), 23:ta “Sisemmästä Orientista” (4. aste) ja 108:ta Johannes-loosista (1. – 3. aste). Mitä juutalaisten jäseneksi ottamiseen tulee, perustavaa laatua oleva periaate muutettiin moneen kertaan. Vähän aikaa juutalaiset hyväksyttiin ilman rajoituksia. Vapaamuurariuden vastaisen rodullisen kamppailun paineesta he joutuivat kuitenkin asettamaan jäsenyyden ehdoksi kristityn kirkon jäsenyyden (raskain mielin). Mutta jopa vuosia tämän uuden säännön jälkeen – jopa 30.1.1933 jälkeen – monet vapaamuurarilliset juutalaiset olivat sen jäsenten joukossa.

Yhtenäisen koordinoidun vapaamuurarillisen toiminnan järjestämiseksi, varsinkin hyökkäyksiä vastaan puolustautuminen mielessä, näiden kolmen suurloosin edustajat sulautettiin “Vanhan preussilaisen suurmestarin liittoon”.

Humanitaariset suurloosit

Tämän lisäksi oli ryhmä, joka liitti yhteen kuusi suurloosia, niinkutsuttuja “Humanitaarisia suurlooseja”, jotka myönsivät vain Johannes-loosin kolme astetta, mutta jotka myös tunnustivat “Läheisten yhteyksien” korkeammat asteet. Vaikka tämä ryhmä oli kaikkea muuta kuin verrattavissa Vanhan Preussin looseihin mitä tulee jäsenmääriin, ei ole juuri aihetta epäillä, etteikö se olisi osallistunut paljon merkittävämmin Saksan rodullisen aineksen tuhoamiseen suuremmalla aktivismillaan, koska rodullisesti juutalaisten jäsenten määrä oli huomattavasti suurempi, vaihdellen suurloosista riippuen. Tähän ryhmään kuuluivat:

– “Suurloosi ‘Auringossa’” Bayreuthissa, jossa oli arviolta 3 300 jäsentä 41 loosissa;

– “Suuri vapaamuurarillinen loosi ‘Concordin puolesta’” Darmstadtissa, jossa oli 900 jäsentä 20:ssä loosissa;

– “Saksin suuri kansallinen loosi” Dresdenissä, jossa oli 6 000 jäsentä 47:ssä loosissa, joka yritti kääntää takkinsa kansallissosialistisessa Saksassa 30.1.1933 jälkeen, kutsuen itseään “Saksan kristityksi veljeskunnaksi Saksissa”;

– “Suurloosi ‘Saksalainen veljeyden ketju'” Leipzigissa, jossa oli arviolta 1 800 vapaamuuraria 10:ssä loosissa, joka otti naamionimen “Kristillinen veljeskunta ‘Saksalainen kupoli'” 30.1.1933 jälkeen;

– “Suuri äitiloosi ‘Eklektinen vapaamuurariuden liitto'” Frankfurt am Mainissa, jossa oli 25 loosia ja arviolta 2 500 jäsentä, jossa oli myös poikkeuksellisen suuri juutalaisten jäsenten prosentuaalinen määrä; ja lopulta

– “Hampurin suurloosi” Hampurissa, jonka provinssiloosi Berliinissä nousi vain juutalaista rodullista alkuperää olevien jäsentensä vuoksi. Tämä suurloosi omasi 54 loosia (joihin kuului 14 muuta maata) ja sillä oli arviolta 5 000 jäsentä.

Vanhan preussilaisen ja Humanitaarisen suurloosin lisäksi, jotka kutsuivat toisiaan “yhtälailla tunnustetuiksi looseiksi” toisia vapaamuurarillisia suurliittoja ja yksittäisiä looseja (“nurkkalooseja”) oli toiminnassa Saksassa, joilta Vanha preussilainen ja Humanitaarinen suurloosi kielsivät “tunnustuksen” kilpailullisista ja poliittisista syistä, mutta jotka omasivat “tunnustuksen (toisin sanoen vapaamuurarillisen statuksen hyväksymisen) ulkomaisten vapaamuurarillisten järjestöjen osalta, joka johtui osaksi ulkomaisten vapaamuurarien aloitteista.

Tämä ryhmä käsitti “Vapaamuurarien liiton ‘Auringonnousussa’” (“itsenäinen looosi”), jolla oli päämajat Nürnbergissä ja Hampurissa, joissa oli arviolta 1 250 jäsentä 50:ssä loosissa, jotka myönsivät kolme Johannes-vapaamuurariuden astetta ja toimivat hyvin läheisessä yhteistyössä ranskalaisen vapaamuurariuden kanssa. Poliittisesti nämä vapaamuurarien järjestöt kallistuivat poliittisen “vasemmiston” suuntaan. Vuonna 1932 heidän jäseniään kannustettiin liittymään “Rautarintamaan” “palvellakseen ihmisyyttä”.

Saksan korkein neuvosto

Joukko jäseniä näistä suurlooseista liittyi ranskalaisiin looseihin saadakseen vapaamuurariuden korkeampia asteita, perustaen “Saksan ylimmän neuvoston”, jossa oli arviolta 270 jäsentä 16 korkeampien asteiden loosissa, joille oli tunnusomaista erityinen poliittinen toiminta. 4. aste myönnettiin viidessä “täydellistymisloosissa” ja 18. aste seitsemässä osastossa, 30. aste kolmessa “Aeropagen loosissa” ja 33. aste yhdessä Korkeimmassa neuvostossa.

Symboliset suurloosit Saksassa

Vapaamuurariuteen olennaisina kuuluvat syyt, joista ei voida puhua tässä, johtivat “Saksan symbolisen suurloosin” perustamiseen, joka oli “yhdistynyt” “Saksan korkeimman neuvoston” kanssa ja myönsi Johannes-vapaamuurariuden (1.- 3. asteeseen) asteita 28:ssa loosissa, joissa oli arviolta 800 jäsentä. Führerin noustua valtaan tämän suurloosin johtavat juutalaiset jäsenet muuttivat Palestiinaan ja jatkoivat “Saksan symbolista suurloosia maanpaossa” Tel Avivissa.

Saksan vapaamuurarien liitto

Tavallisen vapaamuurarillisen työn koordinaatio ja järjestäminen sai apua “Saksan suurloosien liitolta”, joka oli monien suurloosien liitto ja “Saksan vapaamuurarien liitolta”, jolla oli päämaja Leipzigissa, joka oli yhteensulautunut yksittäisistä vapaamuurareista monista saksalaisista suurlooseista ja joka oli erityisesti omistautunut vapaamuurarilliselle työlle (vapaamuurarilliselle kulttuurityölle).

Universaali vapaamuurarillinen liitto

Ylikansallinen “Universaali vapaamuurarillinen liitto” oli yhden saksalaisen kansallisen ryhmän edustama.

b) entisessä Itävallassa:

Wienin suurloosi

Virallisesti vapaamuurarius oli kielletty Itävallassa vuoteen 1918 asti, mutta jatkoi olemassaoloaan “humanitaaristen järjestöjen” muodossa niin, että “Wienin suurloosi” kykeni avaamaan toimintansa 14 loosissa vuonna 1918. Jäsenten määrä oli noussut 1 300 22:sa loosissa kun loosin toimille pistettiin loppu 1938.

Itävallan korkein neuvosto

Korkeampien asteiden vapaamuurariutta edusti “Itävallan korkein neuvosto” (33. asteen vapaamuurarius), jonka johtaja oli vuosia juutalainen Eugene Lenhoff. Poikkeuksellisen suuri juutalaisten määrä toimi siinäkin, kuten myös “Wienin suurloosissa”.

Universaali vapaamuurarillinen liitto

Täällä myöskin, kansallinen ryhmä nimeltä “Universaali vapaamuurarillinen liitto” oli erittäin aktiivinen, ja sitä johtivat juutalaiset.

c) entisessä Tsekkoslovakiassa:

Vapaamuurarillinen suurloosi “Kolmessa ympyrässä”

Kuten Itävallassa, vapaamuurarilliset järjestöt naamioituivat salaisiksi “humanitaarisiksi liitoiksi” (naamionimi kielletyille vapaamuurarillisille looseille). Vuonna 1918 Vapaamuurarillinen Lessingin suurloosi “Kolmessa ympyrässä” luotiin ja sen päämaja sijaitsi Prahassa, joka toimi saksan kielellä ja jolla oli arviolta 1 400 jäsentä 30:ssä loosissa, enimmäkseen saksalaisia ja juutalaisia (aina 60 prosenttia loosien jäsenistä kuului juutalaiseen rotuun), joka myönsi kolme Johannes-vapaamuurariuden astetta.

Tsekkoslovakian tasavallan kansalliset suurloosit

Läheisessä yhteistyössä tsekkoslovakialaisen vastarintaliikkeen kanssa 1914/18 -sodassa, puhtaasti Tsekkoslovakiaan suuntautunut vapaamuurarius nousi nimen “Tsekkoslovakian tasavallan kansallisen suurloosin” alla, jonka päämaja Prahassa käsitti arviolta 1 200 jäsentä 25:ssä loosissa. Tämä vapaamuurarillinen järjestö värväsi erityisesti sovinististen tsekkoslovakialaisten joukosta ja omasi, kuten “Tsekkoslovakian tasavallan korkein neuvosto”, jonka kanssa se toimi läheisessä yhteistyössä (Korkeimman neuvoston kautta), kuten myös kansainvälisen korkeampien asteiden vapaamuurariuden kautta ja käsittäen poikkeuksellisen suuren poliittisen vaikutusvallan hyvin läheisten henkilökohtaisten suhteiden kautta kaikkiin Tsekkoslovakian hallituksen haaroihin, kuten myös intellektuelliin elämän.

Silta

Lisäksi oli kolmas suurloosi, jota kutsuttiin ensin “Vapaamuurarilliseksi suurloosiksi ‘Silta’” ja myöhemmin “Tsekkoslovakian suureksi Orientiksi”.

“Saksalaisten vapaamuurarillisten loosien liitto Puolassa”

d) entisessä Puolassa

Saksalaisilla alueilla, nyttemmin uudelleen Saksan valtakuntaan liitetyillä sellaisilla, toimi joukko vapaamuurarillisia looseja saksalaisen kauden aikana (vuoteen 1918 asti) ja ne sulauttivat itsensä “Saksan vapaamuurarillisten loosien liittoon Puolassa”, koska niiden oli pakko katkaista suhteensa Valtakuntaan Puolan hallituksen käskystä.

Lisäksi oli kaksi puolalaista vapaamuurarillista kokonaisuutta, jotka myös olivat hyvin aktiivisia: “Puolan kansallinen suurloosi” ja “Puolan korkein neuvosto”. Mitään konkreettista tietoa ei ole kerätty heidän jäsenistöstään ja heidän loosiensa määrästä.

II.

Vapaamuurariuden kaltaiset järjestöt

Niiden järjestöjen lisäksi, joista puhutaan käyttäen termiä “vapaamuurarillinen”, hyvin monet järjestöt ja liitot ovat yhteensopivia vapaamuurariuden ja heidän ideologisten periaatteidensa kanssa, ovat hyvin tiukasti sidoksissa siihen tai ovat läheisessä yhteistyössä sen kanssa tiukkojen henkilökohtaisten suhteiden kautta. Näitä liittoja ja yhteensulautuneita järjestöjä kutsutaan “vapaamuurariuden kaltaisiksi järjestöiksi”, määritelmä, joka on entistäkin oikeutetumpi, koska monissa tapauksissa heidän hengellinen suhteensa vapaamuurariuteen on näiden järjestöjen itsensä vahvistama.

Odd Fellows

Lukujen suhteen kaikkein merkittävin näistä järjestöistä (siihen kuuluvaksi laskettiin yli kaksi miljoonaa jäsentä vuosien 1914-1918 -maailmansodan jälkeen) on “Odd Fellowsin itsenäinen veljeskunta” (U.O.O.F.), jonka kansainvälinen johto sijaitsee USA:ssa. Odd Fellowsia edusti Saksassa arviolta 8 000 jäsentä yli 250 loosissa. Entisessä Itävallassa, entisessä Tsekkoslovakiassa ja entisessä Puolassa oli myös itsenäisiä looseja, joissa oli taas hyvin korkeita juutalaisten jäsenten lukuja, kuten myös Saksassa. “Odd Fellowsin itsenäinen veljeskunta” myöntää neljä astetta ja kolme korkeampaa astetta, joita kutsutaan “leiriasteiksi”; se hyväksyy myös naisia jäsennikseen “Rebecca looseissa”. Johtuen samankaltaisuuksistaan vapaamuurariuden kanssa, Odd Fellowsin veljeskunta, kuten myös Druidien veljeskunta – joka täytyy myös mainita – värvää jäsenikseen eniten keskiluokasta ja liberaaleista ammateista ja sitä kutsutaan usein “pienen miehen vapaamuurariudeksi”.

Order of Druids

Mitä tulee humanitaarisiin asenteisiin, Druidien veljeskunta (Yhdistynyt druidien muinainen veljeskunta), jolla on arviolta 12 000 jäsentä Saksassa, jotka olivat liittyneet yhteen niinsanotuissa “groveissa” ja joka myös värväsi jäseniään keskiluokasta ja kaupallisista ammateista, 30.1.1933 jälkeen liitto yritti naamioida itsensä “Saksalaiseksi kansanveljeskunnaksi”, kuvaten itseään kelttiläis-germaanisen perinnön vartijaksi.

Schlaraffia

Ulkoisessa olemuksessaan, seremoniassa ja aste-jaossa, “Schlaraffian” 35 000 jäsentä (kutsuttu myös “All-Schlaraffiaksi”, päämaja oli Prahassa) 6 500 jäsenellä vanhassa Valtakunnassa, esittää samankaltaisuuksia vapaamuurariuden kansssa, jota tehosti myös heidän veljeyden käsitteen hiomisensa ja “neutraalius” rotukysymystä kohtaan. Merkittävä juutalainen jäsenistö, kuten myös monet henkilökohtaiset suhteet vapaamuurariuteen, joka toi mukanaan vapaamuurarillisen ideologisen vaikutuksen mahdollisuuden, oikeuttaa kansallissosialismin negatiivisen asenteen myös tätä järjestöä kohtaan.

Rotary Club

“Rotary International” (Rotary Club), joka nousi vuosisadan vaihteen aikaan U.S.A:ssa ja joka on sen jälkeen levinnyt ympäri maailman amerikkalaisen johdon alaisuudessa, on vapaamuurariuden moderni versio. Rotary Clubin “piirit” olivat edustettuina myös Saksassa, Itävallassa ja entisessä Tsekkoslovakiassa sekä Puolassa, jossa ne asettivat itsensä kansainvälisen kulttuurin ja taloudellisten suhteiden kultivoinnin tehtävään. Johtuen sen “neutraalista asenteesta” rodullisiin, poliittisiin ja uskonnollisiin asioihin, heijastaen sen vapaamuurarillisia perustuksia ja sen internationalistisen ajattelun levittämisen johdosta, eikä vähiten sen henkilökohtaisten suhteiden juutalaisuuden ja vapaamuurariuden kanssa, “Rotary Clubia” täytyy kansallissosialismin myös katsoa negatiivisesti.

III.

Vapaamuurariuden naamioitu työ muissa järjestöissä

Läheisesti vapaamuurariuteen liittyvät ja sitä täydentävät luomukset

On jo mainittu, että on vapaamuurarillisen toiminnan luonteen kanssa ristiriidassa sallia vapaamuurarillisten järjestöjen kiinnittää huomiota itseensä avoimen toiminnan kautta – erityisesti poliittista – vaikka joitakin vapaamuurarillisia asiakirjoja ja todistuksia on saatavilla, jotka todistavat sellaista toimintaa olleen olemassa. Saavuttaakseen ihanteensa ja tavoitteensa, vapaamuurarius on luonut peitejärjestöjä, joita ei ulkonaisesti voi tunnistaa vapaamuurarillisiksi, mutta joita täytyy pitää vapaamuurariutta täydentävinä luomuksina, suurten yhteensulautuneiden yksittäisten järjestöjen lisäksi, jotka koostuvat monien loosien jäsenistä. Niinpä hyväntekeväisyysjärjestöjen, kauppajärjestöjen, koulutusinstituuttien, akateemisten elimien, julkisten koulutusjärjestöjen jne. hallintoelimet oli täytetty monilla vapamuurareilla, jotka pitivät huolen, että vapaamuurarillinen ideologia saavutti väestöstä mahdollisimman suuren osan.

Yhteistyö lähes kaikkien ylikansallisten järjestöjen kanssa, kuten Esperanto Clubin, Kansainvälisen ihmisoikeuksien liiton, Uuden Venäjän ystävien liiton, Saksan rauhanseuran, Ystävien seuran, Saksan Kansainliiton järjestön, Blutschli-komitean, Saksan vapaan järjestön, Universaalin veljeyden, Sisäisen rauhan liiton sekä Ihmisyyden edistämisen liiton voidaan asiakirjojen perusteella todistaa olleen samoilla linjoilla loosien päämäärien kanssa. Suurimmaksi osaksi nämä samat järjestöt, joista tässä voidaan mainita vain muutama, olivat vapaamuurarien ja vapaamuurarillisten komiteoiden perustamia.

Pan-Eurooppalainen liike

Esimerkki näiden järjestöjen ja niiden vapaamuurarillisten perustajien hengestä voidaan löytää Pan-Eurooppalaisen liikkeen wieniläisestä korkeamman asteen vapaamuurarista Coudenhove-Kalergista. Tämä liike työskenteli kaikkien eurooppalaisten kansojen yhdistämiseksi liittovaltioksi, jota kutsuttiin pan-eurooppalaiseksi unioniksi. Kun liike saavutti suurempia mittasuhteita, Coudenhove-Kalergi vetäytyi Wienin loosistaan taktisista syistä, välttääkseen loosin liittämistä hänen poliittiseen toimintaansa.

Vuonna 1925 Coudenhove-Kalergi kirjoitti seuraavat lauseet artikkelissaan “Käytännön idealismi”:

Tulevaisuuden euraasialainen negridi-sekarotu.

“Tulevaisuuden Ihmiskunta tulee olemaan sekarotuinen. Tämän päivän rodut ja kastit tulevat romahtamaan tilan, ajan ja ennakkoluulojen lisääntyvän voittamisen edessä. Tulevaisuuden euraasialainen negridirotu, ulkoisesti muinaisia egyptiläisiä muistuttava, tulee korvaamaan kansojen paljouden persoonallisuuksien paljouden kautta.”

Teksti “Ylimystö”, joka on julkaistu 1924, sanoo juutalaisista sivulla 39:

Juutalaiset muodostavat uudenlaisen ylimystö-rodun

“Niinpä lopulta, kaikista vainoista selvinneenä, nousi pieni yhteisö, sankarillisen hengen marttyyriuden teräkseksi karaisemana ja kaikista hengen heikkouden tai köyhyyden elementeistä puhdistuneena. Sen sijaan, että se olisi tuhonnut juutalaisuuden, vaino on saanut aikaan Euroopassa keinotekoisen valintaprosessin, joka on nostanut juutalaiset kaikkien kansakuntien johtajiksi. Ei ihme, että tämä kansa, ghetossa kasvaneena, on noussut Euroopan hengelliseksi ylimystöksi. Niinpä lempeä Kaitselmus on antanut Euroopalle uuden ylimystö-rodun ja hengellisen siunauksen juutalaisten vapautumisen kautta feodaalisen ylimystön hajottua.”

Suuren ylikansallisen kansojen liittovaltion vaatimus, jonka jäsenet edustaisivat tyhjää rodullista sekoitusta ja jossa ainoastaan “hengellisten siunauksien ylimystörotu”, juutalaiset, saisivat säilyä puhtaina, on selvin vapaamuurarillisen ideologian seuraus.

Wienin suurloosi kävi innolla työhön Pan-eurooppalaisen unionin hyväksi kaikille vapaamuurarillisille päävirkailijoille osoittamassaan kutsussa. Jopa vapaamuurarillinen sanomalehti “Majakka” intoili korkeamman asteen vapaamuurarin Coudenhoven ajatuksista ja lausui maaliskuussa 1925:

“Vapaamuurarius, erityisesti itävaltalainen vapaamuurarius, saattaa olla ennenkaikkea tyytyväinen siitä, että sillä on Coudenhove jäsentensä joukossa. Itävaltalainen vapaamuurarius voi oikeutetusti ilmoittaa, että veli Coudenhove taistelee pan-eurooppalaisten uskomustensa vuoksi: poliittisen rehellisyyden, sosiaalisen näkemyksen, valheiden vastaisen taistelun, kaikkien niiden tunnustamisen ja yhteistyön saavuttamiseksi, joilla on hyvä tahto.”

“Tässä korkeammassa mielessä, veli Coudenhoven ohjelma on vapaamuurarillista työtä korkeimmassa merkityksessä, ja sen parissa työskenteleminen yhdessä on suuri tehtävä kaikille muurariveljille.”

IV.

Ideologiset päämäärät

1. Vapaamuurariuden peruskäsitteet

Kaikkein ristiriitaisimmat julistukset vapaamuurariuden periaatteista tulevat loosijärjestöiltä ja johtavilta vapaamuurareilta. Yksi näistä perusperiaatteista sanoo, että “vapaamuurarius pyrkii rohkaisemaan, aikaisten loosien tapoja heijastavalla tavalla, ihmisyyden moraalista jalostumista ja ihmisten onnea yleensä”. (“Hampurin suurloosin julistus”). Vapaamuurari Ludwig Schroeder julisti:

Vapaamuurariuden periaatteet

“Vapaamuurarius pyrkii tulemaan uskon ja keskinäisen hyväntahdon linkiksi ihmisten välillä, linkiksi, joka muuten jäisi ikuisen kaukaiseen tulevaisuuteen uskonnollisten oppien, kasvatuksellisten ennakkoluulojen ja kansallisten tilanteiden vuoksi.”

Tämä julistus sopii täysin yhteen pastori Andersonin lausunnossa “muinaisista velvollisuuksista”. Kansallinen “Preussin suurloosi ‘Ystävyydelle'” sanoo kappaleessa IV yleisistä periaatteista:

“Luokka, kansallisuus, väri, uskonnon tunnustaminen ja poliittiset mielipiteet eivät saisi olla hyväksymisen tiellä, aivan kuten erot ihonvärissä tai rodussa eivät saisi estää loosin tai suurloosin tunnustamista.”

Niinpä tarkoituksena on saavuttaa rodun ja kansallisuuden ylimenevä ihmiskunnan kansainvälinen liitto. Vapaamuurarit ovat ylpeitä siitä, että neekerit, keltaiset rodut ja juutalaiset seisovat tasa-arvoisin oikeuksin valkoisen miehen vieressä tässä veljeyden universaalissa ketjussa.

Vapaamuurariuden humanitaarinen ihanne

Kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia vapaamuurariuden humanitaarisessa ihanteessa. “Vapaamuurariuden universaali käsikirja” sanoo vapaamuurariuden ihanteesta:

“Ihmisyys viittaa kaikkiin ihmisiin. Se tarkoittaa universaalia rakkautta, joka nousee kaikkien ihmisyyden erojen ja jakojen yläpuolelle: se ei kysele rodullisia tai uskonnollisia yhteisöjä. Se näkee ja kunnioittaa kaikkien rotujen ja uskontojen edustajia tovereina – ihmisiä, jotka ovat samaa lajia, joilla on samat oikeudet, saman suvun sukulaisveljinä… Ihmisen elämää voidaan katsoa kahdesta kulmasta: yksilöllisenä elämänä ja sosiaalisena elämänä: Ihminen elää yksilöllisenä olentona ja yhteisön jäsenenä. Yksilöllisen elämän mallikuva on ihmisyys, ihmiskunta; sosiaalisen elämän mallikuva on kosmopolitismi, maailmankansalaisuus… Vapaamuurarius luotiin tämän ihmisyyden elämän korkeinta mallia varten, ihmisyyden ja maailmankansalaisuuden rohkaisemiseksi; vapaamuurariuden liitto on humaani ja kosmopoliittinen yhteisö…”

Rajoittamaton individualismi niin henkilökohtaisessa kuin poliittisissa ja taloudellisissakin suhteissa on yksi vapaamuurarillisen ideologian seurauksista. 30. asteen rituaalissa sanotaan selvästi, että “diktaattorien” päämääriä, jotka tietysti voivat rajoittaa yksilön oikeuksia ja itsemääräämisoikeutta, vastaan on taisteltava. Ei suoda ajatustakaan sille, että yksilölliset edut ja intressit alistettaisiin koko kansan edun palvelemiseen. Yksilön oikeus menee kaiken edelle.

Porvarillisen liberalismin ajatukset ja käytännön osoitukset ovat enimmäkseen ankkuroituna vapaamuurariuteen. Valtiomuoto, joka heijastaa vapaamuurariutta, on demokraattinen tasavalta.

2. Vapaamuurariuden kasvatukselliset metodit

Kasvatukselliset päämäärät

Vapaamuurarius kuvailee kasvatuksellisia päämääriään seuraavanlaisella symbolilla: se väittää rakentavansa koko ihmiskunnan suurta temppeliä. Tähän rakennukseen käytettävää materiaalia edustaa yksittäinen ihminen, joka täytyy muurata vapaamuurariuden mukaan, jotta hän voi sopia temppelin rakenteisiin. Tämän rakennuksen malli ja symboli on Salomonin temppelin rakentaminen.

Hakkaamaton kivi, joka edustaa ihmistä ennen hänen saapumistaan loosiin, pitää hakata täydelliseksi neliöksi, jotta hän voi sopia täydellisesti paikalle, jonka hänelle rakennuksessa määräävät mestarin piirustukset.

Näin vapaamuurarit itse ovat kuvanneet kasvatuksensa tuloksia ja metodeja. Heille kasvatuksessa ei ole kyse ihmisessä tai rodussa olevien perinnöllisten kykyjen rohkaisusta tai kehittämisestä. Ihmistä täytyy muokata: eli toisinsanoen, tärkeitä luonteenpiirteitä täytyy poistaa lopullisesti.

Niinpä ei myöskään merkitse mitään vapaamuurariudelle mihin kansaan tai rotuun yksittäiset loosiveljet kuuluvat, koska kasvatuksellinen lopputulos tulee olemaan samanlainen sileä neliö.

Tämä luonteen ja persoonallisuuden silpominen tekee miehistä manipuloivia jopa ilman loosista tulevia määräyksiä. Miehen, joka on alistanut itsensä, täytyy ajatella ja toimia kuten vapaamuurari omasta tahdostaan määrätyissä tilanteissa.

Vapaamuurarillisen kasvatuksen metodit ja vaikutukset

Neljä tekijää tukevat ja ohjaavat vapaamuurarillista kasvatustyötä. Ensimmäisellä sijalla ovat vapaamuurareiden kulttimainen toiminta, joka kuvataan tarkasti niinkutsutuissa rituaaleissa, tavoissa. Ensimmäisissä kolmessa asteessa, niinsanotuissa Johannes-looseissa, tämä rituaali on sama joka puolella maailmaa.

Rituaali

Voimme huomata, että vapaamuurarius, joka nousi rationalismin ja valistuksen aikakaudella kirkon vastavoimaksi, ei ole koskaan hylännyt metodejaan, jotka ovat samoja kuin kirkoilla. Myös se kutsuu esiin hengellistä avoimuutta jäsentensä keskuudessa ulkoisten ritualististen toimien kautta; myös se yrittää typistää järjen kriittiset voimat temppelipalveluksen hartaan ilmapiirin kautta, manipuloiden peloteltavien osallistujiensa tunteita.

Hämyinen kynttilänvalo, urkumusiikki, seremonialliset puvut, salaiset piirrustukset ja merkit, mahtavat kirjat ja symbolit on kaikki tarkoitettu vangitsemaan ihmisen mieli.

Samaan aikaan vapaamuurarit ovat tietoisia siitä, että heidän koko kulttinsa hajoaisi naurunalaisuuteen kylmässä päivänvalossa: niinpä he ovat peloissaan vetäytyneet temppeliinsä ja rituaaleihinsa pois maallikon silmistä.

Perustavaa laatua oleva totuus on kuitenkin se, että heidän tapojensa ja symbolisminsa ritualistinen sisältö on ammennettu täysin juutalaisista ja Lähi-Idän lähteistä. Niinpä näyttää oudolta, että loosiveljet yrittävät toistuvasti esittää Lähi-Idän kulttinsa germaanisen perinnön auringonkulttina.

Symbolismi

Vapaamuurariuden symbolit ja kuvat ovat läheisesti sidoksissa rituaalitoimiin. Kun kulttimaisia toimia ja rituaaleja voidaan pitää ilmapiiriä rohkaisevana ja vapaamuurarillista työtä koristavana, symbolismi itsessään varaa suhteettoman suuren osuuden loosien kasvatuksellisesta työstä. Symbolismi kommunikoi vapaamuurarillisia periaatteita tunkeutuvalla ja näkyvällä tavalla.

Vapaamuurarien asteittaisessa askel-askeleelta -kasvatuksessa on tärkeää tunnistaa Jehovan ja Salomonin temppelin symbolit. Viittausten määrä Vanhaan testamenttiin, heprealaisiin sanoihin ja perinteisiin, kabbalistiseen numerologiseen mystiikkaan ja käsitteisiin, jotka yhdessä muodostavat vapaamuurarillisen perinteen, on hyvin suuri.

Juutalaisesta legendamateriaalista ja Vanhan testamentin käsitteistä ja tarustoista, jotka esittävät roolia vapaamuurariudessa, vain muutama voidaan mainita tässä: Baabelin tornin rakennus, Salomonin temppelin rakennus, Hiramin legenda. Vapaamuurariuden heprealaisiin sanoihin ja kielikuviin kuuluvat mm.: Adonai, Yahweh-Jehova (juutalainen tetragrammaton), Tubulkain (Luomisen Herra – Maan Herra), Shibboleth (Tuomarien kirja 12:5 ja 6) Jakin (1. aste) Boas (2. aste) Mac benac (3. aste). Seuraavat juutalaiset symbolit näyttelevät erityisen tärkeää roolia: “työskentelymatto” Salomonin temppelin symbolina; kaksi pilaria temppelin etupihalta; Jakin ja Boas; Salomonin kultainen kruunu; seitsemänhaarainen kynttilänjalka; Liiton arkki; Lain taulut; happamattoman leivän pöytä; savuavien suitsukkeiden alttari; Acacian oksa; Hiramin arkku; ja kuusisakarainen tähti (Daavidin tähti).

Nämä ovat ne juutalaiset tavat ja symbolismi, jota saksalaiset miehet omana aikanamme pitivät korvaamattomina loosiveljiensä kasvatuksessa. Niinkin myöhään kuin 1931, niinsanottu Kansallinen Suurloosi harkitsi näitä seikkoja perinpohjaisesti ja tuli lopputulokseen, että mitään muutoksia ei tule tehdä näihin tapoihin. “Suuren Kansallisen Äitiloosin ‘Kolmessa Maapallossa’” kiertokirjeessä lokakuulta 1931 sanottiin:

Pelastus on juutalaisista

“Esitettiin pyyntö, että Raamattu esikammiossa ei tulisi enää olla avattuna Johanneksen evankeliumin 4. luvun kohdalta. 22. jakeessa sanotaan:

‘Te kumarratte sitä, mitä ette tunne; me kumarramme sitä, minkä me tunnemme. Sillä pelastus on juutalaisista.'”

“Näitä kirjoituksia pidetään epäilyttävinä ja on esitetty pelko, että Johannes-mestarit, jotka vihitään, saattaisivat loukkaantua siitä. Perinpohjaisen tutkinnan jälkeen, Rituaalikomitea tuli lopputulokseen, että Raamattu pidetään avattuna Johanneksen evankeliumin 4. luvun kohdalta.”

Tämä sama suurloosi todisti epärehellisyytensä vuotta myöhemmin, kun se antoi temppeliensä olla esillä kuvitetussa sanomalehdessä, koristeltuina kansallisilla lipuilla, rodullisen ja kansallisen ajattelun kunniaksi.

Keskeisten kasvatuksellisten symbolien joukossa, niinsanotulla työskentelymatolla on tärkeä merkitys. Tämä on loosin keskipiste, jolla loosin ornamentit (vapaamuurarillinen symbolien ja kasvatuksellisten kuvien määritelmä), työkalut ja muut kuvat ovat esillä. Matto kantaa Salomonin temppelin kuvaa, ja se vaihtelee sen asteen mukaan, jossa sitä on tarkoitus käyttää. 1. ja 2. Johannes-loosin asteissa se esittää Salomonin temppelin etupihaa, jossa on kaksi pilaria, Jakin ja Boas. Legendan mukaan oppipojat ja apumiehet rakentaessaan Salomonin temppeliä kerääntyivät näiden kahden pilarin luona palkkapäivänä saamaan palkkansa, jotka maksettiin oikeaa tunnussanaa vastaan.

Niinpä “hyväksytyt oppipojat” kerääntyvät loositemppelissä ensimmäisen valvojan alla siinä maton kulmassa, joka kuvaa Jakinin pilareita. Boas-pilarien kohdalla seisovat “toverimuurarit”, toisen valvojan valvonnassa. Jakin ja Boas ovat myös tunnustuksen sanoja hyväksytyille oppipojille ja toverimuurareille. Oppipoikapilarin yllä on kuvattuna rosokiven hakkaaminen kivenhakkaajan vasaralla, valmiin kiven näkyessä toverimuurarin pilarin yläpuolella. Maton ympärillä ja sen päällä, oppipoika, nyt muurari, sekä mestari suorittavat kolme symbolista matkaa vihkimisekseen ja ylentämisekseen.

Muita tärkeitä symboleja ovat vapaamuurariuden kolme suurta valoa, Raamattu, suorakulma ja kompassi. Vapaamuurariuden astinkivet ovat viisaus, voima ja kauneus, kun pienet ovat aurinko, kuu ja loosimestari. Työkalu, jolla loosimestari ohjaa loosia, on vasara. Mestari avaa ja sulkee työn kolmella vasaraniskulla.

Yksittäisten symbolien merkitystä ei voida tässä kertoa, koska niiden selittäminen vaatisia monia kirjoja. Vapaamuurareille jokainen yksittäinen kuva on tiettyjen opetusten ja kauaskantavien filosofisten käsitteiden näkyvä symboli. Pelkästään oppilasmuurarin maton symbolismin tarkoituksesta on kirjoitettu, monien muiden teosten lisäksi, kaksiosainen teos, jonka on kirjoittanut loosiveli nimeltä Gloede, jonka nimi on “Veljeskunnan tiede, kehitetty oppilasmuurarin matolla”. Jopa vapaamuurari Gloede varmistaa, että Kabbala, numeerisine mystisismeineen ja numerologisine symbolismeineen ja gimatriallaan, näyttelee pääroolia vapaamuurarillisessa perinteessä.

Näitä symboleja koskien, Lenhoff-Posnerin “Vapaamuurariuden kansainvälinen tietosanakirja” sanoo:

“Symbolismi toimii rinnastamisella, pääasiassa sisäisen organisaation keinona. Muualla on osoitettu, että vapaamuurarillinen yhteys ei ole maallinen luonteeltaan, mitä tulee rakenteeseen ja yhtenäiseen johtoon. Kuitenkin on olemassa symbolinen yhteys. Sen silta on tavanomainen konstruktionalistinen symbolismi. Temppelin rakentamisen kasvatuksellinen kuvaus on enimmäkseen ymmärretty vapaamuurarien parissa samalla tavalla riippumatta siitä, kuinka erilaisia yksittäisten vapaamuurarillisten ryhmien työtavat voivat olla.”

“Symbolismi käsittää hengellisen työn loosissa näkyvyytensä kautta, sallien salattujen maailmojen aueta, jotka muuten pysyisivät suljettuina. Se tasoittaa kehityksen hengellisiä tasoja ja luo yhtenäisen ajattelun ilmapiirin, jota yhteisö, joka on niin laajapohjainen kuin vapaamuurarius, välttämättä vaatii.”

Tässä näemme selvästi maapallolla olevien veljien älyllisen tasapäistämisen vapaamuurarillisen symbolin kautta. “Vapaamuurariuden universaalin käsikirjan” vanhempi painos sanoo:

“Vapaamuurarius omaa kielen, joka ymmärretään kaikkien maailman kansojen keskuudessa. Antakaa huronien ja araucanien, jakuuttien ja malaijien, berberien ja kaffereiden astua saleihimme ja he tulevat olemaan elävästi vaikuttuneita arvokkuudesta ja eloisasta täydellisyydestä sekä symboliemme hengellisestä kauneudesta, tavoista ja koristeista ja he ymmärtävät sen sisäisesti. He tulevat ilolla liittymään ketjuumme”.

Sitten Käsikirja esittelee tekstin, joka on otsikoitu: “Kolme Kansallisen äitiloosin Johannes-astetta ‘Kolmessa maapallossa’”, josta lainaamme seuraavaa lausetta:

“Antakaa vihkiytyneiden vapaamuurarien olla unohtamatta sitä, että lähes jokaisella symbolilla on kaksinainen merkitys: moraalinen sekä mysteerinen.”

Niiden moraalisen merkityksen sisältö voidaan ohittaa. Mutta Käsikirjan viittaukset symbolien mysteeriseen merkitykseen ovat opettavaisia, koska ne tarjoavat näkemystä vapaamuurariuden kasvatuksellisiin ja opetusmetodeihin selkeydellä, joka yleensä puuttuu vapaamuurarillisista kirjoituksista. Se sanoo:

“Symbolien mysteerinen merkitys palvelee toistakin tarkoitusta. Se liittyy osaksi sisäiseen olemukseen ja osaksi yhteisön historiaan. Oppilasmuurari vastaanottaa vain merkittäviä silmäyksiä, mutta ei koskaan koko selitystä, koska pienimpikin symboli voidaan ymmärtää täysin ilman, että siihen sisällytetään kaikki. Vankka, totuudellinen ja hyveellinen veli tulee saamaan mestarinsa tarpeellisen opastuksen jokaisella askeleella, jonka hän ottaa. Oikeaan aikaan, yhdessä ainoassa selityksessä, päämerkitys avautuu hänelle, josta hän voi saada näköalan jokaisen symbolin salattuun merkitykseen ja niiden salaisiin suhteisiin, ilman vaikeuksia ja ilman virheen vaaraa.”

“Oppilasmuurarin pitäisi ennenkaikkea pitää mielessään seuraava: 1. kaikki loosissa tehdyt teot ovat tarkasti määrättyjä. Pienimielisille tämä voi helposti näyttää pelkältä leikiltä, tai ainakin tyhjältä muodollisuudelta: miksi tekojen, jotka voivat vaikuttaa merkityksettömiltä itsessään, pitäisi olla alistettuja tiettyyn normiin? 2. Mysteeriset hieroglyfit ja tavat omaavat usein enemmän kuin yhden merkityksen. Joku, joka on oppinut ehkä vain yhden merkityksen, tulisi näin ollen olla kuvittelematta, että hänen tarvitsee kiinnittää siihen enempää huomiota. Toinen merkitys voi tulla tietyksi hänelle korkeammalla asteella, joka ei ehkä koskaan käynyt hänen mielessään. Tämä ei ole epätarkoituksellista tai toissijaista, vaan ennemmin tapa, joka on läpikotaisin laskelmoitu perustumaan materian luonnolle ja ihmisten mielien luonteelle. 3. Varovaiselle tarkkailijalle moni asia voi vaikuttaa ristiriitaisilta symboleissa. Mutta tämäkään ei ole tarkoituksellista; se seuraa tarpeista, jotka ilemenevät oppilaan ohjaamista eteenpäin yhteisössämme asteittain, hänen tarkkailukykyjensä terästämisestä ja hänen kärsivällisyytensä harjoittamisesta.”

Nämä lauseet sisältävät kaiken, mitä meidän tulee tietää symbolien tarkoituksesta. Näemme selvästi tavan, jolla oppilasmuuraria asteittain tuodaan lähemmäs loosin päämääriä. Lause, jossa sanotaan, että symbolit on tarkoitettu olemaan täynnä ristiriitaisuuksia ja että oppilasta tulisi rohkaista olemaan tarkastelematta niiden merkitystä, on hyvin opettavainen. Kaksi päämäärää ovat yhteydessä tähän taktiikkaan: samaan aikaan voidaan tehdä valinta veljien välillä, jotka ovat tyytyväisiä viralliseen merkitykseen ja näin osoittavat olevansa kelvottomia loosin tarkoituksiin – nämä veljet pysyvät alemmilla asteilla – ja niiden välillä, jotka menevät pidemmälle ja käyttäen loosin kirjastoa yrittävät selvittää mysteeriä, todistaen, että he ovat ymmärtäneet vapaamuurarillisen itsekasvatuksen hyvin myös tämän suhteen. He eivät voi erehtyä, koska todellinen symbolin merkitys osoittaa vain tiettyyn suuntaan. Toinen hyvä puoli tässä taktiikassa, jota loosi käyttää, on se, että se suojaa ulkopuolisten hyökkäyksiltä kaikkina aikoina ja että voidaan aina viitata vain virallisiin selityksiin ja lausuntoihin, jotka loosi itse on tarjonnut. Tulkinnat, joita loosiveljet esittävät, voidaaan aina torjua pelkkinä yksityisinä mielipiteinä.

Vapaamuurarilliset lukemiset

Heti rituaalisten toimintojen ja symbolismin jälkeen, vapaamuurarilliset lukemiset ja loosiluennot näyttelevät merkittävää roolia ja ovat tärkeä työkalu vapaamuurarillisessa kasvatuksessa. Rituaali, symbolismi ja vapaamuurarilliset käsitteet selitetään tällä tavalla. Suurin paino asetetaan materiaalin tarkalle muodostamiselle ja valinnalle, joka vaihtelee ajoittain riippuen asteesta, joka on kyseessä. Yleinen käsikirja sanoo:

“Loosikokouksia pidetään, jotta voidaan tiedottaa ja kasvattaa yhteisön jäseniä loosin korkeimmista tarkoituksista. Yhteisön korkeimmat tarkoitukset ovat: ihmisyyden jalous, ihmisen kasvatus ja ystävyys toisten ihmisten kanssa ja tunne maailmankansalaisuudesta. Vapaamuurariuden hengellinen sisältö on näkyvästi edustettuna kuvituksen ja perinteen kautta, joka esitetään symbolisella tavalla, kuten myös selkeillä sanoilla.”

“Vapaamuurarillinen kieli on myös tarkoitettu selittämään ja oikeuttamaan vapaamuurariuden perusasenteita ja käsitteitä älylle ja mielelle. Kuten arvokkuus ja yhteensopivuus ovat rakennuksen itsensä pääpiirteitä, ne ovat myös vapaamuurarillisten lukemisten pääpiirteitä, joiden täytyy olla kuvaavia ja omistautuneita. Näiden kuvausten vuoksi vapaamuurarilliset lukemiset ja luennot tunnetaan myös ‘rakennuspiirustuksina’ tai ‘rakennuspalikoina’. Ne sisältävät rakennussuunnitelmia, joiden mukaan temppeli tai yhteisö kokonaisuutena rakennetaaan tai yksilön elämä, jota näiden mukaan täydellistetään. Jokainen näistä lukemisista on rakennuspalikka, joka sulautetaan tai täydellistetään universaalissa tai yksilöllisessä rakennuksessa. Jokainen näistä lukemisista on rakennuspalikka, joka tulee sovittaa yleiseen tai yksilölliseen rakennukseen.”

Lukemisten valinta on veljespuhujan vastuulla. Hän nimitää puhujan, joka pitää luennon henkilökohtaisesti. Häntä voidaan kutsua loosin kasvatukselliseksi johtajaksi. Nämä lukemiset, mitä tulee aikaan, vievät suuren osan loosin työstä, tehden vaikutuksen yksittäiseen loosiveljeen ja valmistaen häntä loosin tarpeisiin.

Vapaamuurarilliset tekstit

Vapaamuurarillisen kasvatuksen neljäs työkalu muodostuu laajoista vapaamuurarillisista teksteistä, joita on kerätty yksittäisiin loosikirjastoihin. Veljeskirjastonhoitaja pitää huolen, että veli, joka on halukas saamaan tietoa, saa vain niitä tekstejä, joita hänen asteelleen on sallittu.

Nämä ovat vapaamuurarillisen kasvatustyön pääpiirteet. Työhön kuuluu se tosiasia, että yksittäiset loosiveljet ovat yhteydessä suljettuun ihmisjoukkoon, joilla on kaikilla sama käsitemaailma ja jotka monien vuosien sosiaalisten- ja perhesuhteiden kautta muodostavat tiiviin klikin.

V.

Vapaamuurariuden ja muiden ylikansallisten voimien välinen suhde

1. Vapaamuurarius ja kirkko

Vapaamuurarius kirkonvastaisena voimana

Katolilaisuuden historialliset yritykset, erityisesti 18. vuosisadalla, olivat yrityksiä tehdä vapaamuurariudesta harmiton sisäisen hajottamisen kautta, kuten jo mainittiin. Johtavat papilliset hahmot tunnistivat kuitenkin pian, että vapaamuurariudessa oli noussut vaarallinen vihollinen, jota voitiin pitää kirkonvastaisena. Niinpä paavin ja jesuiittojen taistelu looseja vastaan alkoi jo aikaisin.

Ensimmäisenä asiaan puuttui inkvisitio 1737 ja se vahvistettiin laillisesti Paavin bullassa vapaamuurariutta vastaan 28.4.1738 paavi Clement XII:n “In Eminentissä”. Se tuomitsi vapaamuurarien kokoontumisen ja heidän salaiset kokouksensa välittömän kirkonkirouksen uhalla. Bullassa sanottiin vapaamuurarillisista kokouksista:

“Kaikkien uskontojen ja lahkojen miehet, jotka ovat tyytyneet sopivaan näennäisesti tietynasteiseen luonnolliseen hurskauteen, sitovat toisensa yhteen salaisessa liitossa perustettuihin lakeihin ja tapoihin, ja samaan aikaan toimivat salassa, vannoutuen ikuiseen vaikenemiseen sekä tekemällä valoja Pyhien kirjoitusten nimessä ja ankaran rangaistuksen uhalla.”

Tästä lähtien molemmilla puolilla käytiin tätä taistelua sammumattomalla kiivaudella.

Kirkonkirouksen bullat vapaamuurariutta vastaan

Toinen bulla vapaamuurariutta vastaan (“Providas”) määrättiin Benedict XIV:n kaudella 1751. Lennhoff-Posner kirjoittaa tästä:

“Tämän bullan seuraukset olivat vielä ensimmäisenkin aiheuttamia vakavampia joissakin maissa. Espanjassa inkvisitio vangitsi vapaamuurareita. Ferdinand VI asetti kaikki järjestön jäsenet syyllisiksi maanpetokseen. Fransiskaaniveli Joseph Torrubia, Inkvisition sensori ja reviisori Madridissa, liittyi loosiin saatuaan ensin paavilliselta penitentiariukselta vapautuksen valan velvoittamasta salassapidosta, johon hänen piti alistua. Syyteasiakirjassa hän lausui, että vapaamuurarit olivat sodomiitteja ja noitia, kerettiläisiä, ateisteja ja kapinallisia, jotka ansaitsivat tulla poltetuiksi roviolla autoda fe uskon ylistämiseksi ja uskollisten lujittamiseksi.”

“Napolissa, Portugalissa, Danzigissa, Aachenissa, Avignonissa, Savoyssa jne. kuten myös Baijerissa vuoden 1784 jälkeen, vapaamuurarius altistettiin vainolle.”

Näitä kahta bullaa seurasi ajan kuluessa toiset kirkon johtajien vapaamuurariuden vastaiset lausunnot ja toimet.

Huolimatta perus-ristiriidoistaan, nämä kaksi ylikansallista organisaatiota ovat osoittaneet alustavia merkkejä sovinnosta, erityisesti kun kyseessä oli molempia vastustaneiden harmittomaksi tekeminen. Niinpä 1928 niinsanottu Aachenin konferenssi pidettiin katolisen vapaamuurariuden tutkijan, jesuiitta Herman Gruberin ja vapaamuurarien Ossian Langin, Eugene Lennhoffin sekä tri. Reichlin järjestämänä. Konferenssin tarkoitus oli luoda rauha. He päättivät nostaa kamppailun “pelkistä poliittisista valehtelu- ja mustamaalauskampanjoista, joilla monet osanottajat molemmilta puolilta olivat osallistuneet aiheesta vuosikymmeniä, korkeamman kriittisen, tieteellisen ja hengellisen kamppailun tasolle.”

Tästä eteenpäin Gruber ja monet muut yksittäiset vapaamuurarilliset tutkijat vaihtoivat kirjoituksia ja lähettivät toisilleen ystävällisiä kirjeitä, joissa oli analyyttisiä vertailuja ja kirja-arvosteluja. Kamppailu fasismia ja kansallissosialismia vastaan oli näin tuonut nämä ylikansalliset järjestöt jälleen yhteen.

2. Vapaamuurarius ja juutalaisuus

Ylläolevasta on selvää, että suhde vapaamuurariuden ja juutalaisuuden välillä on armottoman tiukka ja muodoltaan monitasoinen. Yhteenvetona täytyy mainita:

a) hengelliset, symboliset ja rituaaliset perustat ovat itämais-juutalaisia. Yahwehin ylistyksessään ja Salomonin temppelin rakentamisen symbolismissaan se edustaa juutalaisen vallanhalun tiivistymää. Sen kuvitukset, legendat, tarut, numeerinen mystiikka ja numerologiansa on täysin ammennettu Vanhasta testamentista ja Kabbalasta. Kysymys siitä, milloin nämä elementit otettiin vapaamuuriuteen, on merkityksetön.

b) yksittäisten humanismiin ja kristinuskoon suuntautuneiden loosien lausunnoissa juutalaiskysymyksestä siitä keskusteltiin vain uskonnollisena ongelmana eikä koskaan rodullisena ongelmana. Jopa kaksi Saksan suurloosia, jotka perustuen kristityille periaatteilleen, hyväksyivät juutalaiset ainoastaan vierailijoina eikä jäseninä, ilmaisivat tämän toistuvasti. Niinpä “Suuri äitiloosi ‘Kolmessa maapallossa’” kirjoitti Hollannin suurelle Orientille 1881:

“Yhdymme teihin periaatteessa, että israeliittojen poissulkeminen looseistamme ei ole yhteensopivaa vapaamuurariuden perusperiaatteiden kanssa ja osoitamme varman toivomme, että tästä rajoituksesta päästään eroon looseissamme lähitulevaisuudessa.”

Kastettuja juutalaisia hyväksyttiin ilman sen kummempia, jopa kristittyihin looseihin, veljinä, joilla oli tasavertaiset oikeudet.

c) jopa henkilökohtaisella tasolla vapaamuurarius on täysin juutalaisten hallitsema. Tämä on erityisen totta juutalaisissa korkeamman asteen järjestöissä ja Korkeimmissa neuvostoissa, kuten jo sanottiin. Yhtenäinen politiikka näiden korkeampien asteiden juutalaisten kesken varmistetaan silllä tosiasialla, että nämä samat juutalaiset ovat jäseniä myös juutalaisissa rinnakkaisjärjestöissä kuten B’nai Brith tai Alliance Israelite Universelle. Niinpä vapaamuurarillinen lordi Englannissa vetelee samaa narua kuin juutalaiset amerikkalaisissa looseissa ja juutalaiset naruistavetelijät ja juutalaiset vapaamuurarit Kansainliitossa, kun juutalaisvapaamuurarilliset edut ovat kyseessä.

3. Vapaamuurarius ja marxilaisuus

Vapaamuurarius värvää pääasiassa liberaalista, demokraattisesti suuntautuneesta porvaristosta. Tätä ei mitenkään muuta se tosiasia, että jotkut Vanhojen Preussin suurloosien jäsenet toimivat isänmaallisesti ja pysyivät uskollisina keisarille.

On kuitenkin osoitettu, että juuri näissä vapaamuurarillisissa järjestöissä, jotka ovat kaikkein aktiivisimpia poliittisesti, toisinsanoen korkeampien asteiden järjestelmät ja Korkeimmat neuvostot, juutalaiset, johtuen kaksoisjäsenyydestään kaikissa vasemmistoradikaaleissa järjestöissä, tuovat marxilaisvallankumouksellisen nuotin vapaamuurariuteen, joka ei enää heijasta vapaamuurariuden alkuperäisiä ilmentymiä liberaalisdemokraattisina taipumuksinaan.

Näemme toistuvasti historiasta, että vapaamuurarius ensin heikentää ja sen jälkeen hajottaa kansallisesti, poliittisesti ja rodullisesti määräytyneiden hallitusmuotojen perustoja käyttämällä puhtaan filosifisia taktiikoita järjestääkseen ja edistääkseen demokraattisia ja liberalistisia käsitteitä niiden tilalle. Se, että vapaamuurarien suuri enemmistö ei tiedä, että he tasoittavat tietä radikalismille, ei merkitse käytännössä paljoa. Heidän väitteensä, ettei heillä ole sellaista tarkoitusta, on tähän asti johtanut vapaamuurariuden todellisen merkityksen jäämiseen täysin suojaan paljastavalta valolta. Ei ole myöskään mikään argumentti, että radikaalit taistelevat vapaamuurariutta vastaan. Tätä tapahtuu vasta kun radikaalit ovat saaneet vallan.

Paras esimerkki tästä prosessista on bolshevismin nousu. Kun nähtiin, että monet ranskalaiset kommunistit kuuluivat vapaamuurarillisiin looseihin, seuraava julkilausuma annettiin 1923 Internationaalin 4. kongressissa:

Kommunistien päätös vapaamuurariutta vastaan

Puolueen johtaville elimille on välttämätöntä katkaista kaikki porvaristoon johtavat sillat ja irtautua radikaalisti vapaamuurariudesta. Kommunistisen puolueen täytyy olla täysin tietoinen kuilusta, joka erottaa proletariaatin porvaristosta. Mutta jotkin puolueen johtavista elementeistä ovat rakentaneet naamioituja siltoja tuon kuilun yli, palvellen vapaamuurariutta.”

“Vapaamuurarius on kaikkein epärehellisintä, kaikkein pahamaineisinta porvariston tekemää proletariaatin kiristystä, joka on taipuvainen radikalismiin. Kutsumuksemme on taistella sitä vastaan kaikin tavoin.”

Jopa ennen tätä aikaa, Trotski oli jo ottanut kannan asiassa. Helmikuussa 1923, Wienin “Vapaamuurarillisessa sanomalehdessä” kirjoitettiin:

“Moskova: Investiassa, Timesin mukaan, Trotski teki tuhoisan hyökkäyksen ranskalaista vapaamuurariutta vastaan, joka ei todellakaan perustu oikealle tiedolle eikä siis voi olla oikeutettu, kutsuen vapaamuurariutta kommunismin ruttopaiseeksi, joka uhkaa myrkyttää sen täysin vastavallankumouksellisilla vaikutteilla: ‘Ranskalainen vapaamuurarius on kommunismin kapitalistinen vihollinen; se on yhtä takapajuista kuin kirkko ja katolilaisuus. Se tylsistyttää luokkataistelun terävyyden mystiikallaan, tunteellisella ja moraalisella kaavamaisella roskallaan; sitä tukevat vain pankkiirit, parlamentaariset naruistavetelijät ja palkkasoturimaiset sanomalehdenrustaajat…'”

Wienin “Vapaamuurarillinen sanomalehti” tekee seuraavat kommentit näistä lausumista maaliskuun/huhtikuun numerossaan 1923:

Ranskan vapaamuurarilliset piirit ja kommunismi

“Moskovan päätös on kuitenkin jäänyt vaikutukseltaan vähäiseksi ranskalaisiin tovereihin, jotka ovat vapaamuurareita. Vähän aikaa sitten he tapasivat keskustellakseen erikoisesta tilanteesta, johon Moskovan päätökset heidät asettavat.”

“Suuri määrä delegaatteja oli paikalla Kommunistisen puolueen poliittisen viraston kiellosta huolimatta”

“Pitkän keskustelun jälkeen päätettiin pysyä vapaamuurareina. Hallintokomitealle lähetettiin nootti selvittää päätös Moskovan toimeenpanevassa virastossa.”

“Koska tiedetään kuitenkin, että Moskova ei tule taipumaan tässä asiassa, voimme otaksua, että kommunistiset vapaamuurarit tullaan pian erottamaan puolueesta.”

Yhteenvetona se toteaa:

“Moskovalaisessa lehdessä on mielenkiintoinen artikkeli ‘Symbolismista’, ilmeisesti kommunistien puolelta, josta lainaamme seuraavat lauseet tunnistamatta niistä itseämme:

‘Moskova ei tule myöntämään, että joku voi olla yhtäaikaa kommunisti ja vapaamuurari, koska kommunismilla on sen puhdasoppisuus, absolutisminsa ja aivan erityisesti kurinsa. Jälkimmäinen, joka on Puna-Armeijan voima, on myös puolueen kuri, jota on opetettu sotilaallisesti pitäen silmällä maailmanvalloitusta.'”

“Vapaamuurarius, joka kunnioittaa rehellisiä uskomuksia, myöntää, että sen sympatiseeraajien joukossa on kommunisteja. Se pitää kommunismia todellisessa muodossaan ihanteena, johon täytyy pyrkiä, samalla kun etsitään keinoja lievittämään liioiteltua individualismia, josta me kaikki kärsimme.”

“Me kaikki unelmoimme ihmisten välisestä solidaarisuudesta, parantumisesta taisteluista lopullisesti. Vapaamuurarit hylkäävät itsensä kaikkein loisteliaimmalle unelmalle tässä mielessä, kuvitellen ihmiskunnan yhdistyneenä yhdeksi loputtomaksi perheeksi. Mutta samalla kun vapaamuurari ei tunne rajoja ihanteidensa käsitteille, hän tietää myös, että edistyksen puolesta työskennellessä tuloksia voidan saavuttaa vain työllä. Mutta jos työ tuottaa tuloksia, se täytyy aloittaa ihmisestä itsestään. Jos haluamme toteuttaa unelmamme, meidän täytyy liittää ne omiin elämiimme, eli meidän täytyy harjoittaa, kaikkien meidän, ihanteita jotka meitä inspiroivat, niin paljon kuin vain suinkin voimme.”

“Jos kommunismi viehättää meitä, yrittäkäämme siis harjoittaa sitä omissa elämiemme vaatimattomissa asemissa. Puhukaamme pehmeästi käyttämällä yhtä sellaista esimerkkiä pienessä mittakaavassa, todistaen käytännössä, että kommunismi, huolimatta varhaisten kristittyjen hedelmättömistä yrityksistä, on todella mahdollinen. Yksi ainoa menestyksekäs kokemus kiinnittäisi huomiota ja maailma tultaisiin asteittain käännyttämään.”

“Sellainen on vapaamuurarillinen toimintatapa: se perustuu ihmiskiven muokkaamiseen, joka perustuu sen tarkoitukseen rakentamisessa. Hitaasti mutta varmasti tämä toimintapa sallii itsensä riippua käytettävissä olevien materiaalien sopivuudesta. Unelmaa täytyy kokeilla elämässä; se tullaan arvioimaan vain suhteessa saavutettuihin tuloksiin.”

“Kommunistinen puolue ei ole niin kärsivällinen. Se uskoo julistusten tehoon, kuvitellen, että se mikä on enimmäkseen moraalinen järjestys, voidaan saavuttaa Puna-Armeijan voimalla. Se on siis täysin oikeassa julistaessaan vapaamuurariuden pannaan, koska vaikkakin kunnioitamme kommunistista unelmaa, emme voi sallia itsemme kuulua järjestöön, joka käytää harkitsemattomia ja todellakin kaikkein vähiten sopivia tapoja.”

Erillään lausunnoista “kommunismista puhtaimmassa muodossaan”, radikaalin vapaamuurariuden johdon mieluiten käyttämät metodit ihmiskunnan johtamisessa heidän “ihanteeseensa” ovat erityisen valaisevia. Sellaiset tunnustukset, että se haluaa toimia muokaten ihmiskiveä myös poliittiseen suuntaan, ovat hyvin harvinaisia. Sanomalehti “Symbolismi” perustettiin ja julkaistiin “Työ ja uskolliset tosiystävät” -loosin ja Ranskan Korkeimman neuvoston jäsenen, Oswald Wirthin toimesta Pariisissa.

Lainauksista, joihin yllä viitattiin, voidaan pitää selvänä, että poliittisesti aktiivisten korkeampien asteiden edustajat – omasta mielestään – inhoavat kommunismin ylilyöviä ja pinnallisia metodeja. Ennen kuin vapaamurarius hylkäsi kommunismin kuolettavan vihollisen ja maailman vapaamuurarius kävi taisteluun fasismia ja kansallissosialismia vastaan, vapaamuurarit painottivat erojaan useammin. Heti kun maailma jakautui kahteen leiriin, konfliktit – joiden juuret eivät muutenkaan olleet syvällä – unohdettiin nopeasti.

Lopputulos on vapaamuurarillisen “kansanrintamapolitiikan” kompromissipolitiikka, joka työskentelee kompromissin saavuttamiseksi Ranskan suuren Orientin oman lippunsa alla ja Ranskan ja demokratioiden Neuvostoliiton kanssa solmiman liiton välillä, liittouman, jota on inspiroinut Ranska ja Kansainliitto. Niinpä koko maailmankommunismin ja maailmanvapaamuurariuden puolustuksellinen rintama, jota kumpaakin hallitsevat juutalaiset kaikissa avainasemissa, sulautuivat yhteen fasismia ja “germanismia” vastaan kaikissa muodoissa.

OSA KOLME: VAPAAMUURARIUS KANSALLISSOSIALISMIN VASTUSTUKSEN MUOTONA

I.

Vapaamuurarius ja fasismi

Kuten kaikki tiukat, antidemokraattisesti hallitut valtiot, Italia tunsi pian tarpeen nousta vapaamuurariutta vastaan. Taistelu “Vihreää käärmettä” vastaan, kuten vapaamuurariutta Italiassa kutsutaan, sai erittäin pistäviä muotoja. Jonkin aikaa loosihallit kirjaimellisesti vallattiin rynnäköillä ja loosiveljien kimppuun hyökättiin fyysisesti.

Vapaamuurariuden vastainen laki 1925

Helmikuun 13. 1923, Fasistien suurneuvosto teki päätöksen vapaamuurariutta vastaan, jonka mukaan kaikki looseihin kuuluvat fasistit määrättiin välittömästi katkaisemaan yhteytensä vapaamuurariuteen. Tätä päätöstä seurasi sarja toisia päätöksiä ja lakeja, jotka lopulta tuhosivat italialaisen vapaamuurariuden täydellisesti vapaamuurariuden vastaisessa laissa 1925, johtaen monien italialaisten vapaamuurarien maastamuuttoon.

Sävy, jolla suurmestari Torrigiani vastasi fasistihallituksen toimiin oli äärimmäisen ylimielinen. Lisäksi Torrigiani yritti, tyypilliseen vapaamuurarilliseen tapaan, agitoida koko kansainvälistä vapaamuurarillisten loosien maailmaa fasistista Italiaa vastaan. Yksi hänen julkaisuistaan lokakuulta 1922 päättyi seuraaviin sanoihin:

“Tahdoimme edistää ihmisyyden käsitettä, tietoisuutta kansojen välisestä veljeydestä. Se pysyy työmme ohjenuorana tänä päivänä. Ja niinpä toivomme, että fasistiset teoriat eivät omaksu muotoja, jotka iskisivät kaikkia demokratian ja vapauden käsitteitä vastaan, päätyen diktatuuriin ja oligarkiaan.”

1924 hän lähetti kirjeen Mussolinille, joka päättyi seuraavasti:

“Myönnämme ilolla ‘syyllisyytemme’ siihen, että olemme niiden ajatusten suojelijoita, jotka ovat tehneet Italiasta suuren: vapauden, kansan suvereenisuuden, valtion autonomian kirkon hierarkiaa vastaan ja kaikkien tasa-arvon ajatusten. Mutta tämä asenne ei saa estää teidän korkeuttanne takaamasta, että lakeja käytetään myös meidän suojelemiseksi.”

Täsmälleen sellaiset lausunnot kuin nämä, jotka aina painottivat demokraattisia perusasenteita ja pyrkivät kansainvälistä solidaarisuutta kohti, todistivat fasismille, että mitään kompromissia ei voitu tehdä sen asenteiden ja vapaamuurariuden välillä. Vuonna 1925 Mussolini selitti “Italian kansassa”:

Mussolini vapaamuurariudesta

“Fasistit taistelevat vapaamuurariutta vastaan, koska se on kansainvälinen järjestö, joka perustaa toimintansa Italiassa toisista maista tuleviin määräyksiin.”

“Joku voi olla hyvä ranskalainen ja samaan aikaan vapaamuurari, koska Rue Cadetin (Ranskan suuren Orientin päämajan) vapaamuurarius on erinomainen ranskalainen propagandisti, erityisesti Välimeren valtioissa, Tonavan valtioissa ja Balkanilla. Joku voi olla hyvä englantilainen ja harjoittaa samaan aikaan vapaamuurariutta, koska sekä englantilaiset että amerikkalaiset vapaamuurarit työntävät anglosaksista maailmanpropagandaansa tekopyhään, humanitaariseen suuntaan, kuten myös kaupallisessakin mielessä.”

“Mutta joku ei voi olla hyvä italialainen ja samaan aikaan vapaamuurari, koska Palazzo Giustiniani seuraa ulkomaisia direktiivejä. Giustinianin vapaamuurarit olivat aina Italian toimia Abyssiniassa, Libyassa, Dodecanesiassa, Dalmatiassa ja Albaniassa vastaan. He tukivat osallistumista maailmansotaan internationalistiselta pohjalta, mutta he veivät voitoltamme arvon. He halusivat sotaa, mutta tuhosivat laillisen ja pyhän sotilaallisen voiton hedelmät.”

(Lennhoffilta: Vapaamuurarius, sivu 350/51)

On mielenkiintoista panna merkille, että italialainen vapaamuurarius, mitä sen menneisyyteen tulee, käytti samoja argumentteja kuin saksalainen vapamamuurarius, väittäen, että Italian yhdistyminen oli vapaamuurariuden ansiota. Vastapainoksi valmisteltiin selvitys erityisen tarkoitukseen asetetun komitean toimesta, joka todisti, että vapaamuurarius ei näytellyt osaa Italian suuressa nationalistisessa liikkeessä 19. vuosisadalla – Risorgimentossa. Vapaamuurarikenraali Capellon tuomitseminen 30 vuodeksi vankeuteen ja Torrigianin Liparicin saarille karkoittamisen myötä, tämä epiosodi Italian historiassa päättyi. Kenraali Capelloa syytettiin Zanibonin Mussolinia vastaan suunnatun salamurhayrityksen tukemisesta.

Maanpaossa elävät italialaiset vapaamuurarit perustivat kaksi loosia Pariisiin, “Italian” ja “Italia Nuovan”, jotka tottelivat “Ranskan suurloosia”. Loosiveli Ferrarin, Italian Korkeimman neuvoston suurkomentajan, joka kuoli 1929, ehdotuksesta perustettiin myös “Supremo Consiglio” Lontoossa 1930.

II.

Vapaamuurarius ja kansallissosialismi

Adolf Hitler ja vapaamuurarius

1. Alusta asti, kansallissosialistinen liike, Führerinsä kautta, oli tietoinen ylitsepääsemättömästä kitkasta, joka vallitsi sen ja kaikkien vapaamuurariuden virtausten ja ryhmien välillä. “Mein Kampfissa” Führer ilmaisi mielipiteensä vapaamuurariuden ongelmasta:

“Vahvistaakseen poliittista asemaansa, juutalainen yrittää kaventaa rodullisia ja valtion kansalaisuudelle asettamia rajoituksia askel askeleelta. Saavuttaakseen tämän päämääränsä, hän taistelee uskonnollisen suvaitsevaisuuden puolesta kaikella tarmolla, joka hänestä irtoaa ja vapaamuurariudessa – joka on pudonnut täysin hänen käsiinsä – hän on löytänyt erinomaisen taisteluvälineen, kuten myös välineen päämääriensä saavuttamiseksi. Hallitsevien puolueiden johto, kuten myös poliittisen ja taloudellisen porvariston ylemmät kerrokset, putoavat vapaamuurarillisen verkon kautta suoraan heidän ansaansa, ilman, että heidän tarvitsee olla vähänkään tietoisia siitä.”

Alfred Rosenberg

Alfred Rosenberg teki perustavaa laatua olevia lausuntoja vapaamuurariudesta “20. vuosisadan myytissä”, monien poliittisten tekstien, sanomalehtien ja sanomalehtiartikkelien lisäksi (esimerkiksi perustamissaan aikakauslehdissä “Maailmantaistelu” ja “Völkischer Beobachter”: “Vapaamuurarien rikos” -1922, “Vapaamuurarillinen maailmanpolitiikka kriittisen tutkimuksen valossa” jne.).

Hermann Goering

Mitä tulee valtionpoliisin toimiin saksalaista vapaamuurariutta vastaan vuoden 1933 jälkeen, valtakunnanmarsalkka Hermann Goering oli päättäväinen tehtävässään Preussin ministeri-presidenttinä. Kun Vanhan Preussin loosit yrittivät jatkaa olemassaoloaan kansallissosialistisessa Saksassa, Goering päätti, että enää ei ollut tilaa minkäänlaiselle vapaamuurariudelle.

Reichsleiter Buch

NSDAP:n perusteellisen negatiivisen asenteen vapaamuurariutta kohtaan osoitti myös ylin puoluetuomari, reichsleiter Buch, monissa perusteellisissa päätöksissään ja määräyksissään.

Kansallissosialismin vihamielisyys vapaamuurariutta kohtaan osoitettiin monissa puolueen ja valtion johtavien miesten kirjoituksissa ja teksteissä.

Puolueen määräykset

2. Puolueen peruskanta heijastuu vaadittavassa vakuutuksessa, joka tehdään henkilökohtaisen kunnian kautta puolueen jäsenhakemuksessa, jossa vakuutetaan, ettei hakija ole, eikä ole koskaan ollut vapaamuurarillisen loosin jäsen.

Määräys armahduksesta

Vastaavat vakuutukset vaaditaan kaikkiin NSDAP:n jäsenjärjestöihin liittymisessä (SA, SS, NSKK) ja yhteensulautetuissa järjestöissä (esimerkiksi NSFK). Führerin armahdusmääräyksellä 20.4.1938 joillekin entisille vapaamuurareille tehtiin mahdolliseksi pysyä puolueessa ja sen jäsenjärjestöissä, jotka olivat liittyneet puolueeseen 30.1.1933 jälkeen, mutta erilaisin säännöstelyin. Kuitenkin noudatettiin määräystä, että korkeamman asteen vapaamuurarit ja tärkeissä loosiviroissa toimineet eivät saa jatkaa kuulumistaan puolueeseen tai sen jäsenjärjestöihin eivätkä uusien jäsenhakemusten tapauksissa voi saada puolueen jäsenyyttä. Armahdusoikeus varattiin Führerille joitakin erikoistapauksia varten.

Asevoimien asetus

Entisten vapaamuurarien palkkaamista asevoimiin, (upseereina tai sotilasvirkamiehinä) sekä valtion ja kuntien hallituksiin jne. säänneltiin myös vastaavilla asetuksilla. Vaikka yleistä entisten loosijäsenten hylkäämistä ei määrätty, vaspaamuurarillisen henkilöstön vaikutusvaltaa rajoitettiin.

Vapaamuurariuden kieltäminen

Tämä perusteellinen asenne heijastuu myös valtion poliittisissa toimissa vapaamuurarillisia ja vastaavia järjestöjä vastaan, jotka joko määrättiin hajaantumaan vapaaehtoisesti tai lopettamaan toimintansa poliisitoimilla.

Kansallissosialismin taistelu vapaamuurariutta vastaan

3. Kansallissosialismi ryhtyi käsittelemään vapaamuurarillista kysymystä systemaattisesti ja tietoisella tavoitteella, toisin kuin muut vapaamuurariuden vastaiset liikkeet ja valtiot, joissa raivostunut väestö tuhosi arvokasta materiaalia loosirakennuksissa mellakoiden ja fyysisten hyökkäysten yhteydessä, tehden näin vapaamuurariuden vastaisen taistelun vaikeammaksi ja joissakin tapauksissa mahdottomaksi.

Suurloosien hajoittaminen

Vaikkakin jotkut suurlooseista – sellaiset kuten “Vapaamuurarillinen liitto ‘Nousevassa auringossa’” ja “Saksan symbolinen suurloosi” – vetivät ainoan heille mahdollisen johtopäätöksen Führerin noustua valtaan, hajoittaen itsensä niinkin aikaisin kuin maaliskuussa 1933 samalla tuhoten loosiarkistonsa, kuitenkaan enemmistö looseista ei hylännyt toivoa mahdollisuudesta takertua uuteen valtioon. Kuten vihamielinen ulkomaailma ja juutalaiset emigrantit, he unelmoivat, että kansallissosialistinen hallinto ei kestäisi kauan.

Humanitaariset suurloosit

Kuten myös humanitaariset suurloosit, jotka ruummiillistivat vapaamuurarillisen ideologian aivan liian avoimesti itseensä ja joissa oli prosentuaalisesti suuri määrä rodullisesti juutalaisia jäseniä, saivat pian selkeästi tietää, ettei heidän olemassaolonsa muotoa voitu suvaita. He joko hajaantuivat itse, tai heidän toimintansa lopetettiin poliisin voimin.

Vanhat preussilaiset suurloosit

Vanhat preussilaiset suurloosit yrittivät naamioida itsensä nimenmuutoksilla “Kristillisiin veljeskuntiin”. Vähäisten, täysin pinnallisten muutosten jälkeen, he teeskentelivät, että olivat lakanneet olemasta vapaamuurarillisia järjestöjä, mutta Preussin ministeri-presidentti Goering pakotti heidät ottamaan uudelleen käyttöön vanhan nimensä.

Kaikki vanhojen preussilaisten suurloosien ja joidenkin humanitaaristen suurloosien yritykset saada lupa jatkaa olemassaoloaan olivat tuomittuja kohtaamaan vastarintaa niin, että heidän suurmestarinsa valmistautuivat heinäkuuhun 1935 mennessä lopulta päättämään hajaantumisesta.

Näin päättyi jäljellejääneidenkin vapaamuurarillisten järjestöjen toiminta, aivan kuten myös vastaavia järjestöjä estettiin toimimasta kansallissosialismin vastaisella tavalla valtionpoliisin kielloilla.

Loosien puolustuskomitea

Kauan ennen Führerin valtaannousua loosit olivat yrittäneet puolustaa itseään lisääntyviltä voimakkailta hyökkäyksiltä nationalististen ja rodullisesti suuntautuneiden liikkeiden taholta. Tätä päämäärää palvelivat heidän omat erityisesti perustetut “puolustuskomiteat”, jotka hankkivat tietoonsa kaikki vapaamuurariudelle vihamieliset tekstit ja tiedottivat kaikista vapaamuurariudenvastaisista kokouksista ja toimista. Vanhoissa preussilaisissa suurlooseissa jäsenille jaettiin ohjeita koskien heidän käytöstään vapaamuurariutta vastaan suunnattujen hyökkäysten suhteen. Suurmestarinsa ohjeiden mukaan, esimerkiksi kaiken mahdollisen loosien jäsenyyden kysymyksessä, monet vapaamuurarit vain vastasivat kieltävästi, askel, jonka he katsoivat oikeuttavan loosien muuttamisen “veljeskunniksi”.

Vapaamuurarilliset väitteet

Kaikkia kuviteltavissa olevia taktiikkoja käyttämällä, loosit ja niiden jäsenet yrittivät integroitua ja sopeutua 30.1.1933 jälkeen kieltäen kaikki kansainväliset suhteet ja liittoutumat. Judeofiiliset asenteet ja toiminnot yksinkertaisesti kiellettiin. Väitettiin jopa olevan “antisemiittisiä” asenteita ja oli yrityksiä esittää loosit harmittomina sosiaalisina ja hyvinvoinnin edistämis -järjestöinä. Samaan tapaa yritettiin esittää Saksan historian suurmiehiä todellisen vapaamuurariuden edustajina ja selittää suuria osia loosirituaaleista “germaanisena perintönä”.

Vapaamuurarillinen taloudellinen suosiminen aseena kansallissosialismia vastaan

Loosiveljesten käytös todisti aivan liian hyvin, että heidän vapaamuurarillinen koulutuksensa oli tehnyt heistä kykenemättömiä tunnustamaan aikojen merkit ja vastuut uudella aikakaudella. Yritys esittää “sosialismi pienessä piirissä”, jota loosit harjoittivat identtisenä kansallissosialismin kanssa, osoittaa tämän selvästi. Vapaamuurarien sosialismi oli klikin harjoittamaa taloudellista suosimista, joka olisi ollut riittävä peruste laittaa piste kaikille vapaamuurariuden toimille Saksassa.

Yritys kieltää heidän kansainväliset suhteensa ja heidän läheinen koordinointinsa vapaamuurareiden kanssa muissa maissa, heijastaa vapaamuurariuden henkeä, joka voi olla vain kansainvälinen, kuten johtava vapaamuurari ja juutalainen tri. Posner Karlsbadista huomautti 1925 Itävallan korkeimman neuvoston vihkimistilaisuudessa:

Vapaamuurarilinen internationaali

“Voi olla olemassa vain yksi vapaamuurarius: Kansainvälinen veljeyden ketju. Romaanisessa vapaamuurariudessa näemme määritelmän: “universaali vapaamuurarius, ranskalainen perhe”. Meidän pitäisi puhua myös “universaalista vapaamuurariudesta, saksalaisesta perheestä”. Pitäisi julistaa, että jokainen vapaamuurariuden perhe puhuu sydämensä kieltä, tietenkin, mutta nämä perheet ovat vain neliskulmaisen kiven sivuja, joka on universaali vapaamuurarius”.

Maailman vapaamuurariuden taistelu kansallissosialismia vastaan

4. Kun vapaamuurarius oli julistanut vihamielisyytensä fasismia ja kansallissosialismia kohtaan jopa ennen vuotta 1933, vertaansa vailla oleva parjauskampanja kansallissosialistista Saksaa kohtaan tuli mukaan kuvaan Führerin valtaannousun jälkeen. Juutalaiset ja muut saksalaiset emigrantit olivat johtavia hahmoja tässä toiminnassa. Meidän tarvitsee mainita vain juutalaisen Georg Bernhardin, “Vossichen Zeitungin” ja “Pariser Tageszeitungin” kuuluisan julkaisijan paljonpuhuvat toimet ja juutalaisen Gumbelin, entisen Heidelbergin professorin, joka keksi termin – viitaten vuosien 1914-1918 sodan kuolleisiin sotilaisiin – “kaatuneet kunniattomuuden kentillä”. Ranskalaisissa looseissa nämä miehet aloittivat parjauskampanjan kansallissosialismia vastaan. Kansainvälisissä vapaamuurarillisissa kongresseissa tehtiin päätöslauselmia kansallissosialistista Saksaan vastaan, joista jotkut välitettiin Kansainliittoon. Amerikkalaiset loosit kannustivat Anti-natsi -liiton toimia. Itävallan Anschlussi Saksaan, Sudeettialueiden palauttaminen Saksalle ja Böömin ja Määrin protektoraatin luominen antoivat kansainväliselle vapaamuurariudelle, joka oli merkittävästi ranskalaisen vaikutusvallan alla, tilaisuuden villeille hyökkäyksille Adolf Hitlerin Valtakuntaa vastaan, puhumattakaan vapaamuurariuden puuttumisesta Itävallan ja entisen Tsekkoslovakian emigrantteihin, jotka saivat maahanmuuttopaperit vapaamuurarillisilla yhteyksillään vapauttaakseen heidät “kansallissosialismin helvetistä”. Pohjois-amerikkalaiset vapaamuurarit lahjoittivat kymmeniä tuhansia dollareita emigranteille Keski-Euroopasta (rahojen jakoa kontrolloi erikoisavustusten komitea Pariisissa). Samalla tavalla merkittäviä summia kerättiin ihmeellisen moninaisista maista ja ohjattiin espanjalaiselle vapaamuurariudelle, joka oli punaisten puolella Espanjan sisällissodassa. Ranskan kansanrintama oli kaikkein näkyvin ilmaus vapaamuurariuden poliittisesta tahdosta: tapahtui kaikkien tasavaltalaisuutta, demokratiaa ja marxilaisuutta yhdistettynä liberaaliin porvaristoon kohtaan kallistuvien ainesten yhteenliittyminen. Espanjan sisällissodassa ranskalaiset vapaamuurarit vaativat Ranskan aseellista puuttumista punaisten hyväksi. Münchenin sopimuksen jälkeen he vaativat sotaa Saksan kanssa, ollen kaikkina aikoina läheisessä yhteistyössä vapaamuuraripresidentti Rooseveltin kanssa, jonka puuttumista vaadittiin vapaamuurarillisen Versaillesin rauhansopimuksen tukemiseksi. Vuosia ennen nykyistä sotaa, kansainvälinen lehdistö, läheisessä yhteydesssä kansainvälisen vapaamuurariuden kanssa, seisoi tiiviissä rintamassa taistelussa kansallissosialistista Saksaa vastaan ja sota, joka alkoi syksyllä 1939, on vain tämän taistelun jatkumista toisilla keinoilla.

5. Kun Goethe kutsui vapaamuurariutta “valtioksi valtiossa”, hän oli täysin oikeassa. Mikään hallitus, joka aikoo toimia päämääriensä hyväksi tiukasti ja vastuuntuntoisesti, ei voi suvaita vapaamuurariutta, joka suorittaa hallitsematonta, anonyymiä ja näin ollen vastuutonta toimintaa kansainvälisten ja henkilökohtaisten liittojensa kautta. Sisältä ja ulkoa, vapaamuurarius tunkeutuu virkoihin, taloudellisiin järjestöihin ja vaikutusvaltaisiin asemiin poliittisessa ja hengellisessä elämässä jne., tosiasia, joka on yhä vielä hälyttävämpi, koska jokainen vapaamuurari on velvollinen olemaan vapaamuurari ensin, jopa loosin ulkopuolella ja toimimaan vapaamuurarillisen koulutuksensa mukaan. Vapaamuurarillinen poliitikko, kuten loosijulistus selvästi sanoo, ei saa koskaan unohtaa, että hän on ensin vapaamuurari ja vasta sitten poliitikko, joka on vastuussa äänestäjilleen ja kansalleen.

Vapaamuurarillinen vala, tottelevaisuuden ja vaikenemisen velvollisuus, johon täytyy alistua ennen loosiin pääsyä, täytyy tuomita moraalittomaksi, koska siihen täytyy suostua ilman mitään tietoa sitoutumisen luonteesta. Kuinka monta konfliktia tällaisesta sitoutumisesta voi seurata, ei voida ikinä laskea.

Vastakohtaisesti kansallissosialismi edustaa ehdotonta velvollisuutta ja vastuuta.

Kansallissosialismin maailmankuva on pohjoismainen; vapaamuurariuden on aasialais-juutalainen. Kansallissosialistinen kanta on rotutietoinen; loosien on rodunvastainen ja juutalaisuutta edistävä.

Kansallissosialismin yhteisöllisyys on rodullisesti sukua olevien henkilöiden yhteisöllisyyden elävä esimerkki, rodullisen yhteisön, eikä sellaisen kastisysteemin tai porvariston intressiklikki, mikä looseissa vallitsee.

Kansallissosialismi on ehdottomana rodullisena nationalismina vastakohta vapaamuurariuden kosmopoliittiselle internationalismille.

Saksalaisten suuntautuminen kansallissosialismin peruskäsitteiden mukaan seisoo jyrkkänä vastakohtana vapaamuurarillisille “kasvatusmetodeille” ja “kasvatusjärjestelmille” rodullisesti vieraine symboleineen ja juutalaisine temppelipalveluksineen.

Oli siis väilttämätöntä murskata kaikki vapaamuurarilliset järjestöt Saksassa ja eliminoida vapaamuurarillisen vaikutusvallan mahdollisuus laajimmalla mahdollisella tavalla.

Pala palalta Führerin politiikka Euroopassa on rikkonut vapaamuurarillisen “maailmanketjun”. Saksan loosien hajoittamista seuraten vapaamuurarilliset järjestöt entisessä Itävallassa eliminoitiin seuraavaksi. Entisen Tsekkoslovakian kansallisella alueella loosit hajoittivat itse itsensä varotoimena. Entisessä Puolassa ne ovat joutuneet antamaan periksi vahvojen vapaamuurariudenvastaisten voimien edessä. Norjassa, Belgiassa ja Luxemburgissa loosit hajoitettiin vasta saksalaisjoukkojen miehityksen jälkeen. Ranskassa hallitus tunnusti vapaamuurariuden olleen yksi osapuolista, jotka yhdessä olivat syypäänä Ranskan tappioon ja kielsivät vapaamuurarillisen toiminnan; vapaamuurarien henkilökohtainen vaikutusvalta eliminoitiin myös vastaavilla laeilla. Sodan tapahtumat Kaakkois-Euroopassa halvaannuttivat vapaamuurariuden toimet pääalueilla, niin että vapaamuurarius on nyt edustettuna vain muutamassa Euroopan maassa. Tanskaa ja Ruotsia lukuunottamatta, se toimii pääasiassa Sveitsistä. Manner-Euroopan ulkopuolella vapaamuurarius nauttii edelleen heikentymätöntä valtaa Isossa Britanniassa ja erityisesti Pohjois-Amerikassa, jossa se on ollut ratkaisevassa asemassa ohjaamassa poliittista mielipidettä kansallissosialismin uutta eurooppalaista järjestystä vastaan.

Viimeisissä linnakkeissaan vapaamuurarit työskentelevät yhdessä muiden kansallissosialismin vihollisten kanssa, maailmanjuutalaisuuden kanssa, poliittisten kirkkojen ja kansainvälisen marxilaisuuden kanssa.

Kaikkien saksalaisten rotutoverien täytyy tunnistaa liberalistisen vapaamuurarillisen ajatusrakennelman vaarat. Kaikki yritykset tuoda uudelleen vapaamuurarillisia ajatuksia ja symbolismia, missä muodossa tahansa, Saksan kirjallisuuteen, Saksan taiteeseen ja tieteeseen tai poliittisiin käsitteisiin, täytyy tukahduttaa heti alkuunsa.

Opimme historiasta, että vapaamuurarius on kielletty moneen kertaan, monissa eri valtioissa; silti se lankesi taas uudelleen ja uudelleen ihmisten niskaan, kriisiaikoina, kuin korruption myrkky.

Tämä teksti on tarkoitettu osallistumaan Saksan kansan puolustamiseen sellaiselta kohtalolta.

—————————————————

Lisäopiskeluun suosittelemme tekstien sarjaa “Vapaamuurarikysymyksen tutkiminen ja lähteet”, Berliini, 1942/ff, Nordland Verlag ja F.A. Six, “Tutkimuksia vapaamuurariuden hengellisestä historiasta”, Hampuri 1942, Kustannusinstituutti Hanseatic.

( Fonte: http://www.der-stuermer.org )

40 Pitanja o Holokaustu

40 Pitanja o Holokaustu

1. KOJI DOKAZ POSTOJI DA SU NACISTI PRAKTIKOVALI GENOCID ILI HLADNOKRVNO POBILI ŠEST MILIONA JEVREJA?

 

Nijedan. Jedini dokaz je kontradiktorno svedocenje “prezivelih”, i “preziveli” tvrde da su prisustvovali ubijanjem gasom. Ne postoji nijedan cvrst dokaz uopste. Nema tone pepela, paljenih odeca, nema krematorijuma sposobnog da obavi posao, nema sapuna, lampi od ljudske koze, nista nije zabelezeno, nema demografskih statistika.

 

Na drugoj strani postoje dokazi medicinskim, demografskim, analitickim, dokumentarnim, anegdotalnim podacima i komparativnu prirodu koja jasno dokazuje da je nemogice sest miliona mrtvih Jevreja, mogucnost preuvelicavanja 1000%.
2. KOLIKO SE NEMACKI KONCENTRACIONI LOGORI RAZLIKUJU OD AMERICKIH PRESELJIVIH LOGORA U KOME SE BILI SMEŠTENI JAPANCI I NEMCI-AMERIKANCI TOKOM DRUGOG SVETSKOG RATA?

 

Osim imena, jedina razlika je bila da su Nemci zatvarali osobe koje su predstavljale pravu pretnju po Nemacke ratne napore, dok su Amerikanci zatvarali osobe na osnovu njihovog rasnog i nacionalnog porekla.

 
3. ZBOG CEGA SU NEMACKE VLASTI SMESTILE JEVREJE U KONCENTRACIONE LOGORE?

 

Zato sto su Nemacke vlasti smatrale Jevreje opasne po nacionalni suverenitet i opstanak. Jevreji su podrzavali u Nemackoj kapitulantsku vladu tokom Vajmarskog perioda i finansirali Komunisticke subverzije. Na glavnoj osnovi, Jevreji su bili visoko zastupljeni u vladi, trgovini, i medijskim pozicijama. Kako god bilo, SVI osumnjiceni po bezbedonosni rizik, ne samo Jevreji, bili su u opasnosti kada je rat izbio.

 

24 Marta, 1933 godine, Internacionalno Jevrejstvo objavilo je rat Nemackoj i naredilo sirom sveta bojkot Nemackih dobara jednostavno zato sto je Nemacka vlada uklonila Jevreje sa uticajnih pozicija i vlada vratila vlast Nemackom narodu. Naredba o bojkotu i Jevrejski rat protiv Nemacke bio je objavljen preko svetske medijske mreze tog vremena. Lazne price o “logorima smrti” su cirkulisale pre nego sto je Drugi Svetski Rat izbio. Prema tome Nemacki pogledi na Jevrejski narod kao neprijataljsku stranu bili su pravedni.

 
4. DA LI JE SIMON VISENTAL PRIZNAO DA NIKADA NIJE BILO KAMPOVA SMRTI NA NEMACKOM TLU?

 

Da. U casopisu *Books and Bookmen*, Aprilsko izdanje iz 1975 godine. On tvrdi da je ubijanje gasom svih Jevreja zauzelo mesto samo u Poljskoj.

5. DAHAU JE U NEMACKOJ. AKO CAK SIMON VISENTAL SADA PRIZNAJE DA NIJE BILO LOGORA SMRTI, ZAŠTO ONDA HILJADE AMERICKIH VETERANA TVRDI DA JESTE?

 

Zato sto je nakon Saveznickog zauzeca Dahaua brutalno pobijeno hiljadu SS strzara bez ikakvog sudenja, logorasi su vodili Saveznicke vojnike kroz logor pokazujuci im zgrade koje su navodno bile gasne komore. Prica je kasnije preinacena iz zvanicne Holokaust jazbine zato sto je bilo pretesko priznati cinjenice i zato sto je Dahau bio pod Saveznickom okupacijom gde je pristup previse lak i nezasticen.

 

Nece proci, izvestaj za citav vek “Dahau logor smrti” verzija daje prvo podizanje kritickog pitanja Hlokaust mita od istoricara i nekih Saveznickih veterana koji su zabelezili opise onoga sto je procitano u zvanicnom izvestaju. Proci ce mnogo godina muka, pre pojave ranog Holokaust Revizionizma koja ce dobiti na znacenju.

 
6. AUŠVIC JE U POLJSKOJ, A NE U NEMACKOJ. POSTOJI LI NEKI DOKAZ DA SU KORIŠCENE GASNE KOMORE ZA SVRHU UBIJANJA LJUDI POSTOJALE U AUŠVICU?

 

Ne. “Gasne komore” napravljene su za turiste koji dolaze u Ausvic nemoguce ih je bilo koristi za masovnu egzekuciju, suvise su male i tesne. 1980 godine Americki strucnjak Fred Leukter, koji je konstruisao Americki sistem kaznjavanja, uzeo je gvozde sa zidova od Ausvica “gasne komore” za hemijsku analizu. Nije nasao ni traga od ostataka ubijanja. Ausvic izlozba je lazna, cisto i jednostavno, klimava turisticka zamka.

7. AKO AUŠVIC NIJE BIO LOGOR SMRTI, KOJA JE BILA NJEGOVA PRAVA SVRHA?

 

To je bio veliki manufakturalni kompleks Sintetickih guma (Buna) je tamo pravljena i stanari su bili korisceni kao radna snaga, isti nacin u kome se broj radnika povecavao i smanjivao koriscen je ispravni sistem koji i danas postoji u Americi.

8. ŠTA JE SA CUVENIM GASOM CIKLON-B?

 

CIKLON-B je komercijalni manufakturalni slozen hidraulicni gas. To je brojno rasprostranjena industrijska upotreba, ukljucujuci dezinsekciju inace svrha za koj se primenjivao. CIKLON-B je jos uvek rasprostranjen i koristi se danas.

9. AKO AUŠVIC NIJE BIO ISTREBLJIVACKI LOGOR, ZAŠTO BIVŠI KOMANDANT RUDOLF HES PRIZNAJE DA JESTE?

 

Rudolf Hes je bio zarobljen od strane Ruskih i Poljskih Komunista i brutalno mucen. On je potpisao svoje priznanje kao JEDINSTVEN IZVOR za saznanje od sest miliona mrtvih Jevreja, na engleskom jeziku koji nije umeo da cita. Neke stranice su pisane okaljanom Hesovom krvlju.Hes je onda pogodno pogubljen kako ne bi morao da bude unakrsno ispitan.

 
10. POSLE KOLIKO DUGO VREMENA TREBA PROVERITI MESTO GDE JE OBEVLJENA DEZINSEKCIJA CIKLONOM-B?

 

Oko dvadeset casova. Cela procedura je strogo obuhvatna i tehnicka. Gas maske koriste samo odlicno obuceni tehnicari koji su zaposleni.

 
11. RUDOLF HES JE U SVOM PRIZNANJU REKAO DA NJEGOVI LJUDI MOGU UCI U GASNU KOMORU DESET MINUTA NAKON ŠTO SU JEVREJI UMRLI, DA BI UKLONILI TELA. KAKO OVO OBJAŠNJAVATE?

 

To ne moze biti objasnjeno zato sto se tako nesto nikada nije desilo. Da su Nemci ovo uradili patili bi od iste sudbine kao navodno istrebljeni Jevreji.

 
12. HES JE REKAO U SVOM PRIZNANJU DA NJEGOVI LJUDI MOGU PUŠITI CIGARETE DOK, ONI VUKU MRTVE JEVREJE IZVAN KOMORE KOJA JE DESET MINUTA RANIJE BILA NAPUNJENA SA GASOM. ZAR NIJE CIKON-B EKSPLOZIVAN?

 

Tacno tako. Hesovo priznanje je ocigledno lazno kao i dobro poznato sest miliona mrtvih Jevreja.

 
13. KAKO JE MOGUCE TAKAV PROGRAM MASOVNOG UBIJANJA CUVATI U TAJNOSTI OD JEVREJA KOJI CEKAJU NA SVOJU EGZEKUCIJU? KAKO TO DA NI PAPA, NI VATIKAN, NI INTERNACIONALNI CRVENI KRST, NI SAVEZNICKA VOJNO OBAVEŠTAJNA SLUŽBA NISU ZA TO ZNALI?

 

Dajuci potvrdu delotvornosti i prodiranje OSS, Britanskog M15, i Sovijetskog NKVD u Treci Rajh, nije se mogla sakriti takva tajna. Niko ne može da zamisli bilo kakav razlog zbog cega Saveznici, koji su se borili da unište Nemacku nisu koristilitakvo potencijalno mocno propagandno oružije, kad su tamo bili sveži dokazi tokom celog rata da se takvi dogadaji dešavaju.

 
14. KOLIKO JE ZAPRAVO JEVREJE UMRLO U NEMACKIM KONCENTRACIONIM LOGORIMA TOKOM CELOG RATA?

 

Oko 300,000.

 

15. KAKO SU UMRLI?
Mnogi su umrli od epidemije tifusa koja se sirila Evropom zbog rata tokom tog perioda. Tifus je zaraza koja se pojavljuje kada mnogo ljudi boravi na jednom mestu bez higijenskih uslova. To je nosenje vasi koje zaraze kosu i odecu. Ironicno, da su Nemci koristili CIKLON-B za dezinfekciju, vise Jevreja bi imalo sanse da prezivi u logoru. Jevrejski zatvorenici (kao i mnogi drugi) takode su umrli od strajka gladu i nedostatka medicinske paznje pred kraj rata kada su prakticno svi zeleznicki transporti zastali tokom intenzivne Saveznicke kampanje bombardovanja.

 
16. KAKVA JE RAZLIKA IZMEÐU KAKO GOD BILO ŠEST MILIONA ILI 300,000 UMRLIH JEVREJA?

 

5,700,000. Kljucno pitanje je kako god bilo ili nije bilo razmatranja, sistematskog pokusaja Treceg Rajha da istrebi Jevreje u Evropi. Dokaz jasno pokazuje da nije bilo, i ziza svetske paznje sada treba da preokrene indentitet, aktiviste, i finansijski i politicki motivisane one koji su zarazeni na svu humanost za poslednih pedeset godina groteske, klevete, i zle lazi da je bilo “HOLOKAUSTA”.

 

17. MNOGI PREŽIVELI JEVREJI “LOGORA SMRTI” KAŽU DA SU VIDELI KAKO TELA STAVLJAJU U JAME I SPALJUJU. KOLIKO JE MNOGO BENZINAORIŠCENO DA BI SE IZVELA TAKVA AKCIJA?

 

Mnogo vise nego sto su Nemci imali pristup ili su mogli da priuste toliko tracenje benzina tokom Drugog Svetskog Rata, to je zasigurno.

 

 

18. MOGU LI TELA DA SAGORE U JAMI?

 

Ne. Nemoguce je da ljudsko telo totalno sagori konzumirajuci plamen na ovaj nacin, kao sto nije ni dovoljna vrucina koja moze biti proizvedena u otvorenoj jami. [ Beleska Harolda Kovingtona: Ja mogu da licno da potvrdim svoja sopstvena zapazanja od Komunista i Americke svireposti u obe Americke i Rodezijanske oruzane snage da je nemoguce kompletno unistenje ljudskog tela u masi sa jednim ili drugim gasolinom, napalom, ili bilo kojim drugim nacinom u otvorenoj jami. Holokaust “eksperti” koji tvrde drugacije su ili jedan ili drugi ponavljaju kao papagaji ono sto im je receno bez maltretiranja da sami provere cinjenice, ili drugim recima oni lazu.]

 
19. HOLOKAUST AUTORI TVRDE DA SU NACISTI SPOSOBNI KREMIRATI ELA U ROKU OD DESET MINUTA. KOLIKO DUGO TREBA PRETVORITI U PEPEO TELO PREMA STRUCNOJ OPERACIJI PRILIKOM SAHRANE?

 

Oko dva sata.

 
20. ZAŠTO SU KONCENTRACIONI LOGORI IMALI KREMATORIJUME I PECI?

Da efikasno otkone i sanitarisu leseve umrlih od tifusa i drugih bolesti.
21. DAJUCI 100% DUŽNOSTI CIKLUSA OD SVIH ZNANIH KREMATORIJUMA U SVIM LOGORIMA NA NEMACKOM TLU, ŠTA JE MAKSIMALAN BROJ LEŠEVA KOJI SE MOGAO PRETVORITI U PEPEO TOKOM CELOG VREMENA POSTOJANJA LOGORA?

 

Oko 430,000.

 

22. MOGU LI KREMATORIJUMI RADITI 100% OD VREMENA?

 

Ne. 50% od vremena je velikodusna procena, ili 12 sati prema danu. Krematorijumske peci treba cistiti temeljno i regularno kada rade punom parom.

 
23. U PROSEKU, KOLIKO MNOGO PEPELA OSTANE OD SPALJENOG LEŠA?

 

Nakon sto se kosti poloze u prah, u odvojenom vremenu konzumirajuceg procesa, oko kutije za cipele.

 
24. AKO JE ŠEST MILIONA LJUDI PRETVORENO U PEPEO OD NACISTA, ŠTA SE DESILO SA TOLIKIM PEPELOM?

 

To tek treba da bude “objasnjeno”. Sest miliona tela podrazumevalo bi planine i tone od pepela. Jos treba da se otkrije bilo kakva ogromna deponija pepela u Ausvicu ili bilo gde drugde u Evropi.

 
25. DA LI SU SAVEZNICI ZA VREME RATA SLIKALI AUŠVIC IZ VAZDUHA, POKAZAVŠI BILO KAKVE ZNAKE KREMATORIJUMA U ZONI OPERACIJA?

Ne. Te fotografije nisu relevantan trag neizmernog dima koji konstantno vitla nad logorom, niti pokazuje bilo koji dokaz od navodne otvorene jame gde su spaljena tela.

 
26. ŠTA JE INTERNACIONALNI CRVENI KRST IMAO DA KAŽE O CELOM ”HOLOKAUST” IZDANJU?

 

Izvestaj o poseti ICK Ausvicu u Septembru 1944 godine ukazuje da je internistima bilo dozvoljeno da primaju pakete i sire glasine o gasnim komorama koje nisu bile proveravane. Puni zvanicni izvestaj Internacionalnog Crvenog Krsta na Drugi Svetski Rat ne ne pominje nista od celog takozvanog Holokausta, niti bilo kakvo divljastvo vezano za takozvani Holokaust.

Zanimljivo, u 1996-stoj godini, pedeset godina nakon sto se rat zavrsio, slobodni mediji u Americi i Evropi pocinju sa serijom clanaka koji tvrde da je Crveni Krst bio pun “Nacistickih simpatizera”. Citava optuzba je lazna i moze biti zabelezena kao zakasneli Jevrejski pokusaj kod stete kontrole kao krivice stabilnog Holokaust mita u svetlost cinjenicnog ispitivanja i kriticke analize.

 
27. DA LI JE DNEVNIK ANE FRANK ISTINSKI?

 

Ne kao objavljen, ne. Dokaz izradivanja od Ditliba Feldera iz Svedske i Dr. Roberta Faurisona dokazuje zakljucak da je objavljena verzija cuvenog dnevnika literalna prevara. Postojala je devojka po imenu Ana Frank i odeljci tog dnevnika pojavljuju se da budu istinski, ukljucujuci nekoliko njih gde je u njima ona opisala svoja adolescentna lezbejska iskustva koja su kasnije isecena od objavljenog teksta.

 

Godine 1950 otac Ane Frank tuzio je autora Majera Levin, inace stvarnog pisca dnevnika, jer je uzeo honorar od knjige. Jevrejski sud u Nju Jorku je zapecatio sudski slucaj za narednih hiljadu godina. Kada je originalni dnevnik izlozen nekoliko godina kasnije, to je bilo zabelezeno kao najdirljiviji odeljci dnevnika gde umetnost rucnog pisanja falsifikata u pronalasku LOPTA TACKA PERO, instrumenti koji nisu izmisljeni do1950 godine. Originalni dnevnik je bio brzo uklonjen od izlozbe i zbrisan daleko u bezbedonosne depozitne kutije u Izraelu. Nikada nije bio proizveden za ispitivanje od tada uprkos dozvoljenim pokusajima naucnih pogleda.

 
28. ŠTA O SVIM BROJNIM FOTOGRAFIJAMA I FILMSKIM TRAKAMA NAVODNO UZETIH IZ NEMACKIH LOGORA POKAZUJU OMRŠAVLJENI LEŠEVI? ZAR SU LAŽNI?

 

Neki jesu, ali vecina od falsifikovanih lazi u naslovu. Lesevi od Nemaca pobijenih iz vazduha, za primer, su prikazani kao mrtvi Jevreji. Jedna cuvena i montirana fotografija toboze prikazuje “Esesovca” kako puca u majku dok drzi svoje dete, na blizem  ispitivanju od zamagljenog stampanja sa uvelicavajucim staklom, to je jasno da vojni istoricari prepoznaju uniformu i oruzije od perioda da je ubica vojnik Crvene Armije koji drzi pusku karabin. (Eksterminacionisti navikli da krive Nemce za svirepost zapravo iznose Sovjetskog diktatora Jozefa Staljina stavljajuci ih u isti kos, cak otvoreno neke otvorene primere kao Ketrin Forest masakr Poljskih zatvorenika pravo vode do vrata Kremlja. Takve prevare nastavljaju krivicna dela Holokaust “strucnjaci” je ne iznenadujuce u zalaganja Marksista ili pogleda ekstremnog levog-krila su kao brza izvinjavanja za objacnjenja **** Staljinovog kasapljena kao oni su izmisljeni zlocini koji se pripisuju Adolfu Hitleru. Skoro svi univerzalni levicari i socijalisticki opredeljeni branioca Holokausta treba uvek biti rodeni u mislima kada iznose svoje tvrdnje skidajuci sa kuke Staljina je njima najvaznije kao i otkloniti i klevati uspomene na Adolfa Hitlera i Nemacki narod. Dobar primer za ovo je voda grupe Nikzor Ken Mek Vaj odbio je da prihvati bilo koji N.S.W.P.P. e-mail nakon sto ga je zamolio Generalni Sekretar Harold Kovington da osudi Staljinova masovna ubistva.)

29. KAKVA JE BILA ULOGA VATIKANA TOKOM VREMENA U KOJEM JE ŠEST MILIONA JEVREJA NAVODNO BIVALO ISTREBLJIVANO?

 

Da je postojao neki plan za istrebljivanje iznesen u predominantnoj Katolickoj zemlji kakva je Poljska, Vatikan bi sigurno bio u poziciji da sazna nesto o tome. Posto takav plan nikada nije postojao, Vatikan nema potrebu da govori o tome.

 
30. KOJI DOKAZ POSTOJI DA JE ADOLF HITLER IZDAO NAREÐENJE DA SE POBIJU JEVREJI?

 

Nijedan. Nema dokumentarnih dokaza bilo koje vrste pokazanog razmatranog istrebljivackog plana koji su Nacisti izneli na svetlo. Nema potpisanog naredenja od Adolfa Hitlera, od SS-Rajhsfirera Hajnira Himlera, ili bilo kog funkcionera Treceg Rajha koji je izdao naredbu da se potamane Jevreji. Nacisti su precizno cuvali beleske i literalne tonove dokumenata koji su konfiskovali Saveznici pred kraj rata, toliko toga puno su uzeli Saveznicki arhivisti i naucno godinama pretrazivali dosje, i kataloge i nista nije pronadeno sto bi ukazalo na to da je izdato naredenje sa namerom istrebljivanja Jevreja.

 

31. DA LI SU NEMCI I CIONISTI SARAÐIVALI PRE I ZA VREME RATA?

 

Apsolutno. Obe strane su bile zainteresovane u preseljenju Jevreja iz Evrope (Cionisti su hteli da otpreme Jevreje u Palestinu) i oni su odrzavali prijateljske odnose kroz rat. Nemacki zvanicnici zaduzeni za otpremanje hiljade Jevreja kada su Britanci okupirali Palestinu (ukljucujuci Izraelskog premijera Mecema Begina) jedan od njih je bio Adolf Ajhman. Nakon zavrsetka rata Holokaust industrija smatrala je ovu tajnu tako isparljivom i opasnom da je Ajhman bio otet od Izraelskog Mosada i zatim bio pogubljen u teznji da ga zauvek ucutkaju.

 
32. KOLIKO MNOGO JE JEVREJA BILO U TERITORIJAMA KOJE SU KONTROLISALI NEMCI?

 

Vise od cetiri miliona.

 

33. KOLIKO MNOGO JEVREJA JE POBEGLO U SOVIJETSKI SAVEZ U STRAHU D NACISTA?

 

Preko dva miliona. Nemci nisu imali pristup da ih pobiju.
34. AKO JEVREJI NISU ISTRBLJENI OD NACISTA, ŠTA IM SE DESILO?

Nakon rata vecina Jevreja je emigriralo u Palestinu, Sjedinjene Drzave, Argentinu i Veliku Britaniju. Osim njih oko 3000,000 koji nisu tu ubrojani.

 
35. OD KAKVE JE KORISTI HOLOKAUST PRICA JEVREJSKOM NARODU DANAS?

 

To je njihov stit od bilo koje kritike nad njihovim politickim, ekonomskim, i drustvenim ponasanjem. To je orude u podizanju neizmerne sume “novcane krivice”, posebno od Nemacke vlade.

 

To zadovaljava dodatno drzavu Izrael skoro $10 biliona dolara godisnje od raznovrsnih izvora. Izrael prima skoro $70 biliona dolara u asortiranom “Holokaust obestecenju” i svake godine se povecava. To je jasno uinteresu Izraela i Jevrejskog naroda da odrzavaju takvu praksu.

 
36. DA LI SU FILMOVI “HOLOKAUST”, “ŠINDLEROVA LISTA” I “VETROVI RATA” DOKUMENTARCI?

 

Holivudski filmovi nisu istorijski, niti napravljeni da budu. Likovi u filmovima su glumci, a ne stvarni ljudi, koji su vrlo visoko placeni za njihovo portretisanje i dogadaji nisu stvarne cinjenice. Oni citaju njihove redove iz scenarija Holivudskih tekstopisaca, profesija gde su Jevreji vrlo visoko zastupljeni, kao i u studijima, stvaralastvu, kreativnim, i finansijskim sektorom filmskog stvaranja.

 

Holivud je ekstremno nepouzdan izvor istorije da u skorasnjim godinama cak maticni osvetljavaci i komentatori pocinju da sumnjaju preko nekih filmova. Za primer, lik Oskara Sindlera kao portretisanog od Liama Nisona u Spilbergovoj produkciji “Sindlerova lista” je bio sa tacke gledista neprepoznatljiv. Sindler je bio portretisan skoro kao svetac, i jos niko od zivih osoba ga se seca kao coveka i imaju da kazu neku lepu rec o njemu. Stvarni Sindler je bio samopouzdani umetnik, lopov, slobodnjak i kockar koji je zavodio i seksualno primoravao mlade stanarke logora, koji je kasnije napustio svoju zenu i otisao u Brazil sa svojom ljubavnicom maznuvsi pri tome veliku sumu novca. Drugi glavni reziser kao sto je Oliver Stoun dosao je pod udar zato sto je portretisao njihove istorijske likove kao Niksona i dogadaje vezane za ubistvo J.F.K odraz paranoicne opsesije sa najbizarnijim teorijama zavere od strane levog krila.

37. KOLIKO MNOGO KNJIGA JE OBJAVLJENO KOJE ODBACUJU NEKE ASPEKTE NEKE JEVREJSKE TVRDNJE O HOLOKAUSTU?

 

Preko 100, sa vise njih u pripremi.

 
38. ALI ZAR NISU SVI KOJI DOVODE U PITANJE HOLOKAUST ANTI-SEMITE ILI NEO-NACISTI?

 

Neki jesu, mada zasto tako mnogo ljudi treba poricati, ista prava u napredovanju njihovih pogleda koje liberal demokrati odobravaju tako slobodno da Jevreji i liberali u ovom znacenju slobodnog drustva nikada nije objasnjeno. N.S.W.P.P. je Nacional Socijalisticka organizacija, mada za razliku od Jevreja mi dajemo do znanja nas indentitet i nase ideoloske pozicije. Vecina Revizionista su akademci, naucni geniji, koji traze istinu. Mnogi drze liberalne poglede, mada se njihovi pogledi cesto menjaju kao oni su subjekti da intenzivno posreduju koja prati bilo koju devijaciju od zvanicnog Holokausta.

 
39. ŠTA SE DEŠAVA SA ISTORICARIMA KOJI OPOVRGAVAJU ZVANICNU VERZIJU HOLOKAUSTA?

 

Raznolikost neprijatnih stvari. Jevreji uvek odbijaju da raspravljaju o Holokaust cinjenicama otvoreno sa Revizionistima. Internet grupa navodno namestena za ovu svrhu NIKZOR u stvari ne raspravlja sa Revizionistima, ali prednjaci u histericnoj kampanji protiv svakoga ko se usudi da izrazi sumnju u Holokaust. Internet grupa tako ume da privuce puno ljudi, vecina Jevreji ali i neki levicarski liberali koji nisu Jevreji, ali su motivisani ideoloskom mrznjom prema svakome ko se ne slaze sa njima, i koji su mentalno u nekim slucajevima i emotivno slabi.

 

Jevreji odgovaraju na svako pitanje o Holokaustu sa mrznjom, sto sami sebe dovode u pitanje jer izgleda kao da nesto kriju. U mnogim zemljama oni koji postavljaju politicki neispravna pitanja o Holokaustu bivaju hapseni, muceni, i zatvartani.

 

Dr. Robert Faurison je bio napadnut od Jevrejske bande koja ga je gadno pretukla da je ovaj skoro umro.

 

U Kaliforniji, glavna Revizionisticka knjizara je bila spaljena, i u Torontu autora Revizionista kuca Ernesta Zundela je skoro unistena. Zundel je tematski opisao poslednjih deset godina seriju bizarnih sudenja, i posle konacne osude on je izbacen iz Kanadskog drzavljanstva i jos traju pokusaji da ga posalju na mucenje u Nemacki zatvor.

 

Americki gradanin Gerhard Lauk od Linkolna, iz Nebraske je kidnapovan od Nemacke vlade i poslat u zatvor zbog “zlocina” pisanja pro-Nacional Socijalistickih komentara U SJEDINJENIM AMERICKIM DRZAVAMA gde je to legalno.

 

Drugi Americki gradjanin, Hans Shmidt od Floride, je takode bio otet, zadrzan u Nemackom zatvoru za skoro godinu dana, i oaloboden nakon inaternacionalne povike. Shmidtov “zlocin” je bio pisanje u pro-Revizionistickih clanaka, na Engleskom, u novinama koje objavljuju Sjedinjene Drzave.

 

Nemacki nacionalista Manfred Roeder je bio mnogo **** zatvaran i priniden da placa racun. Revizionisti bivaju otpusteni sa posla i ostaju bez akademskih titula, primaju bombu u posti, pod konstantnom su pretnjom zivota od Jevreja i Marksista.

 

TO NISU REAKCIJE OD NEDUZNIH LJUDI. Neduzni ljudi koji su osudili zlocin ili prevaru ne odgovaraju pokusajima ubistvom, utamnicenjem, ili nasilnim ucutkuvaju njihove tuzitelje. Vise od svega, ponasanje Jevreja i vlasti oni uticu tako snazno dokazujuci da je Holokaust prevara. Ako je prica o Holokaustu istinita, niti Jevreji ni bilo koji drugi uticajni faktor drzavne vlasti ne bi trebao da koristi silu protiv ljudi koji veruju da je zemlja okrugla. Hapsenja, zatvaranja, napadi i mucenja su univerzalni moral od punog priznanja na delu Jevrejskog naroda da su oni podli lazovi koji prednjace u najmasovnijoj i najnemoralnijoj prevari u istoriji celog covecanstva, i koriste tu prevaru kao izgovor da nas zaslepljuju, i onda porobljavaju zemlju domacina po volji, kao sto je zabelezio Nacional Public Radio oni to cine cak i dok ja ovo pisem, u gradu Ramalah.

 
40. DA LI SU TE TAKTIKE USPEŠNE U UCUTKIVANJU REVIZIONISTA?

 

Ne. One su samo napravile revizioniste jos posvecenije nego ikada, da istina izlazi na videlo i da nacije rzumeju kako ih Jevrejski narod laze, vara, i pljacka vise od pola veka, sada sa Holokaust lazima. Postoji mala sumnja u uspeh da ce buduce generacije Holokaust prica biti prihvacena kao zvanicna istorija i veliki deo javnosti znace sta je: POLITICKI INSPIRISANA PREVARA.

 

 

( Fonte: http://www.der-stuermer.org )